Voiko yliopistosta valmistua osaamatta englantia?
Olen nyt siis valmistumassa ylioppilaaksi ja pidän nyt välivuoden. Ensi vuonna haluaisin kuitenkin hakea yliopistoon, mutta ongelmana on etten osaa englantia. Tai siis ymmärrän kyllä vähän, mutta en pysty kunnolla keskustelemaan, saati sitten kirjoittamaan mitää akateemista. Ruotsia osaan kuitenkin ihan sujuvasti.
Onko kaikki toivo siis heitetty? Jotakin humanistista alaa olen ajatellut, kirjoitukset meni ihan kohtalaisesti, keskiarvo varmaan tulee olemaan C-B.
Kommentit (65)
On minullakin virkamiesruotsi suoritettuna ja en osaa ruotsia. Eli varmaan pystyy kunhan testeistä jotenkin kompuroi tuurilla läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten et osaa yhtään englantia, jos olet ylioppilas? Tai kai siitä kokeesta läpi pääsee aika helpolla...
Mutta niin, riippuu alasta. Meidän alalla (yht.kuntatieteellinen ala) 99,9% tenttikirjoista ja muusta materiaalista on englanniksi, joten ei mitään toivoa olisi pärjätä ilman englannin kielen taitoa, mutta toki jollain aloilla voi olla eri ja oppiihan siinä samalla. Mutta muutenkin sun arvosanat (B-C) aika huonot yliopistoon, tai siis toki on mahdollista sisään päästä, mutta onkohan akateeminen opiskelu sun juttu?
En kirjoittanut englantia vaan pitkän ruotsin. Ja jotenkin olen aina vaan ajatellut meneväni yliopistoon, esim. historia kiinnostaa. Mutta nyt on alkanut epäilyttää etten ehkä pärjääkään... Mikään AMK-ala ei kyllä hirveesti kiinnosta. ap
Ilmeisesti on siis muuttunut paljon minun ajoista, meidän oli pakollista kirjoittaa englanti. Itse kirjoitin E:tä ja L:ää kaikista aineista ja pärjäsin yliopistossa kohtuullisesti. Mutta voi siellä varmaan heikommillakin lähtökohdilla pärjätä, vaikea sanoa.
Koskaan ei ole englanti ollut Suomessa pakollinen aine. Isäni mm kirjoitti pitkän saksan, mikä oli yleistä 60-luvulla.
No älä nyt tuon anna lannistaa! Tehdesdähän sitä oppii! Alku on varmasti tahmeaa ja vaikeaa, mutta siitä se lähtee sitten pikkuhiljaa!
Kyllä tuon englannin oppii, mutta itsellä särähti korvaan tuo C-B:n keskiarvo ja seiskan oppilaana olo. Kuinka paljon olet valmis panostamaan yliopistoon? Koska noilla arvosanoilla panostusta tarvitaan.
Itse kirjoisin M:n paperit, keskiarvo kuitenki lähellä ysiä sillä alisuoriuduin hieman kirjoituksista. Opiskelen nyt valtiotieteellisessä (ulkomailla tosin) ja ei opiskelu helppoa ole. Keskiarvoni on nyt 3 asteikolla 1-5 ja pidän sitä hyvänä saavutuksena tälla panostuksella, mutta vaikka pidän alasta niin ei täällä pärjää jos vain "politiikka kiinnostaa". Vaatii siis hurjasti panostusta ja aktiivista opiskelua vaikka kieli ja perusasiat ovatkin hallussa!
Opiskelen itse ammattikorkeassa ja meilläkin on paljon materiaalia englanniksi, osa kursseistakin on kokonaan englanniksi. Myös yksi pääsykoemateriaaleista oli englanninkielinen.
Suosittelen, että välivuotenasi käytät aikaa englannin opiskeluun, sillä englanti on melko, ellei erittäin, tärkeä kieli osata tänä päivänä, varsinkin jos haaveilee kansainvälisemmästä urasta.
Tsemppiä! :)
Kyllä sitä oppii, vaikka pakolla. Tenttikirjoja kun lukee sanakirja kädessä, kyllä siinä oppii vaikka aluksi menee paljon aikaa. B-C kirjoitukset eivät tosin ole mikään kohtalainen tulos, ja jos et pääse tänä vuonna pääsykokeella sisään, voit heittää hyvästi unelmille yliopistosta. C-B tulos on huonompi kuin 50% kirjoittajista. Ensi vuodesta todistusvalinnalla et tulee pääsemään sisään yhtään minnekään, sillä jo nyt 2/3 hakijoista ei pääse mihinkään sisään. Panostaisin nyt siis kirjoitusten uusintaan.
Mä opiskelin 20v sitten valtiotieteellisessä. Ei olisi tullut mitään, jos en olisi osannut englantia, sillä 80% oppikirjoista oli jo silloin englanniksi. Tekstiä ei vielä silloin ainakaan tarvinnut osata juurikaan tuottaa englanniksi, siis maisterintutkinossa, tohtorintutkinnossa varmaan jo tarvitsikin, puhua vielä vähemmän.
Ei kannata vielä tuoreena ylioppilaana alistua ajattelemaan, ettei osaa englantia. Immersio kieleen on nyky-yhteiskunnassa todella helppo saavuttaa, ja keinot oppia on monet.
Jos kotikaupungissasi on yliopisto, voisit käydä esimerkiksi etsimässä sieltä julkisen ilmoitustaulun ja hakea siellä henkilökohtaista kielituutorointia, erityisesti jos oppilaitoksessa on englantilaisen filologian tai englannin kielen laitos. Pidä silmällä myös kansalaisopiston kurssitarjontaa. Sen lisäksi kannattaa alkaa rohkeasti tutustua englanninkielisiin teksteihin, lainata esimerkiksi kirjastosta aluksi vaikka englanninkielisiä lastenkirjoja ja kahlata niitä sana- ja mahdollisesti myös kielioppikirjan kanssa läpi. Myös aina, kun kohtaat missä tahansa uuden englanninkielisen sanan, katso se sanakirjasta. Työlästä aluksi, mutta kielitaito karttuu kun sinnikkäästi opiskelee.
Jossakin pystynee myös tutustumaan niiden ainevalintojen, jotka sinua yliopistossa kiinnostaisivat, kurssien materiaaleihin. Katso esimerkiksi yliopistojen opinto-oppaita. Voisit katsoa, kuinka suuri osa materiaaleista on englanniksi ja alkaa vaikka tutustua jo nyt alustavasti aihealueen sanastoon.
Sinun kannattaisi ehkä myös nostaa yo-arvosanojasi.
Tsemppiä!
Virtahepo kirjoitti:
Ei kannata vielä tuoreena ylioppilaana alistua ajattelemaan, ettei osaa englantia. Immersio kieleen on nyky-yhteiskunnassa todella helppo saavuttaa, ja keinot oppia on monet.
Jos kotikaupungissasi on yliopisto, voisit käydä esimerkiksi etsimässä sieltä julkisen ilmoitustaulun ja hakea siellä henkilökohtaista kielituutorointia, erityisesti jos oppilaitoksessa on englantilaisen filologian tai englannin kielen laitos. Pidä silmällä myös kansalaisopiston kurssitarjontaa. Sen lisäksi kannattaa alkaa rohkeasti tutustua englanninkielisiin teksteihin, lainata esimerkiksi kirjastosta aluksi vaikka englanninkielisiä lastenkirjoja ja kahlata niitä sana- ja mahdollisesti myös kielioppikirjan kanssa läpi. Myös aina, kun kohtaat missä tahansa uuden englanninkielisen sanan, katso se sanakirjasta. Työlästä aluksi, mutta kielitaito karttuu kun sinnikkäästi opiskelee.
Jossakin pystynee myös tutustumaan niiden ainevalintojen, jotka sinua yliopistossa kiinnostaisivat, kurssien materiaaleihin. Katso esimerkiksi yliopistojen opinto-oppaita. Voisit katsoa, kuinka suuri osa materiaaleista on englanniksi ja alkaa vaikka tutustua jo nyt alustavasti aihealueen sanastoon.
Sinun kannattaisi ehkä myös nostaa yo-arvosanojasi.
Tsemppiä!
Joo, suosittelisin tutustumaan noihin opinto-oppaisiin, sieltä saa ihan hyvän kuvan mitä opiskelu sisältää. Itsekin vaihdon aikanaan ainetta, johon aion hakea, ihan niiden perusteella. Ei liittynyt englannin kieleen kylläkään vaan ihan muuhun kiinnostavuuteen.
Kyllä sen englannin oppii! En itsekään osannut sitä häävisti yliopiston alettua (kirjoitin B:n) ja kauhukseni lähes kaikki kurssit ja materiaalit olivat kokonaisuudessaan englanniksi. Aluksi oli vaikeaa, mutta ei se auttanut kuin jatkaa yrittämistä ja yhtäkkiä huomasinkin, että ymmärrän jo paremmin. Lukemaan, kuuntelemaan ja kirjoittamaan opin yliopistolla, puhumaan ulkomailla reissatessa ja vaihdossa. Nyt olen valmistumassa ja taitotasoni on C1. Rohkeasti siis vaan haasteita kohti!
Jos ei ammatissaan tarvii enkkua, esim. opettajana, niin ottaa selvää löytyykö opiskeltava materiaali tai oppiaine myös kielillä joita itse osaa.
Voi pyytää käännökset tai käännättää tarvittaessa itse - kuten Brysselissä tehdään. Lopputyö ei tietenkään ole sitten enkuksi, ja jos on, käännättää.
Enkku ei ole Suomessa pakollinen - varsinkaan jos sitä ei ole opiskellut tai lähtötaso on riittämätön.
Virtahepo kirjoitti:
Ei kannata vielä tuoreena ylioppilaana alistua ajattelemaan, ettei osaa englantia. Immersio kieleen on nyky-yhteiskunnassa todella helppo saavuttaa, ja keinot oppia on monet.
Jos kotikaupungissasi on yliopisto, voisit käydä esimerkiksi etsimässä sieltä julkisen ilmoitustaulun ja hakea siellä henkilökohtaista kielituutorointia, erityisesti jos oppilaitoksessa on englantilaisen filologian tai englannin kielen laitos. Pidä silmällä myös kansalaisopiston kurssitarjontaa. Sen lisäksi kannattaa alkaa rohkeasti tutustua englanninkielisiin teksteihin, lainata esimerkiksi kirjastosta aluksi vaikka englanninkielisiä lastenkirjoja ja kahlata niitä sana- ja mahdollisesti myös kielioppikirjan kanssa läpi. Myös aina, kun kohtaat missä tahansa uuden englanninkielisen sanan, katso se sanakirjasta. Työlästä aluksi, mutta kielitaito karttuu kun sinnikkäästi opiskelee.
Jossakin pystynee myös tutustumaan niiden ainevalintojen, jotka sinua yliopistossa kiinnostaisivat, kurssien materiaaleihin. Katso esimerkiksi yliopistojen opinto-oppaita. Voisit katsoa, kuinka suuri osa materiaaleista on englanniksi ja alkaa vaikka tutustua jo nyt alustavasti aihealueen sanastoon.
Sinun kannattaisi ehkä myös nostaa yo-arvosanojasi.
Tsemppiä!
Sinun kannattaisi ehkä myös nostaa yo-arvosanojasi.
Miksi? Monet lukee itsensä maisteriksi ihan ammattikoulupohjalta
Minä luin amiksena itseni DI:ksi
Itsellänikin vaikeuksia kielten kanssa nuorempana. Monissa tiedekunnissa tenttikirjallisuus englanniksi, joten
itsekin mietin, ymmärränkö lukemaani
ja kuinka hyvin. Sanavarasto karttui vähitellen sanakirjan avulla opiskellessa
ja lopulta luin kirjoja sekä artikkeleita
mielellään englanniksi. Eli
alkeellisillakin kielen taidollakin pärjää,
mutta vaivaa pitää hieman nähdä,
mutta sellaistahan se opiskelu on.
Poika teki gradun englanninkielellä.
Riippuu valtavasti alasta. Omalla alallani kaikki tenttikirjallisuus oli jo kandivaiheessa englanniksi. Kaikkialla ei.
Opiskelin 30 vuotta sitten yliopistossa eikä silloin tarvinnut englantia mihinkään, mutta taitaa olla eri homma nykyään.
Melko huonot arvosanat sinulla on muutenkin, tuskin pääset yliopistoon korottamatta arvosanoja.
Täällä lääkäri joka on erittäin huono englannissa. Häpeän tätä suuresti. Olen yrittänyt opiskella kieltä mutta jostain syystä kielipääni on surkea. Selviän englanninkielisistä potilaista sillä olen kovalla työllä opiskellut alan sanaston. Onneksi näitä potilaira tulee vastaanotolle todella harvoin. Ymmärään englantia tyydyttävästi mutta minulla on suuria vaikeuksia tuottaa itse lauseita.
Ja toki myös kääntäminen ymmärrettävästi englanti - suomi etenkin graduvaiheessa, kun pitää sen parin sadan englanninkielisen lähteen perusteella tehdä järkevä ja hyvin rakennettu tieteellinen teksti suomeksi. Itsellä oli eniten kielitaito koetuksella graduntekovaiheessa.