Lue keskustelun säännöt.
Asumiskustannusten jakamisesta parisuhteessa.
06.05.2017 |
Täällä on varmasti ollut vähän samantapaisia aloituksia, mutta kokeillaas nyt jos saisi tähän mielipiteitä. Ollaan yli kolmikymppinen pariskunta, ja ollaan seurusteltu 1,5 vuotta, molemmat halutaan tulevaisuus yhdessä. Nyt on tullut ajankohtaiseksi muuttaa yhteen. Minä asun isohkossa omistuskaksiossa, mies vuokralla. Mies olisi nyt muuttamassa luokseni. Olen hankkinut kotini lainarahalla, ja palkastani menee suuri osa sen laina maksuun. Selviän kyllä vastikkeesta ja lyhennyksistä, mutta paljoa rahaa ei jää ns. huvitteluun. Miehen vuokra on nyt 700€ mutta se on hänen maksukyvyn ihan ylärajoilla, myöskin hänellä on rahat tiukoilla kun tuon vuokran maksaa. Paljonko mielestänne miehen pitäisi maksaa asumisesta, kun muuttaa omistamaani asuntoon? Hän ei tietyistä menneisyyteen liittyvistä syistä saa nyt lainaa, eli ei voi ostaa osuutta asunnostani.
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Koko ap:n kuvio olisi paljon helpompi, jos avoliiton sijaan menisivät naimisiin. Mies voisi huoletta osallistua kuluihin, minkä pystyy, kun eron tullessa kertynyt omaisuus jaetaan kahtia.
Tästä tuli mieleeni, että jos ap menee naimisiin, kannattaa kyllä ehdottomasti tehdä avioehto, koska mieskin on omien rahojen kannalla, eli suunnittelee matkustelevansa ja toteaa, että se on voi voi jos vaimo(ke) ei voi lähteä mukaan kun ei ole rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää kuunnelko näissä asioissa sellaisten ihmisten mielipiteitä, jotka ovat asuneet koko elämänsä vuokralla, koska he eivät mitä ilmeisimmin ymmärrä lainkaan mistä todelliset asumiskustannukset koostuvat. Vai luuletteko te, että esim. vuokra-asunnoissa 60-80% hinnasta on tuottoa, jos kerran väitätte että vastike on ainut oleellinen juokseva kustannus?
Miehen on maksettava kohtuullisesti asumisestaan, mikä mielestäni tarkoittaa puolet vastaavan asunnon vuokrasta + juoksevat menot puoliksi. Voihan sitä tietty kohtuullistaa alaspäin, mutta ei voi olettaa että mies voisi asua APn nurkissa 100 eurolla/kk, koska saa täyden asumishyödyn (HKissä!) ja kuluttaa AP:n asuntoa.
MItä jos mies muuttaisi esim. kimppakämppään kaverinsa kanssa. Kai hän silloinkin joutuisi maksamaan kohtuullista vuokraa eikä loisia ilmaiseksi toisten nurkissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että mies maksaa vastikkeen ja puolet sähkö ja vesilaskusta. Sun pitää maksaa asuntolaina kokonaan itse, koska asunto on.vain sun nimissä ja sehän jää sulle jos joskus eroatte
Tietysti maksan oman lainani itse. Lainan lyhennys on noin tonnin kuussa. Vastike 200€. Vesi 15€ per henkilö. Sähkölasku ei kerrostalokaksiossa paljoa ole.
Minulla ei siis jää palkastani lainan ja asumiskulujen ja ruoan jälkeen juurikaan rahaa yli nyt. Tosin se on ollut oma valintani. Miehellä ei jää vuokransa ja ruokien jälkeen myöskään juurikaan rahaa yli palkastaan. Jos mies maksaisi yhteenmuuton jälkeen noin kuin ehdotat, se olisi enintään 150 euroa kuussa. Hänellä olisi siis sen jälkeen 550€ "ylimääräistä" rahaa huvitteluun, minulla taas edelleen menisi rahat asumiseen koska minun kuukausimaksu ei pienentyisi kuin reilulla satasella. Ap.
Niin, ja lisäksi menetät puolet asuntosi tilasta. Minä vaatisin että mies maksaa 500€/kk.
Onpa outo logiikka. Eihän ap voi olla fyysisesti kahdessa eri paikassa asunnossaan, eli ei hän yksin asuessaan käytä yhtään sen enempää tilaa kuin miehen kanssa asuessaan käyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten niin monet pitävät aloittajaa ahneena, ilkeänä, pihinä ja miehestään hyötymään pyrkimänä, jos odottaa miehen maksavan enemmän kuin puolet vastikkeesta. Mieshän siinä on ahne ja pyrkii hyötymään, jos haluaa vaihtaa oman 700 euron vuokransa 100 euron "vuokraan" ja ajattelee säästyvällä rahalla humputtelevansa. Kuka asuu 100 eurolla kaksiossa Helsingissä? Sehän on ihan lottovoitto ja jos on tarjolla sellaisia, voin kyllä ottaa osoitteen mihin muuttaa. Voin maksaa vaikka 200 euroa, jos on kolmio hyvällä paikalla.
Yhteenmuuton tarkoituksena kai on, paitsi jakaa yhteistä arkea, että molemmat hyötyvät. Miten aloittaja hyötyy tuolla järjestelyllä (en laske jotain 100 euron maksua hyötymiseksi, se on 25 euroa viikko eli ihan peanuts). Itse vastaavassa tilanteessa lähtisin siitä, että joku 350-400 euroa on se mistä voidaan edes keskustella. Siinä versiossa molemmat hyötyvät ja säästävät tasapuolisesti. Ja ennenkuin joku sanoo, että aloittaja kerryttää miehen rahalla omaisuuttaan niin a) mies maksaa joka tapauksessa asumisestaan jollekulle muulle ja kerryttää jonkun omaisuutta, ja b) miehelle jää 350 euroa aiempaa enemmän rahaa kuussa ja voi sillä ihan vapaasti kerryttää omaa omaisuuttaan, vaikkapa laittaa säästöön tulevaa isomman yhteisen asunnon ostoa varten.
Joka tapauksessa säästöön jäänee miehelläkin enemmän kuin nykyinen vuokra miinus uusi "vuokra", koska yhdessä asuessa monet kulut puolittuvat (sähkö, vakuutukset, netti, ruokakuluissakin varmaan tulee pudotusta ja monesti ehkä voi mennä yhdellä autollakin, ehkä voi myydä ylimääräisiä huonekaluja ja tarvikkeita jne).
Kun molemmat hyötyvät, molemmat voivat myös yhdessä, mutta omilla rahoillaan, tehdä vapaa-ajan juttuja kuten matkoja ja keikkoja.
En sano parisuhteen kestosta mitään, mutta aloittajana lakkaisin haaveilemasta yhteisistä rahoista ennenkuin on asuttu yhdessä ja nähty se todellinen rahankäyttötyyli. Ja vaikka miehen luottotiedot palautuisivat, yhteinen laina otettaisiin niin että laina on puoliksi (tai miten osat jakaakaan, eihän lainan tarvitse olla puoliksi) ja molemmilla omat osansa, joita molemmat lyhentävät omaan tahtiinsa. Ettei käy niin että aloittaja maksaa lainaa ja mies tuhlaa. Kannattaa myös miettiä miten sitten jos tulee perheenlisäystä ja aloittajan tulot loppuvat hetkeksi.
Puolet asumiskustannuksesta (ei laina) on ok. Joten se 350 on vielä ok. Ei se mies ole mistään 100 puhunut. Ap otti sen liioittelun tähän, kun oma ajatus yhteisistä rahoista (joissa vain hänen omaisuus karttuu) tai kuvitteellisesta vuokrasummasta eli 650 ei saanut kannatusta.
Kyllä se on ap joka tässä haluaa hyötyä. Miehen rahat hänen ylimitoitetun lainan maksajaksi.
Kaikki miehen ahneuteen liittyvät luvut tuli niiden jälkeenAloittajahan sanoi, että mies on sanonut maksavansa puolet vastikkeesta. Vastike on 200 euroa. Tästä puolet on 100 euroa.
Siihen puolet sähköstä, netistä, kotivakuutuksesta, lainan koroista, korjauksista (lampunvaihdoista maalaukseen), uusittavista kodinkoneista... Summa on paljon isompi kuin 100 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää kuunnelko näissä asioissa sellaisten ihmisten mielipiteitä, jotka ovat asuneet koko elämänsä vuokralla, koska he eivät mitä ilmeisimmin ymmärrä lainkaan mistä todelliset asumiskustannukset koostuvat. Vai luuletteko te, että esim. vuokra-asunnoissa 60-80% hinnasta on tuottoa, jos kerran väitätte että vastike on ainut oleellinen juokseva kustannus?
Luettele toki ne juoksevat kustannukset, niin laitetaan mukaan laskelmaan.
Minusta parisuhteessa pitää ajatella sitä, että kumpikin maksaa oman maksukykynsä mukaan: paremmin tienaava enemmän ja vähemmän tienaava vähemmän. Ap on tässä parisuhteessa se varakkaampi ja enemmän tienaava osapuoli, eli minusta on kohtuutonta vaatia miestä maksamaan pienemmistä tuloistaan saman verran kuin ap maksaa suuremmista tuloistaan. Eihän tuo "kaikki kulut tasan" -periaate edes toimi, jos elämäntilanteessa sattuu muutoksia, esim. toinen jää työttömäksi tai vanhempainvapaalle ja tulot tippuisivat huomattavasti.
Asunnosta (pl. juoksevat kulut, kuten vastike, sähköt, vesi, vakuutukset, netti) ja lainasta aiheutuvat kulut kuuluvat minusta kokonaisuudessaan asunnon omistajalle, eli ap:lle. Mitään lainanhoitokuluja ja korkoja ei mielestäni voi miehellä maksattaa. Ap on päättänyt asunnon ostaa ja hänen ne kulut olisi maksettava silloinkin, jos miestä ei olisi kuvioissa lainkaan. Hän on myös se, joka käärii rahat taskuun, jos asunnon arvo myydessä on enemmän kuin ostaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuo esitetty "normaali" ratkaisu tuntuu sinusta henkisesti pahalta, joten älä lähde siihen. Jokin asia sisälläsi nyt haraa vastaan. Ilmeisesti sinä haluaisit yhteiset rahat ja mies haluaa erilliset tai sitten joku ihan muu juttu suhteessanne.
Odottakaa kunnes löytyy molemmille sopiva päätös. Muuten voi tiedossa olla katkeruutta ja riitaa.
Minulle jäi epäselväksi, onko ap:n mies köyhä vai rikas vai jotain siltä väliltä. Oliko niin, että ap:n mies luottotiedoton ja se rikas mies ketjussa vain joku kuvitteellinen esimerkki.
Mies haluaa siis erilliset rahat, sillä haluaa vapaasti tuhlata kaikki rahansa. Minä haluan yhteiset rahat, vaikka olen se varakkaampi ja parempituloinen. Minua harmittaa se, että minä mahdollistan miehen tuhlailun, koska hän saa asua luonani melkein ilmaiseksi. Jos molemmat maksaisimme yhteisen elämän eteen suunnilleen saman prosenttiosuuden tuloistamme, niin ei harmittaisi. Mutta nyt minä maksaisin tuloistani melkein kaiken yhteisen elämän eli yhteisen kodin eteen ja mies ei juuri mitään. Mies tuhlailisi harrastuksiinsa palkkansa. Ja minulla ei olisi rahaa harrastaa. Ap.
Ap haluaa yhteiset rahat. Eli miehen maksamaan hänen omaisuutensa kerryttämisen
Itse on valinnut maksaa ylisuurta lainan kuukausierää. Ja nyt haluaa siihen maksajan
Mitä sanotaan naiselle, joka laittaa kaikki rahansa laskujen maksamiseen ja mien maksaa vain lainaa omistamastaan asunnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhteessa pitää ajatella sitä, että kumpikin maksaa oman maksukykynsä mukaan: paremmin tienaava enemmän ja vähemmän tienaava vähemmän. Ap on tässä parisuhteessa se varakkaampi ja enemmän tienaava osapuoli, eli minusta on kohtuutonta vaatia miestä maksamaan pienemmistä tuloistaan saman verran kuin ap maksaa suuremmista tuloistaan. Eihän tuo "kaikki kulut tasan" -periaate edes toimi, jos elämäntilanteessa sattuu muutoksia, esim. toinen jää työttömäksi tai vanhempainvapaalle ja tulot tippuisivat huomattavasti.
Asunnosta (pl. juoksevat kulut, kuten vastike, sähköt, vesi, vakuutukset, netti) ja lainasta aiheutuvat kulut kuuluvat minusta kokonaisuudessaan asunnon omistajalle, eli ap:lle. Mitään lainanhoitokuluja ja korkoja ei mielestäni voi miehellä maksattaa. Ap on päättänyt asunnon ostaa ja hänen ne kulut olisi maksettava silloinkin, jos miestä ei olisi kuvioissa lainkaan. Hän on myös se, joka käärii rahat taskuun, jos asunnon arvo myydessä on enemmän kuin ostaessa.
Sanot etta AP olisi maksettava lainanhoitokulut ja korot jollei miesta olisi kuviossa. Et huomaa ollenkaan, etta miehen olsi maksettava 700e/kk vuokraa jollei AP:ta olisi kuvioissa.
Ihan turha vinkua tuosta rahojen käärimisestä. Omistus ja vuokra-asuminen ovat toistensa vaihtoehtoja. Omistusasuja altistuu myös asunnon arvonalenemariskille. Mies on vuokra-asuja ollut ennestaankin ja siinä lunastetaan asumisoikeus vuokraa maksamalla. Miksi tuon tulisi muuttua yhteenmuuton myötä siten, että mies hyötyy kulujen pienentymisesta enemman kuin AP?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanotaan naiselle, joka laittaa kaikki rahansa laskujen maksamiseen ja mien maksaa vain lainaa omistamastaan asunnosta?
Ei ainakaan sanota, että pitäisi maksaa miehelle markkinavuokra. Miehen rakkaus, suhdekelpoisuus ja koko miehekkyys olisi kyseenalaistettu aika nopeasti, jos mies tuollaista vaatisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on tarjonnut miehelle mahdollisuutta ostaa puolet kaksiostaan, jolloin tilanne ratkeaisi, koska molemmat maksaisi sitä omaa lainaansa ja vastike menisi tietysti puoliksi. Onko ap:n vika, jos mies ei saa lainaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että mies maksaa vastikkeen ja puolet sähkö ja vesilaskusta. Sun pitää maksaa asuntolaina kokonaan itse, koska asunto on.vain sun nimissä ja sehän jää sulle jos joskus eroatte
Tietysti maksan oman lainani itse. Lainan lyhennys on noin tonnin kuussa. Vastike 200€. Vesi 15€ per henkilö. Sähkölasku ei kerrostalokaksiossa paljoa ole.
Minulla ei siis jää palkastani lainan ja asumiskulujen ja ruoan jälkeen juurikaan rahaa yli nyt. Tosin se on ollut oma valintani. Miehellä ei jää vuokransa ja ruokien jälkeen myöskään juurikaan rahaa yli palkastaan. Jos mies maksaisi yhteenmuuton jälkeen noin kuin ehdotat, se olisi enintään 150 euroa kuussa. Hänellä olisi siis sen jälkeen 550€ "ylimääräistä" rahaa huvitteluun, minulla taas edelleen menisi rahat asumiseen koska minun kuukausimaksu ei pienentyisi kuin reilulla satasella. Ap.
Niin, ja lisäksi menetät puolet asuntosi tilasta. Minä vaatisin että mies maksaa 500€/kk.
Onpa outo logiikka. Eihän ap voi olla fyysisesti kahdessa eri paikassa asunnossaan, eli ei hän yksin asuessaan käytä yhtään sen enempää tilaa kuin miehen kanssa asuessaan käyttäisi.
Outoa logiikkaa on itselläsi. Jos mies muuttaa ap:n asuntoon, se tuo sinne huonekalunsa, vaatteensa ja tavaransa joille tarvitaan asunnosta ja sen kaapeista tilaa. Muuton jälkeen ap jakaa asunnon toisen kanssa ja asunto ei sen jälkeen enää ole kokonaan hänen omaa tilaansa. Auttoiko rautalankatulkkaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhteessa pitää ajatella sitä, että kumpikin maksaa oman maksukykynsä mukaan: paremmin tienaava enemmän ja vähemmän tienaava vähemmän. Ap on tässä parisuhteessa se varakkaampi ja enemmän tienaava osapuoli, eli minusta on kohtuutonta vaatia miestä maksamaan pienemmistä tuloistaan saman verran kuin ap maksaa suuremmista tuloistaan. Eihän tuo "kaikki kulut tasan" -periaate edes toimi, jos elämäntilanteessa sattuu muutoksia, esim. toinen jää työttömäksi tai vanhempainvapaalle ja tulot tippuisivat huomattavasti.
Asunnosta (pl. juoksevat kulut, kuten vastike, sähköt, vesi, vakuutukset, netti) ja lainasta aiheutuvat kulut kuuluvat minusta kokonaisuudessaan asunnon omistajalle, eli ap:lle. Mitään lainanhoitokuluja ja korkoja ei mielestäni voi miehellä maksattaa. Ap on päättänyt asunnon ostaa ja hänen ne kulut olisi maksettava silloinkin, jos miestä ei olisi kuvioissa lainkaan. Hän on myös se, joka käärii rahat taskuun, jos asunnon arvo myydessä on enemmän kuin ostaessa.
Sanot etta AP olisi maksettava lainanhoitokulut ja korot jollei miesta olisi kuviossa. Et huomaa ollenkaan, etta miehen olsi maksettava 700e/kk vuokraa jollei AP:ta olisi kuvioissa.
Ihan turha vinkua tuosta rahojen käärimisestä. Omistus ja vuokra-asuminen ovat toistensa vaihtoehtoja. Omistusasuja altistuu myös asunnon arvonalenemariskille. Mies on vuokra-asuja ollut ennestaankin ja siinä lunastetaan asumisoikeus vuokraa maksamalla. Miksi tuon tulisi muuttua yhteenmuuton myötä siten, että mies hyötyy kulujen pienentymisesta enemman kuin AP?
Yksinasuessaan mies voisi saada asumistukea, avoliitossa paremmin tienaavan kanssa yhteiskuntakin laskee heidän tulonsa yhteen ja olettaa, että varakkaampi osapuoli maksaa erotuksen siltä osin, kun pienituloisen varat eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhteessa pitää ajatella sitä, että kumpikin maksaa oman maksukykynsä mukaan: paremmin tienaava enemmän ja vähemmän tienaava vähemmän. Ap on tässä parisuhteessa se varakkaampi ja enemmän tienaava osapuoli, eli minusta on kohtuutonta vaatia miestä maksamaan pienemmistä tuloistaan saman verran kuin ap maksaa suuremmista tuloistaan. Eihän tuo "kaikki kulut tasan" -periaate edes toimi, jos elämäntilanteessa sattuu muutoksia, esim. toinen jää työttömäksi tai vanhempainvapaalle ja tulot tippuisivat huomattavasti.
Asunnosta (pl. juoksevat kulut, kuten vastike, sähköt, vesi, vakuutukset, netti) ja lainasta aiheutuvat kulut kuuluvat minusta kokonaisuudessaan asunnon omistajalle, eli ap:lle. Mitään lainanhoitokuluja ja korkoja ei mielestäni voi miehellä maksattaa. Ap on päättänyt asunnon ostaa ja hänen ne kulut olisi maksettava silloinkin, jos miestä ei olisi kuvioissa lainkaan. Hän on myös se, joka käärii rahat taskuun, jos asunnon arvo myydessä on enemmän kuin ostaessa.
Sanot etta AP olisi maksettava lainanhoitokulut ja korot jollei miesta olisi kuviossa. Et huomaa ollenkaan, etta miehen olsi maksettava 700e/kk vuokraa jollei AP:ta olisi kuvioissa.
Ihan turha vinkua tuosta rahojen käärimisestä. Omistus ja vuokra-asuminen ovat toistensa vaihtoehtoja. Omistusasuja altistuu myös asunnon arvonalenemariskille. Mies on vuokra-asuja ollut ennestaankin ja siinä lunastetaan asumisoikeus vuokraa maksamalla. Miksi tuon tulisi muuttua yhteenmuuton myötä siten, että mies hyötyy kulujen pienentymisesta enemman kuin AP?
Yksinasuessaan mies voisi saada asumistukea, avoliitossa paremmin tienaavan kanssa yhteiskuntakin laskee heidän tulonsa yhteen ja olettaa, että varakkaampi osapuoli maksaa erotuksen siltä osin, kun pienituloisen varat eivät riitä.
Ei ole puhuttu että mies saisi muutoinkaan asumistukea, mutta jos saisi ni toki se voidaan yhtalossa sitten huomioida jollain tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että mies maksaa vastikkeen ja puolet sähkö ja vesilaskusta. Sun pitää maksaa asuntolaina kokonaan itse, koska asunto on.vain sun nimissä ja sehän jää sulle jos joskus eroatte
Tietysti maksan oman lainani itse. Lainan lyhennys on noin tonnin kuussa. Vastike 200€. Vesi 15€ per henkilö. Sähkölasku ei kerrostalokaksiossa paljoa ole.
Minulla ei siis jää palkastani lainan ja asumiskulujen ja ruoan jälkeen juurikaan rahaa yli nyt. Tosin se on ollut oma valintani. Miehellä ei jää vuokransa ja ruokien jälkeen myöskään juurikaan rahaa yli palkastaan. Jos mies maksaisi yhteenmuuton jälkeen noin kuin ehdotat, se olisi enintään 150 euroa kuussa. Hänellä olisi siis sen jälkeen 550€ "ylimääräistä" rahaa huvitteluun, minulla taas edelleen menisi rahat asumiseen koska minun kuukausimaksu ei pienentyisi kuin reilulla satasella. Ap.
Niin, ja lisäksi menetät puolet asuntosi tilasta. Minä vaatisin että mies maksaa 500€/kk.
Onpa outo logiikka. Eihän ap voi olla fyysisesti kahdessa eri paikassa asunnossaan, eli ei hän yksin asuessaan käytä yhtään sen enempää tilaa kuin miehen kanssa asuessaan käyttäisi.
Outoa logiikkaa on itselläsi. Jos mies muuttaa ap:n asuntoon, se tuo sinne huonekalunsa, vaatteensa ja tavaransa joille tarvitaan asunnosta ja sen kaapeista tilaa. Muuton jälkeen ap jakaa asunnon toisen kanssa ja asunto ei sen jälkeen enää ole kokonaan hänen omaa tilaansa. Auttoiko rautalankatulkkaus?
Harvemmin kai kahden hengen taloudessa kuitenkaan on kahta sänkyä, ruokailuryhmää, sohvaa, jne. kalusteita. Outoa ajatella, että miehen pitäisi maksaa ap:lle hyvitystä siitä, että saa tuoda asuntoon ruokapöydän, joka asunnossa kaiketi muutenkin olisi. Pitääkö mielestäsi erillään asuvien seurustelukumppaneidenkin lunastaa toisen vessan kaapista paikka hammasharjalleen, tai maksaa vuokraa siitä, että istuu sohvalla ollessaan toisen luona käymässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhteessa pitää ajatella sitä, että kumpikin maksaa oman maksukykynsä mukaan: paremmin tienaava enemmän ja vähemmän tienaava vähemmän. Ap on tässä parisuhteessa se varakkaampi ja enemmän tienaava osapuoli, eli minusta on kohtuutonta vaatia miestä maksamaan pienemmistä tuloistaan saman verran kuin ap maksaa suuremmista tuloistaan. Eihän tuo "kaikki kulut tasan" -periaate edes toimi, jos elämäntilanteessa sattuu muutoksia, esim. toinen jää työttömäksi tai vanhempainvapaalle ja tulot tippuisivat huomattavasti.
Asunnosta (pl. juoksevat kulut, kuten vastike, sähköt, vesi, vakuutukset, netti) ja lainasta aiheutuvat kulut kuuluvat minusta kokonaisuudessaan asunnon omistajalle, eli ap:lle. Mitään lainanhoitokuluja ja korkoja ei mielestäni voi miehellä maksattaa. Ap on päättänyt asunnon ostaa ja hänen ne kulut olisi maksettava silloinkin, jos miestä ei olisi kuvioissa lainkaan. Hän on myös se, joka käärii rahat taskuun, jos asunnon arvo myydessä on enemmän kuin ostaessa.
Sanot etta AP olisi maksettava lainanhoitokulut ja korot jollei miesta olisi kuviossa. Et huomaa ollenkaan, etta miehen olsi maksettava 700e/kk vuokraa jollei AP:ta olisi kuvioissa.
Ihan turha vinkua tuosta rahojen käärimisestä. Omistus ja vuokra-asuminen ovat toistensa vaihtoehtoja. Omistusasuja altistuu myös asunnon arvonalenemariskille. Mies on vuokra-asuja ollut ennestaankin ja siinä lunastetaan asumisoikeus vuokraa maksamalla. Miksi tuon tulisi muuttua yhteenmuuton myötä siten, että mies hyötyy kulujen pienentymisesta enemman kuin AP?
Yksinasuessaan mies voisi saada asumistukea, avoliitossa paremmin tienaavan kanssa yhteiskuntakin laskee heidän tulonsa yhteen ja olettaa, että varakkaampi osapuoli maksaa erotuksen siltä osin, kun pienituloisen varat eivät riitä.
Jos miehen nettopalkka on 1700, niin bruttopalkka on päälle 2000.. Ei silloin lapseton yksinasuva saa asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että mies maksaa vastikkeen ja puolet sähkö ja vesilaskusta. Sun pitää maksaa asuntolaina kokonaan itse, koska asunto on.vain sun nimissä ja sehän jää sulle jos joskus eroatte
Tietysti maksan oman lainani itse. Lainan lyhennys on noin tonnin kuussa. Vastike 200€. Vesi 15€ per henkilö. Sähkölasku ei kerrostalokaksiossa paljoa ole.
Minulla ei siis jää palkastani lainan ja asumiskulujen ja ruoan jälkeen juurikaan rahaa yli nyt. Tosin se on ollut oma valintani. Miehellä ei jää vuokransa ja ruokien jälkeen myöskään juurikaan rahaa yli palkastaan. Jos mies maksaisi yhteenmuuton jälkeen noin kuin ehdotat, se olisi enintään 150 euroa kuussa. Hänellä olisi siis sen jälkeen 550€ "ylimääräistä" rahaa huvitteluun, minulla taas edelleen menisi rahat asumiseen koska minun kuukausimaksu ei pienentyisi kuin reilulla satasella. Ap.
Niin, ja lisäksi menetät puolet asuntosi tilasta. Minä vaatisin että mies maksaa 500€/kk.
Onpa outo logiikka. Eihän ap voi olla fyysisesti kahdessa eri paikassa asunnossaan, eli ei hän yksin asuessaan käytä yhtään sen enempää tilaa kuin miehen kanssa asuessaan käyttäisi.
Outoa logiikkaa on itselläsi. Jos mies muuttaa ap:n asuntoon, se tuo sinne huonekalunsa, vaatteensa ja tavaransa joille tarvitaan asunnosta ja sen kaapeista tilaa. Muuton jälkeen ap jakaa asunnon toisen kanssa ja asunto ei sen jälkeen enää ole kokonaan hänen omaa tilaansa. Auttoiko rautalankatulkkaus?
Harvemmin kai kahden hengen taloudessa kuitenkaan on kahta sänkyä, ruokailuryhmää, sohvaa, jne. kalusteita. Outoa ajatella, että miehen pitäisi maksaa ap:lle hyvitystä siitä, että saa tuoda asuntoon ruokapöydän, joka asunnossa kaiketi muutenkin olisi. Pitääkö mielestäsi erillään asuvien seurustelukumppaneidenkin lunastaa toisen vessan kaapista paikka hammasharjalleen, tai maksaa vuokraa siitä, että istuu sohvalla ollessaan toisen luona käymässä?
4-5 % kunkin kihvelin ja kahvelin markkinahinnasta on vuokra. Ei ole kuin omistusta tai vuokraamista olemassa, joten niistä valitset.
Pitäisi itsekin yrittää saada joku akka tänne kämppääni panopuuksi ja samalla laskuttaa siltä 700 euroa kuussa vuokraa (pimeästi) sekä puolet kuluista. Pildeä josta saajalle maksetaan eli jonkinlainen käänteinen prostituutio!
Aloittajahan sanoi, että mies on sanonut maksavansa puolet vastikkeesta. Vastike on 200 euroa. Tästä puolet on 100 euroa.