Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Ei. Se on se miten erottaa jo heti alkuun tuleeko parisuhteesta todennäköisemmin terve vai ei.
Niin.
Mä olen miettinyt jos alkaa muodostua jonkinlainen taisteluasetelma, että on kolme vaihtoehtoa:A) miestä ei kiinnosta tarpeeksi, eli kilpailuttamiselta vaikuttava ei välttämättä ole sitä, vaan yksinkertaisesti minua ei vaan haluta niin paljoa kuin jotain toista
B) mies on siinä tilanteessa epävarma, ei luota itseensä ja pelkää jotain tai vähän kaikkea, rauhoittuisi jos tilanne saataisiin vakautettua eikä hommasta tulisi välttämättä ollenkaan "sairasta"
C) mies on loputtoman epävarma aina ja ikuisesti eikä tilannetta voisi vakauttaa koskaan, vaan hänen kanssaan tulisi aina olemaan yhtä taistelua
En ole vielä päättänyt mikä noista olisi todennäköisin, vaikka toi A-vaihtoehtohan se realistisin taitaa olla lähes aina.
C) vaihtoehto olisi kaikista rankin. Kumppani joutuisi koko ajan "olemaan varpasillaan" että missä tilassa suhde on, tarviiko toista jälleen "kohotella" ja itseensä panostaa lisää että suhde olisi ok, että kelpaa vielä toiselle.
Pitääkö tässä vahtoehdossa ihminen itseään lähes täydellisenä, haluaa ihailua ja jatkuvaa palavaa rakkauden tunnetta ja osoitusta toiselta? Tasavertaisuus on kaukana.
Ei sellaset kai itseään täydellisinä pidä, päinvastoin.
Siis syvällä sisimmissään.
Jotkut ihmiset kokevat tavallaan olevansa "olemassa" vain, jos saavat muilta loputtomasti huomiota, ihailua, palvontaa, palveluksia jne.
Olla keskipisteenä tai ei ole ollenkaan, pienestäkin kritiikistä hajoaa koko ihmisyys.
Mutta rankkaa sellaisen kanssa on elää, todella. Täytyy olla todella suuri, jotta voi ruokkia jotain niin pientä ja silti loputtoman nälkäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esitän melko välinpitämätöntä enkä pysty katsomaan sinua silmiin. Oikeasti haaveilen meistä yhdessä ja toivon, että uskaltaisit tehdä aloitteen :(
T: M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Mulla ei oo hajuakaan enää näistä asioista. Joku vaan kolahtaa ja ei ees lähde mielestä
Se olisi kyllä kiintoisaa tietää, miksi joku sillä tavalla kolahtaa?
Onko se vain biologiaa (biologisesti sopivin lisääntymiskumppani), vai liittyykö siihen jotain muutakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Mulla ei oo hajuakaan enää näistä asioista. Joku vaan kolahtaa ja ei ees lähde mielestä
Se olisi kyllä kiintoisaa tietää, miksi joku sillä tavalla kolahtaa?
Onko se vain biologiaa (biologisesti sopivin lisääntymiskumppani), vai liittyykö siihen jotain muutakin?
Kuten sanoin ei hajuakaan. Kaikki etsii rakkautta. Mutta miksi se kohde on kaikilla järkisyillä mitattuna ihan väärä mutta sydän sanoo jotain aivan muuta. Ja valinnat on vaikeita. Metsään menee tekee mitä tahansa 😒 elämä on absurdia. Olen allapäin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Mulla ei oo hajuakaan enää näistä asioista. Joku vaan kolahtaa ja ei ees lähde mielestä
Se olisi kyllä kiintoisaa tietää, miksi joku sillä tavalla kolahtaa?
Onko se vain biologiaa (biologisesti sopivin lisääntymiskumppani), vai liittyykö siihen jotain muutakin?Kuten sanoin ei hajuakaan. Kaikki etsii rakkautta. Mutta miksi se kohde on kaikilla järkisyillä mitattuna ihan väärä mutta sydän sanoo jotain aivan muuta. Ja valinnat on vaikeita. Metsään menee tekee mitä tahansa 😒 elämä on absurdia. Olen allapäin
Voi.😔
Millaisia ne järkisyyt ovat?
Jompikumpi tai molemmat varattuja ja perheellisiä? Kymmenien vuosien ikäero?
Et sentään serkkuus ole ihastunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Mulla ei oo hajuakaan enää näistä asioista. Joku vaan kolahtaa ja ei ees lähde mielestä
Se olisi kyllä kiintoisaa tietää, miksi joku sillä tavalla kolahtaa?
Onko se vain biologiaa (biologisesti sopivin lisääntymiskumppani), vai liittyykö siihen jotain muutakin?Kuten sanoin ei hajuakaan. Kaikki etsii rakkautta. Mutta miksi se kohde on kaikilla järkisyillä mitattuna ihan väärä mutta sydän sanoo jotain aivan muuta. Ja valinnat on vaikeita. Metsään menee tekee mitä tahansa 😒 elämä on absurdia. Olen allapäin
Voi.😔
Millaisia ne järkisyyt ovat?
Jompikumpi tai molemmat varattuja ja perheellisiä? Kymmenien vuosien ikäero?
Et sentään serkkuus ole ihastunut?
En minä täällä kerro kuitenkaan. Rakkaus ei ole kuitenkaan ikuista. Kohteet vaihtuu...vaikken haluiskaan ja ole toivoton romantikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavaa lauantai-iltaa Hamsu! vaikka et ilmeisesti halua viestejä enää minulta... :I
-pp
Toivottavasti voitaisiin olla taas kavereita. Se olisi kivaa! ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmä sen sanoo ja sydän rakastaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M sanot ettet halua meistä mitään ja heti seuraavaksi lähettelet sydämiä perään, miksi? Onko sulla sittenkin tunteita mua kohtaan? Mitä sä mietit? Mun tunteet jo tiedätkin..
Ööö... :D Tykkään kyllä Hamsusta, mutta en tiedä onko minusta suhteeseen kenenkään kanssa. Väsyn helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heidi onneksi et huomannut mitään, kun juteltiin viimeks Helsingissä.
En tiedä mitä olisi pitänyt huomata. Kerro tarkemmin.
Ne kaks vieterisydäntä jotka sojotti mun silmien paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rakkaudesta pitäisi ylipäätään taistella?
Vaatiiko rakkaus taistelua?
Etenkään sellaista taistelua, jossa täytyy raivata tiensä jonkun muun/joidenkin muiden ohitse?Mulla ei oo hajuakaan enää näistä asioista. Joku vaan kolahtaa ja ei ees lähde mielestä
Se olisi kyllä kiintoisaa tietää, miksi joku sillä tavalla kolahtaa?
Onko se vain biologiaa (biologisesti sopivin lisääntymiskumppani), vai liittyykö siihen jotain muutakin?Kuten sanoin ei hajuakaan. Kaikki etsii rakkautta. Mutta miksi se kohde on kaikilla järkisyillä mitattuna ihan väärä mutta sydän sanoo jotain aivan muuta. Ja valinnat on vaikeita. Metsään menee tekee mitä tahansa 😒 elämä on absurdia. Olen allapäin
Voi.😔
Millaisia ne järkisyyt ovat?
Jompikumpi tai molemmat varattuja ja perheellisiä? Kymmenien vuosien ikäero?
Et sentään serkkuus ole ihastunut?En minä täällä kerro kuitenkaan. Rakkaus ei ole kuitenkaan ikuista. Kohteet vaihtuu...vaikken haluiskaan ja ole toivoton romantikko.
Nähtävästi on kovaa kolissut, jos ei järkisyyt auta pitämään tunteita etäämmällä.
Mä olen pari kertaa ihastunut ihmiseen jota en voinut järkisyistä elämääni kiinteäksi osaksi ottaa (vakavia mt- ja päihdeongelmia/rikollisuutta), mutta se oli selvää alusta saakka eikä mikään "suurempi" ollut ikinä edes vaihtoehto em. syistä johtuen, eli pidin henkilöt "vain" rakastajina eikä ollut ikinä ongelmia asian suhteen.
Siis että olisi tullut pakottavaa tarvetta sitoutua, sydänsuruja tmv.
Vierailija kirjoitti:
Ööö... :D Tykkään kyllä Hamsusta, mutta en tiedä onko minusta suhteeseen kenenkään kanssa. Väsyn helposti.
Ja olen tylsää seuraa. :I
Eikö se oo aika väsyttävää olla aina vaan noin lutunen?
Ketju on lukittu.
Eräs tyyppi oli just tollanen, Universumin lahja naisille kuvitteli vähintään olevansa ja kohteli minua kuin idioottia. Jätin aika nopeesti, en ole kuunaan moiseen valopäähän törmännyt, toivottavasti en enää ikinä.