Lue keskustelun säännöt.
Miksi siskoni on minulle aina ilkeä? Millaiset välit teillä on sisaruksiinne?
10.05.2017 |
Minulla on pari vuotta nuorempi sisko. Olemme aika erilaisia. Itse olen ollut sellainen bilettävä nuori, siskoni on aina ollut sellainen tunnollinen ja siskoni valmistui amk:stakin minua ennemmin vaikka onkin sen pari vuotta nuorempi. Minun opintoni venyivät, muttei se minua haitannut. Tai vähän haittasi, mutta loppujen lopuksi sama se, minulla oli opiskeluaikana kivaa, sain monta ystävää ja muistoa opiskeluvuosilta ja toki sen tutkinnonkin loppujen lopuksi. Nykyään meillä molemmilla on aika sama elämäntilanne: molemmilla koulutus ja töitä aina silloin tällöin. Vakituista työtä ei ole, mutta sijaisuuksia sen verran, että sillä elää.
Olen ihan tyytyväinen elämääni vaikken mitään kummallista ole saavuttanutkaan. Minulla on rakastava mies ja meillä menee hyvin. Siskollanikin on poikaystävä.
En keksi mitään syytä, miksi siskoni on minulle aina jotenkin vihainen ja ilkeä. Nähdään lapsuudenkodissa aina silloin tällöin, mutta minun on hirveän vaikea olla hänen kanssaan saman katon alla. Hyvä jos hän moikkaa minua. Tuntuu, että hän häpeää, halveksuu ja ylenkatsoo minua. En ota selvää, että onko se halveksuntaa vai kateellisuutta, mutten kyllä millään saa päähäni miten hän voisi olla minulle kateellinen. Siskoni on se, joka saa aina aikaan kaikkea. Hänellä on monet harrastukset ja tavoitteet ja hän saavuttaa ne. Minä olen se, joka teen jos viitsin eikä minulla ole hirveästi kunnianhimoa. Silti jotenkin koen, että olen varmaan tyytyväisempi elämääni kuin siskoni on. Miksi kukaan muuten olisi ilkeä?
Siskoni ei koskaan ota minuun yhteyttä. Se olen aina minä, joka jotain kysyy. Ja vastausta saakin sitten odottaa monta tuntia tai vuorokautta vaikka siskoni on aina kännykkä kädessä kun näemme. Välillä hän näkee minulta saadun viestin, muttei jaksa vastata.
En vaan ymmärrä. Mitä sellaista olen tehnyt, että olen paska sisko? Mikä siinä on, että tarvitsee olla ilkeä, tarvitsee katsoa kuin halpaa makkaraa, tahallaan viivyttää viesteihin vastaamista jne.? Ei ole pakko olla mikään läheinen siskon kanssa, mutta onko liikaa vaadittu, että koittaisi edes tulla toimeen?
Millaiset välit teillä on sisaruksiinne ja mitä arvelette, miksi minun suhteeni siskooni on niin huono?
Kommentit (97)
Meillä 5 v nuoremman sisareni kanssa hyvin erilainen lapsuus. Omassa lapsuudessa ei oli paljon turvattomuutta, kaltoinkohtelua ja perusturvallisuudestani ei aina osattu pitää huolta. Jouduin tekemään paljon kotitöitä, rahaa ei ollut, olin vanhempieni uskottomuusjuttujen välikappaleena jne. Ei ollut rahaa harrastaa mitään jne.
Meno kuitenkin rauhoittui kun sisareni oli alaluokilla ja hän oli muutenkin paljon mummon hoidossa. Vanhemmat saivat paremmat työpaikat ja rahaa oli matkusteluun, sisareni kalliisiin harrastuksiin jne.
En voi sanoa olevani kateellinen sisarelleni, ehkä nuorempana olin jonkin verran katkera. Olen aina ollut onnellinen, että vanhemmat saivat elämänsä järjestykseen. Muutin pois lukion jälkeen tein ahkerasti töitä yliopistoja, oli paljon kavereita, opiskeluvaihto jne.
Olen monta kertaa yrittänyt ottaa sisareni kanssa puheeksi se, että millainen lapsuus minulla oli. Tuntuu, että hän suuttuu, jos arvostelen lainkaan vanhempiani, eikä aiheesta saa puhua. Vastaväitteenä hän aina jotenkin vie asian siihen, että olen hänelle kateellinen.
Olen surullinen siitä, että en varmasti ikinä voi keskustella lapsuudestani hänen kanssaan. Ja jos keskustelu onnistuu, niin hän ei varmasti tule ikinä uskomaan minua. Onneksi eräällä opiskelukaverilla on nuorempien sisarustensa kanssa hyvin samanlainen tilanne, niin olen saanut vertaistukea. Hän oli kerran yrittänyt ottaa asian puheeksi, minkä seurauksena sisarukset olivat vuoden puhumatta hänelle. Nämä ovat todella vaikeita tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AAPenkelit kirjoitti:
Oispa mullakin. Meillä on niin myös niin, että vain yksi eli minut on jätetty kaiken ulkopuolelle. Ihan uskomatonta paskaa on Just tuo, että esitetään jotain pyhimysfeikkiä muille, vaikka kimpassa kiusataan yhtä. ULKOPUOLELLE JÄTTÄMINEN ON KIUSAAAMISEN PAHIN MUOTO!
No ei kyllä ole, lähellekään. Pientä suhteellisuudentajua. Kiusaamisen pahin muoto on takuulla jotain Koskela-keissin tapaista. Fyysinen pahoinpitely + henkinen kiusaaminen = lopulta tappaminen.
Henkisessä kiusaamisessa uhrille jää sentään mahdollisuus vastata kiusaamiseen/kasvaa ulos traumoista/olla välittämättä ja jatkaa elämään. Fyysisen pahoinpitelyn tai sen uhkan tai kuoleman jälkeen on vaikeampaa jatkaa elämää noin vain. Myös henkiset vammat voivat useimmin olla kovempia.
Ja itsellä on siis myös kokemusta ulkopuolelle jättämisestä. Meitä on kolme sisarusta. Kun olen kaksin jommankumman kanssa, kaikki on OK. Mutta kolmistaan minä olen se kolmas pyörä - olenhan nuorin, siis kiusankappale, jota on jouduttu väkisin pitämään mukana. Jännästi sisarussuhteissa tahtoo jyllätä ne ikikantaiset roolit, vaikka ollaan aikuisia. Kyllästyin tähän asetelmaan, enkä suostunut enää ottamaan nyrkkeilysäkin ja kynnysmaton asemaa. Katkaisin välit, enkä ole katunut. Pitäkööt tunkkinsa ja oman nuhruisen sisaruskyttäämisensä, minä ole rakentanut oman elämäni ja minua ei kiusaa nyt kukaan tai mikään.
Välit poikki vaan sellaisiin, jotka on kusipäitä.
Siskosten väliset reviiritaistelut voivat tosissa olla yksipuoliia. Vaikka toinen viisveisaa, niin toinen vain jatkaa.... Olen tullut siihen tulokseen, että tuollaiseen sisareen on paras suhtautua niin kuin vieraskieliset alakoululaiset toisiinsa: Päätä puistellen - - kun ei vain ymmärrä!
Pohjalla on kateus. Toinen on saanut ehkä äidiltä enemmän huomiota . Se jäytää iankaikkisesti.
Meillä on siskon kanssa ihan hyvät välit. Sisko asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja elää avopuolisonsa kanssa hyvin aktiivista elämää. Emme siis tapaa kovin usein, mutta soittelemme ja viestittelemme useammin. Onnistuimme jakamaan isänperintömmekin riidatta.
Pahemman luokan sisarusriitaa pääsemme seuraamaan äidin suvussa. Siellä yksi siskoista on onnistunut suututtamaan kaikki sisaruksensa. Tämä jatkokertomus on jatkunut jo vuosia ja saa aina vaan mielenkiintoisempia piirteitä. Jännityksellä odotan, saavatko vanhempiensa perinnön jaettua niin, että kaikki ovat hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kolme lasta, joista olin nuorin tytär, minulla oli isosisko ja veli.
Meillä riideltiin paljon ja olin hiljaisin ja arka pienenä. Sisareni ja veljeni riitelivät ja isä suuttui ja yritti pitää kuria heille isommallakin otteella.Äitini oli läheisempi veljeni ja sisareni kanssa, jotenkin tuntui, että minut oli syrjään heitetty. Isä huomioi minua ja minua ei tarvinnut kurittaa kun olin arka ja tottelevainen, jolloin sain lellipennun maineen.Isän lellikin maineen.
Meillä on viileät välit nyt sisarusten kans vaikka asumme samassa kaupungissa. Sisareni soittaa minulle kuitenkin päivittäin, vaan valittaen omista asioistaan ja etten ole tarpeeksi vanhempien( nyt vaan äidin) tukena kun asuu yksin pienellä paikkakunnalla.
Minulla on ollut etäiset välit äitiini, koska hän on pitänyt siskoani aina ylijumalana, jonka sana on ollut laki meidän perheessä. Muilla ei ole lapsia kun minulla yksi, eikä mummo ole hoitanut häntä, eikä auttanut minua kun hän oli pieni.
Siskoni on nähnyt minun työ- ja mies asiat sellaisena joista haluaa löytää vikoja ja on haukkunut minua jopa hutsuksi,vaikka eron jälkeen olen ollut yksi n. 15v. Hän on työtön ja on nähnyt minun työpaikoista vaan vikoja ja jopa houkuttelee pois minua työmarkkinoilta. Hänellä ei ole mitään omia suhteita ollut juuri koskaan. Olen yrittänyt kuunnella häntä, kun on niin yksinäinen, mutta hänen negatiivinen ajattelunsa vie minulta voimia, jolloin suutun monesti hänelle kuunneltuani jonkin aikaa sitä paatoksellista vuodatusta kuinka häntä on kohdeltu kaltoin hänen entisissä työpaikoissa ja että minä olen päässy aina helpommalla, kun olen epärehellisesti saanu järjestettyä asiani.
Mulle vanhempi veli on rakkain tyyppi maailmassa.
Lapsuus oli hankala, äiti juoppo ja isä sairas. Tapeltiin paljon lapsena, mutta aikuisena ei yhtään. Ollaan ihan erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ilkeä nuorempi sisar ja vanhemmiten muuttunut vain pahemmaksi. Persoonallisuudessa jotain häikkää. Mutta ei tarvitse kenenkään kanssa olla tekemisissä, jonka kanssa ei halua, joten ei ongelma.
Ap, ei sinun tarvitse pitää yhteyttä siskoosi. Oma siskoni sanoi, että haluaa tahallaan olla inhottava ja satuttaa minua ja hän kuulemma nauroi yrityksilleni avata tilannetta. Lopetin yhteydenpidon kokonaan ja olen ollut onnellisempi. Terapeuttini kutsui häntä sadistiksi ja hän mm. sai minut änkyttämään. Änkytys loppui kun pistin välit poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole enää välejä.
Exäni petti ystäväni kanssa ja kaikki sisarukseni ovat sen tieneet.
Niille merkitsi ex enemmän kuin minä kun eivät mulle kertoneet.
Luottamus meni.
Meitä on siskosparvessa 6. Muut tulemme hyvin toimeen keskenämme, mutta vanhemmasta päästä oleva sisko on ollut aina ilkeä, jopa narsistinen ja sadistinen. Pahoinpiteli meitä muita lapsena, ja nyt aikuisena omii lapsineen vanhempien mökkiä kuin omistaisi sen. Inhottava ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin kuoltua ei minkäänlaisia. Ja ollaan kaikki keski ikäisiä. Isän ovat omineet. No se on minun mustan lampaan kohtalo.
Minulla on sisar joka on minua kolme vuotta vanhempi tykkää nälviä aina kun soitellaan onko tämä kateutta hänellä on toki paljon sairauksia mutta minusta se ei riitä syyksi hän on aina elänyt toisten kautta ja terveenä ollessaan hän oli samanlainen , minulla on harrastuksia ja olen ulospäin suuntautunut ihminen eli olemme kun yö ja päivä hän näkee asiat negatiivisena minä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minulla on niin vittumainen sisko, ettei edes lainaa käsityölehdistään kaava-arkkeja minulle, että voisin ommella lapsilleni vaatteita. Äitini kun on täysin tyrmistynyt sinkku siskoni käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
No minulla on niin vittumainen sisko, ettei edes lainaa käsityölehdistään kaava-arkkeja minulle, että voisin ommella lapsilleni vaatteita. Äitini kun on täysin tyrmistynyt sinkku siskoni käytöksestä.
Asutaan siis maalla ja kirjastoon on liian pitkä matka ja aukioloajat ovat sellaiset, etten sinne pääse kun mies on töissä. Rahaa on niukanlaisesti niin en pysty käsityölehtiä ostamaan eikä niitä edes olisi kyläkaupassamme myynnissä.
Vituttaa siskoni käytös. Ei mitään normaalia käytöstä....
Mun siskoni on mun paras ystäväni. Meillä on ikäeroa vain joku 1,5 vuotta et ollaan aikalailla pyöritty samoissa porukoissa myös nuoruusiälläkin.