Pieniä asioita ystävissäsi, jotka järkyttävät/hämmentävät sinua
Mitkä pienet asiat ystävässäsi järkyttävät/hämmentävät sinua? Pureskeleeko ystäväsi avoimesti varpaankynsiään? Hukkaako hän lainaamasi tavarat? Selittääkö hän samat asiat sataan kertaan? Kerätään kokemuksia tänne. Yläpeukku = ärsyttäisi minuakin, alapeukku = ei ärsyttäisi minua. Ap aloittaa.
Opiskeluajoilta tuttu ystäväni tuli ensimmäistä kertaa vuosiin käymään luonani ja viipyi pari päivää. Yllätyin siitä, miten ystäväni odotti passaamista eikä laittanut tikkuakaan ristiin vaikka pyysin osallistumaan esimerkiksi yhteisten astioiden tiskaamiseen jne. Jos itse olen vieraana jossain, kysyn kyllä voinko jotenkin auttaa esim. aamupalan laitossa tms. Kun pyysin apua ruoanlaiton kanssa ja pyysin ystävääni ruotimaan kypsän uunilohen (josta sitten valmistaisin kastiketta), hän meni vakavaksi ja sanoi, ettei ole koskaan ruotinut uunilohta. Järkytyin, sillä ainakin mulle kypsän kalan ruotiminen (siis ihan sellaisen jo pitkälle käsitellyn) on aika perustaito...(varsinkin kun ystäväni on lähemmäs kolmekymppinen).
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^jatkan vielä, että toinen kaveri laittoi facebookiin kuvan vastasyntyneestä vauvasta, siten että vauvan rannekkeessa näkyi sosiaaliturvatunnus. Voihan olla että mitään ei olisi tapahtunut, mutta identiteettivarkaudet ovat niin nykypäivää että katsoin parhaaksi kertoa hänelle että joku voi käyttää sotua väärin, ja hän sitten poistikin kuvan. Mutta vähän ihmetyttää, että hän edes laittoi tuollaisen kuvan. Tietysti synnytyksen jälkeen uupuneena ei ehkä ajattelukyky ole aina parhaimmillaan, en tiedä kun ei ole kokemusta.
Sairaalat eivät jaa sosiaaliturvatunnuksia, sen tekee kela kun lapsi on rekisteröity nimellään järjestelmiin.
En tiedä noista käytännöistä, mutta jonkun sotu siinä oli, lapsen tai ehkä sitten äidin.
Ennen lapsi sai väliaikaisen sotun mutta nyt kyllä ihan oikean siellä synnytyssalissa syntymän jälkeen rannekkeeseen. Siitä vauva tunnistetaan esim labroja varten tms.
Meidän syksyllä 2015 syntyneen lapsen sairaalarannekkeessa on kyllä eri tunnus kuin oikea sotu. Siitä oli maininta myös sairaalan ohjepapereissa. Onko käytäntö muuttunut tuon jälkeen, en tiedä.
DD kirjoitti:
DD kirjoitti:
Itse olen ainakin vahingossa tykännyt, kun puhelin toimi viiveellä ja tökin ties mitä nappeja, lähettelin kaveripyyntöjäkin. 😃
Tämä siis kommenttiin että jonkun kaveri tykkäilee omista fb- päivityksistä.
Vahinkolaukauksia sattuu varmaan kaikille mutta on näitä jotka aina tykkäävät julkaisuistaan, itsellänikin pari tällaista kaveria. Saahan sitä sitten takuuvarmasti ainakin yhden tykkäyksen.😁
On naimisissa rasistin kanssa. Ei siinä, ihan mukava mies ja hyvä isä, mutta tästä asiasta en vain pääse yli.
Aina kun käy kakilla, tuo paperilla näytteitä millaista tuli. Siis ekasta pyyhkäisystä.
Ihana ihminen, mutta täysi ADD. Jää istumaan ajatuksiin vaipuneena eikä kuule tai näe mitään, kun on sovittu joku tapaaminen soittelee perään "olihan se keskiviikkona ja sanotko vielä missä".
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri huomiohuoraa facebook-päivityksillä ja tekee niistä ilmiömäisiä spektaakkeleja!
Muutamia esimerkkejä:
- Hänellä 25v synttärit. Kuva otettu täydessä tällingissä, "siis suomi täyttää tännä vuonna 100!! Minäpä täytän 25v, oi kuinka mahtavan hämmästyttävä vuosi tämä on!!!"
- hän palautti opinnäytetyön. Kuva kirjastosta patsaan luona, sellainen elämänsaavutusmerkintä "julkaisi opparin" ja sen jälkeen kilometriteksti. "Oooh, julkaisin mun elämäni ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen!!! Tuntuu niin hyvältä!!!! Nyt innolla puurtamaan toista kandia koska yksi tutkinto ei mulle riittänytkään!!!"
- vanha puhelin hajosi, facessa sellainen virstanpylväsmerkintä "suhteen päättyminen". "Oh noessss, mun rakas ihana kultamussukka nokia sanoi meidän parisuhteen irti!!! Olet ollut nii uskomaton ystävä, miten voin koskaan löytää mitään sua parempaa?!?!?!!!!"Ja siis oikeesti. Tässä vain muutama esimerkki parin kuukauden sisältä. Aika moni täyttää joskus 25v, palauttaa kandityön ja ostaa uuden puhelimen vanhan tilalle, mutta ei siitä tehdä sen vuoden suurinta puheenaihetta...
Eiväthän nuo välttämättä tarkoita sitä, että nämä asiat olisivat hänen mielestään vuoden suurin puheenaihe. Tuollaisista asioista nyt aika monet tekevät päivityksiä facebookiin. Hän tekee ne vähän suuremmilla sanoilla ehkä huumoritarkoituksessa. Minä en näe noissa mitään ihmeellistä. Minusta on kyllä paljon mielenkiintoisempaa lukea päivitys, jossa asiasta kerrotaan vähän eri tavalla kuin yleensä. Eri asia, jos jauhaisi samoja asioita viikkotolkulla tai ottaisi nokkiinsa kommenteista tai tykkäämättömyyksistä.
Sanoo lapsiaan toruessa tyhmäksi. Itse kun olen opettanut omille lapsille, että koskaan ei ketään saa sanoa tyhmäksi enkä itsekään ole koskaan sitä sanaa käyttänyt, niin omat lapseni katsoivat hämmästyneinä vieressä, kun ystäväni käytti tätä sanaa lapselle. Siis ihan muuten käyttäytyy asiallisesti ja pysyy rauhallisena, mutta puhuttelee lasta "nyt olit tyhmä, kun teit noin".
Minulla on ns. ystävä, joka avioeroni yhteydessä syyllisti minua asiasta. Juuri eronneena ei tosiaan halua kuulla sellaista ystävältään, varsinkin kun tulin jätetyksi. Toinen ystäväni puolestaan antoi palaa ja haukuimme keskenämme ex-mieheni kaikin mahdollisin tavoin. Se oli todella helpottavaa ja vapauttavaa. Nyt vuosia myöhemmin syyllistävä ystävä ei pysty suhtautumaan exääni neutraalisti, vaan haukkuu häntä aina, jopa lasten kuullen. Luikkii piiloon, jos joskus joutuisi exäni kohtaamaan. Toinen ystävä suhtautuu asiallisesti.
Anteeksi nyt, mutta en minäkään ymmärtänyt tuota ruotimista. Siis joo sanan ymmärsin, mutta miksi ihmeessä uunikalasta tehdään kastike ja se ruoditaan vasta kypsänä. Ne ruodothan poistetaan ennen uuniin laittamista. Ja mikä järki tehdä uunikalasta kastike. Mikset paista sitä kalaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoi avoimesti että lapsi oli vahinko. No ei siinä mitään, mutta jatkavat yhä miehensä kanssa epävarman ehkäisyn kanssa pelleilyä. Pillereitä söi aiemmin miten sattuu, koska "ei se nyt haittaa jos pari unohtuu" ja lopetettuaan pillerit mainostaa minulle huolimatonta kumin käyttöä.
Kivat sille lapselle jos se kasvaa kuunnellen tuollaista.. noin kasvatetaan itsevarmoja menestyjiä..
No eihän se sitä sille lapselle kertonut, vaan minulle ja muille kavereilleen. Siitä ei taas tiedä kantautuuko se lapsen korviin myöhemmin.
ohis, mutta itse tiedän olleeni vahinko, en ole murehtinut asiaa ollenkaan! itsetunnosta kiinni?
eikö kaikki ennen 80 lukua syntyneet oo enemmän tai vähemmän vahinkoja.....? ;)
En tiedä onko tämä jo tullut tänne kun en yhdeltä istumalta jaksanut lukea kuin puoleenväliin asti ketjua, mutta omasta facebookistani löytyy kaksi ärsyttävää vihjailijaa.
"aah jotain ihanaa on tulossa en voi vielä kertoa" -no kiva!
"kyl sen taas näkee, miten on maailma täynnä kusipäitä, koskee yhtä tiettyä ihmistä en voi kertoo enempää" -no liikaa tietoa jo tämäkin.... huoh.
"nyt potkii maailma päähän..." -älä ihmeessä kerro enempää...
jne..
Kertokaa rakkaat vihjailijat, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^jatkan vielä, että toinen kaveri laittoi facebookiin kuvan vastasyntyneestä vauvasta, siten että vauvan rannekkeessa näkyi sosiaaliturvatunnus. Voihan olla että mitään ei olisi tapahtunut, mutta identiteettivarkaudet ovat niin nykypäivää että katsoin parhaaksi kertoa hänelle että joku voi käyttää sotua väärin, ja hän sitten poistikin kuvan. Mutta vähän ihmetyttää, että hän edes laittoi tuollaisen kuvan. Tietysti synnytyksen jälkeen uupuneena ei ehkä ajattelukyky ole aina parhaimmillaan, en tiedä kun ei ole kokemusta.
Sairaalat eivät jaa sosiaaliturvatunnuksia, sen tekee kela kun lapsi on rekisteröity nimellään järjestelmiin.
En tiedä noista käytännöistä, mutta jonkun sotu siinä oli, lapsen tai ehkä sitten äidin.
Ennen lapsi sai väliaikaisen sotun mutta nyt kyllä ihan oikean siellä synnytyssalissa syntymän jälkeen rannekkeeseen. Siitä vauva tunnistetaan esim labroja varten tms.
Meidän syksyllä 2015 syntyneen lapsen sairaalarannekkeessa on kyllä eri tunnus kuin oikea sotu. Siitä oli maininta myös sairaalan ohjepapereissa. Onko käytäntö muuttunut tuon jälkeen, en tiedä.
Entäs miten teillä paistetaan letut? Miten teillä syödään ne? Saako syödä suoraan pinosta lämpimiä lettuja, vai pitääkö teidän perheessänne odottaa, että kaikki letut on paistettu?
Se, etteivät juurikaan ota yhteyttä. Aina minä saan olla sen ensimmäisen askeleen ottaja.
Olen tämän nyt lopettanut ja unohtanut nämä ihmiset, en heille enää vastaa.
Se, ettei minua kutsuta juhliin ja illanistujaisiin. Naiset muodostavat hirveästi kuppikuntia aikuisinakin. Ei tarvita uusia ystäviä kun on jo ne vanhat ja kaikki porukat pidetään erillään toisistaan.
Mun kaveri välittää enemmän kasveista kuin eläimistä.
Saamattomuus. Hän on aina enemmän tai vähemmän myöhässä, saattaa sopia kaksi menoa päällekkäin ja luonnollisesti toisen joutuu perumaan, ei saa aikaiseksi kierrätettyä omia jätteitään vaan kaikki samaan pussiin, tulee mun luokse tulostamaan/skannaamaan kun ei saa omaan uutta, vastaavaa laitettaan asennettua, kaikki opiskelutyöt tehdään viime tipassa tai myöhässä...
Kaikkein hämmentävintä tässä on se, että kaikkeen edellämainittuun hän voisi itse vaikuttaa eikä se vaatisi ihmeitä. Hänellä olisi myös potentiaalia paljon muuhunkin, jos ei vain olisi niin saamaton.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä jo tullut tänne kun en yhdeltä istumalta jaksanut lukea kuin puoleenväliin asti ketjua, mutta omasta facebookistani löytyy kaksi ärsyttävää vihjailijaa.
"aah jotain ihanaa on tulossa en voi vielä kertoa" -no kiva!
"kyl sen taas näkee, miten on maailma täynnä kusipäitä, koskee yhtä tiettyä ihmistä en voi kertoo enempää" -no liikaa tietoa jo tämäkin.... huoh.
"nyt potkii maailma päähän..." -älä ihmeessä kerro enempää...
jne..
Kertokaa rakkaat vihjailijat, miksi?
No eivät kehtaa suoraan nimetä mistä ovat loukkaantuneita. Kun ne ihmiset on siellä verkostossa jo mukana ja tietävät kyllä mitä tarkoitetaan. Muut on sitten huuli pyöreinä. Esim. eräs tapaus olisi rehellisesti ja suoraan sanottuna kuulunut jotakuinkin näin: "Jemina-Jessica on mulle ihan v*tun kateellinen kun sain ylennyksen ja valehtee kaikista asioista ja yrittää saada muutkin mua vastaan ja on muutenkin paska tyyppi mutta onneksi minä en sellaisesta välitä vaan valaistuneena ihmisenä olen tuollaisen junttipaskan yläpuolella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse N28 ja eräällä naisystävälläni on luonnostaan todella isot ja silti kiinteät rinnat. Hävettää myöntää, mutta ärsyttää ihan suunnattomasti, kun kaikki miehet aina baarissa kehuvat ystäväni rintoja ja hän vain hihittelee muka ujona, vaikka oikeasti on aivan mielissään.
En usko että olet nainen.
En minäkään. Ystävälläni on kauniit, isot rinnat ja hän on itsekin sanonut että on niistä ylpeä. En ole koskaan kadehtinut asiaa vaan olen ollut itsekin ylpeä kun kaverini on niin kaunis. Itse olen eri tavalla kaunis. Mielestäni me korostamme toisiamme :)
Vierailija kirjoitti:
Mitkä pienet asiat ystävässäsi järkyttävät/hämmentävät sinua? Pureskeleeko ystäväsi avoimesti varpaankynsiään? Hukkaako hän lainaamasi tavarat? Selittääkö hän samat asiat sataan kertaan? Kerätään kokemuksia tänne. Yläpeukku = ärsyttäisi minuakin, alapeukku = ei ärsyttäisi minua. Ap aloittaa.
Opiskeluajoilta tuttu ystäväni tuli ensimmäistä kertaa vuosiin käymään luonani ja viipyi pari päivää. Yllätyin siitä, miten ystäväni odotti passaamista eikä laittanut tikkuakaan ristiin vaikka pyysin osallistumaan esimerkiksi yhteisten astioiden tiskaamiseen jne. Jos itse olen vieraana jossain, kysyn kyllä voinko jotenkin auttaa esim. aamupalan laitossa tms. Kun pyysin apua ruoanlaiton kanssa ja pyysin ystävääni ruotimaan kypsän uunilohen (josta sitten valmistaisin kastiketta), hän meni vakavaksi ja sanoi, ettei ole koskaan ruotinut uunilohta. Järkytyin, sillä ainakin mulle kypsän kalan ruotiminen (siis ihan sellaisen jo pitkälle käsitellyn) on aika perustaito...(varsinkin kun ystäväni on lähemmäs kolmekymppinen).
Ja mun mielestä on ihan perustaito, että kalasta poistetaan ruodot ennen kypsennystä. No, olenkin jo yli kolmekymppinen, eli vähän niinkuin nextillä levelillä noissa perustaidoissa...
Vierailija kirjoitti:
Piheys.
Meillä töissä saadaan extrarahaa välillä niin, että pitää ostaa ensin itse jotain ja sitten raha haetaan firmalta takaisin. Eräs työkaveri sit pyytää muilta kuitteja, jottei itse tarvitsisi ostaa mitään. Tämä on mielestäni noloa kahdesta syystä, ensinnäkin yrittää hyötyä muista ja toisekseen kyllähän jokaisen on pakko ostaa vähintään ruokaa.
Mua alkoi ärsyttää tää veronkierto, jota harrastatte. Ja kehtaat vielä kertoa julkisesti.
Älä kaveria syytä, se on vaan kattonut liikaa Sinkkuelämää ja luulee seksijuttujen olevan normi :D