Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömyysturvaan tulossa suuri muutos: Työttömän olisi jatkossa pakko hakea vähintään 12:ta työpaikkaa - muuten hän menettäisi tukensa 60 päiväksi
03.05.2017 |
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005195397.html
No nyt alkaa oleen kyykytys jo aika kunnossa. Se muutaman kympin vähennys jos ei ole aktiivinen näyttää jääneen pois ja nyt uhkaillaan suoraan karenssilla. Aika hurjaa.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
AI TYÖTTTÖMÄN OLETETAAN HAKEVAN TÖITÄ!??
JÄRKYTTÄVÄ!!!! KAMALAA!!!!! MITÄ!!!
Haloo. Mitä muutakaan työttömän pitäisi tehdä? Ei se raha ole vapaaehtoista työttömyyttä varten.
Mikä äo:si on? Ongelma ei ole töiden hakeminen edelleenkään, vaan se, että niitä töitä ei ole. Ja tämä suunnitelma ei auta asiaa ollenkaan. Mielestäni järkevä keino työllistymiseen olisi lopettaa kaikki 9 € ilmaistyöt. Heti vapautuisi useita paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onneksi olen itse työaikana palstailemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Eli loppupäätelmä on: Et voi liikkua kodista mihinkään kun ei ole julkisia, mutta ei toisaalta ole varaa autoonkaan, koulutus on huono mutta kouluttautua ei kannata, töitä ei kannata hakea kun ei niitä saa kuitenkaan, muualle ei voi mitenkään muuttaa koska lapset, vanhemmat, miehen vanhemmat, kaverit ja kumminkaimat.
Kaikkesi olet kuitenkin mielestäsi yrittänyt. Se ei kyllä kovin paljon ole!
Ainoa vaihtehto on mielestäsi, että me muut (jotka ollaan kouluttauduttu ja muutettu työn perässä) maksetaan sinulle loppuelämäsi pelkästä olemisesta. Sekö on mielestäsi oikein??!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Eli loppupäätelmä on: Et voi liikkua kodista mihinkään kun ei ole julkisia, mutta ei toisaalta ole varaa autoonkaan, koulutus on huono mutta kouluttautua ei kannata, töitä ei kannata hakea kun ei niitä saa kuitenkaan, muualle ei voi mitenkään muuttaa koska lapset, vanhemmat, miehen vanhemmat, kaverit ja kumminkaimat.
Kaikkesi olet kuitenkin mielestäsi yrittänyt. Se ei kyllä kovin paljon ole!
Ainoa vaihtehto on mielestäsi, että me muut (jotka ollaan kouluttauduttu ja muutettu työn perässä) maksetaan sinulle loppuelämäsi pelkästä olemisesta. Sekö on mielestäsi oikein??!
Suomessa on lähes 500 000 työtöntä. Pitäisikö kaikkien pakkautua pääkaupunkiseudulle? Ja sitten alkaisi huuto asuntopulasta ja vuokrien noususta. Asun tällä hetkellä Oulussa, eli en kovin korvessa, eikä täälläkään töitä ole.
-eri
Miten nämä sairaat "työttömät" jotka odottavat eläkepäätöstään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Eli loppupäätelmä on: Et voi liikkua kodista mihinkään kun ei ole julkisia, mutta ei toisaalta ole varaa autoonkaan, koulutus on huono mutta kouluttautua ei kannata, töitä ei kannata hakea kun ei niitä saa kuitenkaan, muualle ei voi mitenkään muuttaa koska lapset, vanhemmat, miehen vanhemmat, kaverit ja kumminkaimat.
Kaikkesi olet kuitenkin mielestäsi yrittänyt. Se ei kyllä kovin paljon ole!
Ainoa vaihtehto on mielestäsi, että me muut (jotka ollaan kouluttauduttu ja muutettu työn perässä) maksetaan sinulle loppuelämäsi pelkästä olemisesta. Sekö on mielestäsi oikein??!
No no, nyt alat käydä kierroksilla. Olen muuttanut töiden perästä toiselle puolelle Suomea, käynyt läpi lukemattoman määrän yt-neuvotteluita, tullut irtisanotuksi, tehnyt osa- ja määräaikaisia töitä, työllistänyt itseni uusosuuskunnan kautta, tehnyt lukemattomia hakemuksia monenlaisiin töihin, myös muun kuin oman alan, käynyt kaikki tuttuni läpi. Minulla on hyvä koulutus ja todella hyvä ja monipuolinen työkokemus. Ikä on oikeasti este, se on sanottu suoraan. Ja juu, oma auto on ollut jo 26 vuodenn ajan, mutta ei se minua nuorenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AI TYÖTTTÖMÄN OLETETAAN HAKEVAN TÖITÄ!??
JÄRKYTTÄVÄ!!!! KAMALAA!!!!! MITÄ!!!
Haloo. Mitä muutakaan työttömän pitäisi tehdä? Ei se raha ole vapaaehtoista työttömyyttä varten.
Mikä äo:si on? Ongelma ei ole töiden hakeminen edelleenkään, vaan se, että niitä töitä ei ole. Ja tämä suunnitelma ei auta asiaa ollenkaan. Mielestäni järkevä keino työllistymiseen olisi lopettaa kaikki 9 € ilmaistyöt. Heti vapautuisi useita paikkoja.
Itse en kokenut ikävinä noita aktivoimistoimenpiteitä. Kolmessa kuukaudessa helposti laitostuu kotiin, ja alkaa pitää vastenmielisenä koko työn ajatusta, jos saa elämiseen riittävän rahan muutenkin. 4 kuukauden päästä työllistyin osa-aikaiseksi paljon aikaisempaa pienemmällä palkalla, mutta kyllä se itse ansaittu leipä paremmalle maistuu.
Sellainen väki, joka ei oikeasti haluakaan tai kykene psyykkisistä tai fyysisistä syistä ikinä työllistymään, pitäisi poistaa työttömien joukosta heidän mainettaan tahraamasta. Maksettaisiin sitten jotain muuta tukea, jonka ei tarvitsisi olla ihan yhtä paljon (en luule sen olevan paljon, mutta siihenkään ei ehkä ole varaa näin monille), koska sitten voi rauhassa asua siellä peräkammarissaan ja ruokaa ja lämmintä riittää. Ei tarvitse muuttaa työpaikkojen lähelle, eikä hankkia kulkuvälineitä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Eli loppupäätelmä on: Et voi liikkua kodista mihinkään kun ei ole julkisia, mutta ei toisaalta ole varaa autoonkaan, koulutus on huono mutta kouluttautua ei kannata, töitä ei kannata hakea kun ei niitä saa kuitenkaan, muualle ei voi mitenkään muuttaa koska lapset, vanhemmat, miehen vanhemmat, kaverit ja kumminkaimat.
Kaikkesi olet kuitenkin mielestäsi yrittänyt. Se ei kyllä kovin paljon ole!
Ainoa vaihtehto on mielestäsi, että me muut (jotka ollaan kouluttauduttu ja muutettu työn perässä) maksetaan sinulle loppuelämäsi pelkästä olemisesta. Sekö on mielestäsi oikein??!
Suomessa on lähes 500 000 työtöntä. Pitäisikö kaikkien pakkautua pääkaupunkiseudulle? Ja sitten alkaisi huuto asuntopulasta ja vuokrien noususta. Asun tällä hetkellä Oulussa, eli en kovin korvessa, eikä täälläkään töitä ole.
-eri
Miksi just pääkaupunkiseudulle? Suomen reilusta 5 miljoonasta asukkaasta reilu 4 miljoonaa ei asu pääkaupunkiseudulla ja suurin osa työpaikoistakin on muualla. Aina kuitenkin kun keskustellaan niin vaihtoehdot on joko jossain kainuun korvessa jossa ei ole töitä 100km säteellä tai sitten Helsingissä jossa asunnot on kalliita ja näiden väliltä ei ilmeisesti öydy mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Mikä estää silti yrittämättä? Olin varastolla yhtenä kesänä, siellä oli myös 55-vuotias pitkäaikaistyötön.
Pakattiin ja tarrotettiin kampoja, ei vaatinut fyysista kuntoa.
Oliko se 55-vuotias ihan oikeasti siellä palkkatöissä vai jossain työkokeilussa? Kerro misä varastossa, laitan sinne heti työhakemuksen. Kai sillä palkalla maksaa vuokrankin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AI TYÖTTTÖMÄN OLETETAAN HAKEVAN TÖITÄ!??
JÄRKYTTÄVÄ!!!! KAMALAA!!!!! MITÄ!!!
Haloo. Mitä muutakaan työttömän pitäisi tehdä? Ei se raha ole vapaaehtoista työttömyyttä varten.
Mikä äo:si on? Ongelma ei ole töiden hakeminen edelleenkään, vaan se, että niitä töitä ei ole. Ja tämä suunnitelma ei auta asiaa ollenkaan. Mielestäni järkevä keino työllistymiseen olisi lopettaa kaikki 9 € ilmaistyöt. Heti vapautuisi useita paikkoja.
Itse en kokenut ikävinä noita aktivoimistoimenpiteitä. Kolmessa kuukaudessa helposti laitostuu kotiin, ja alkaa pitää vastenmielisenä koko työn ajatusta, jos saa elämiseen riittävän rahan muutenkin. 4 kuukauden päästä työllistyin osa-aikaiseksi paljon aikaisempaa pienemmällä palkalla, mutta kyllä se itse ansaittu leipä paremmalle maistuu.
Sellainen väki, joka ei oikeasti haluakaan tai kykene psyykkisistä tai fyysisistä syistä ikinä työllistymään, pitäisi poistaa työttömien joukosta heidän mainettaan tahraamasta. Maksettaisiin sitten jotain muuta tukea, jonka ei tarvitsisi olla ihan yhtä paljon (en luule sen olevan paljon, mutta siihenkään ei ehkä ole varaa näin monille), koska sitten voi rauhassa asua siellä peräkammarissaan ja ruokaa ja lämmintä riittää. Ei tarvitse muuttaa työpaikkojen lähelle, eikä hankkia kulkuvälineitä jne.
Sinä puhut nyt aivan eri asiasta. Kyse on siitä, että ilmaistyöt vievät oikeita työpaikkoja. Etenkin taloushallinnon yrityksiä on esim. Oulussa useita, jotka pyörivät lähes harjotellijoiden ja työkkärin ilmaistyöntekijöiden voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Mikä estää silti yrittämättä? Olin varastolla yhtenä kesänä, siellä oli myös 55-vuotias pitkäaikaistyötön.
Pakattiin ja tarrotettiin kampoja, ei vaatinut fyysista kuntoa.
Oliko se 55-vuotias ihan oikeasti siellä palkkatöissä vai jossain työkokeilussa? Kerro misä varastossa, laitan sinne heti työhakemuksen. Kai sillä palkalla maksaa vuokrankin?
Täällä toinen, jota kiinnostaa. Lisätietoa tästä varastosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun työtön on laittanut sen vähintään 12 hakemusta niin suurin osa saa silti sen jälkeen tulevaisuudessa rangaistuksen. Pelkkä töiden hakeminen ei enää riitä mikä nyt monelta menee täysin ohitse.
Mä en ymmärrä, mikä tuossa työttömiä närästää. Ymmärrän sen, että työttömät haluaisivat töitä ja kun niitä ei ole, ovat harmissaan. Mutta ei tuossa uudistuksessa ole tarkoituksena mikään muu kuin se, että työtön hakee töitä. Tavoitteenahan ei suinkaan ole, että työtön saisi töitä. Haettavan työnhän ei edes tarvitse olla oman alan töitä, joten lastentarhanopettaja voi hakea tietokantaohjelmoijan paikkaa, rekkakuski suurtalouskokin paikkaa jne. Työnantajiahan tämä eniten tulee rassaamaan, kun hakemuksia sataa ihmisiltä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia suoriutua haettavana olevasta työtehtävästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun työtön on laittanut sen vähintään 12 hakemusta niin suurin osa saa silti sen jälkeen tulevaisuudessa rangaistuksen. Pelkkä töiden hakeminen ei enää riitä mikä nyt monelta menee täysin ohitse.
Multa ainakin mennyt ohitse. Kerrotko tarkemmin?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, mikä tuossa työttömiä närästää. Ymmärrän sen, että työttömät haluaisivat töitä ja kun niitä ei ole, ovat harmissaan. Mutta ei tuossa uudistuksessa ole tarkoituksena mikään muu kuin se, että työtön hakee töitä. Tavoitteenahan ei suinkaan ole, että työtön saisi töitä. Haettavan työnhän ei edes tarvitse olla oman alan töitä, joten lastentarhanopettaja voi hakea tietokantaohjelmoijan paikkaa, rekkakuski suurtalouskokin paikkaa jne. Työnantajiahan tämä eniten tulee rassaamaan, kun hakemuksia sataa ihmisiltä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia suoriutua haettavana olevasta työtehtävästä.
Kun Suomen 500 000 työtöntä alkavat lähetellä järjettömiäkin hakemuksia (pakko hakea järjettömiin paikkoihin, että saa tuon tietyn määrän hakemuksia täyteen), niin mitä sitten tapahtuu? Työnantajat hukkuvat hakemustulvaan. Mitä sitten tapahtuu? Kukaan työnantaja ei laita työpaikkailmoituksia julkiseen hakuun. Ymmärrätkö nyt?
Tämä uusi suunnitelma on hölmöläisten peiton tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun työtön on laittanut sen vähintään 12 hakemusta niin suurin osa saa silti sen jälkeen tulevaisuudessa rangaistuksen. Pelkkä töiden hakeminen ei enää riitä mikä nyt monelta menee täysin ohitse.
Multa ainakin mennyt ohitse. Kerrotko tarkemmin?
Jos ei saa duunia vähintään viideksi päiväksi kolmen kuukauden aikana tai vaikkapa jotain kurssitusta niin työttömyyskorvaus pienenee. Käytännössä lähes kaikki iäkkäämmät työttömät saavat tämän rangaistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun työtön on laittanut sen vähintään 12 hakemusta niin suurin osa saa silti sen jälkeen tulevaisuudessa rangaistuksen. Pelkkä töiden hakeminen ei enää riitä mikä nyt monelta menee täysin ohitse.
Multa ainakin mennyt ohitse. Kerrotko tarkemmin?
Jos ei saa duunia vähintään viideksi päiväksi kolmen kuukauden aikana tai vaikkapa jotain kurssitusta niin työttömyyskorvaus pienenee. Käytännössä lähes kaikki iäkkäämmät työttömät saavat tämän rangaistuksen.
Oukei, tuota en ole tiennyt. Miten tuossa määritellään "duuni"? Pitääkö siitä saada palkkaa ja minkä verran? Pitääkö olla yhtäjaksoisesti 5 päivää vai voiko olla yksittäisiä päiviä? Mietin vaan, että voisinko "työllistää" jonkun työttömän kaverini esim ulkoiluttamaan koiraani viitenä päivänä kolmessa kuukaudessa, jotta hän ei menettäisi päivärahojaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Jos on ollut vakituisessa työsuhteessä vuosikymmeniä, niin olisiko silti pitänyt irtisanoutua kesken kaiken, muuttaa Helsinkiin ja hankkia uusi koulutus? Mikä järki tuossa on? Kun sinä noin hyvin tiedät tulevat suhdanteet, niin kerro toki opetus- ja työministeriöille, mille aloille ja paikkakunnille tarvitaan työntekijöitä 20 vuoden kuluttua. Kun nuo ammattilaisetkaan eivät osaa tuota, niin jaa toki tietämystäsi.
Tässä koitetaan lähinnä sanoa että nyt kun sitä työtä ei hakemisesta huolimatta löydy lähistöltä niin pitäisi kehittää "plan B" eli hakea kauempaa sen sijaan että istutaan kotona ulvomassa ettei ole töitä. Valtio ei voi kaikille korvessa asujille edelleenkään järkätä firmaa lähistölle joten jotain muuta on keksittävä. EI vaan mene jakeluun vaan uhriudutaan ja ulvotaan että yhyy.
Nähtävästi kokonaisvaltainen holhousyhteiskunta johtaa siihen ettei ihmisillä ole minkäänlaista oma-aloitteellisuutta vaan oletetaan että valtio ratkoo kaikki ongelmat ympäriltä siten että kansalainen voi pönöttää paikallaan siinä mihin on sattunut istumaan.
Mitä se tilannetta muuttaa, jos on ollut pikkupaikkakunnalla 30 vuotta vakituisessa työpaikassa ja jää työttömäksi? Ikää on siinä vaiheessa 50 vuotta, harvaan paikkaan enää kelpaa, uudelleenkoulutus ei kannata, kun yli viisikymppinen vastavalmistunut kilpailee samoista paikoista vastavalmistuneiden parikymppisten kanssa.
Eli loppupäätelmä on: Et voi liikkua kodista mihinkään kun ei ole julkisia, mutta ei toisaalta ole varaa autoonkaan, koulutus on huono mutta kouluttautua ei kannata, töitä ei kannata hakea kun ei niitä saa kuitenkaan, muualle ei voi mitenkään muuttaa koska lapset, vanhemmat, miehen vanhemmat, kaverit ja kumminkaimat.
Kaikkesi olet kuitenkin mielestäsi yrittänyt. Se ei kyllä kovin paljon ole!
Ainoa vaihtehto on mielestäsi, että me muut (jotka ollaan kouluttauduttu ja muutettu työn perässä) maksetaan sinulle loppuelämäsi pelkästä olemisesta. Sekö on mielestäsi oikein??!
No no, nyt alat käydä kierroksilla. Olen muuttanut töiden perästä toiselle puolelle Suomea, käynyt läpi lukemattoman määrän yt-neuvotteluita, tullut irtisanotuksi, tehnyt osa- ja määräaikaisia töitä, työllistänyt itseni uusosuuskunnan kautta, tehnyt lukemattomia hakemuksia monenlaisiin töihin, myös muun kuin oman alan, käynyt kaikki tuttuni läpi. Minulla on hyvä koulutus ja todella hyvä ja monipuolinen työkokemus. Ikä on oikeasti este, se on sanottu suoraan. Ja juu, oma auto on ollut jo 26 vuodenn ajan, mutta ei se minua nuorenna.
Kommentti tuo koski tuota alkuperäistä kirjoittajaa. Sinun tilanteesihan on aivan eri, yritystä on selkeästi ollut.
Eihän sitä kukaan tiedä mitä tuo kelvollinen työ tai vastaava tulisi olemaan koska siitä ei ole mitään päätöksiä.
Alue: Aihe vapaa
Mikä estää silti yrittämättä? Olin varastolla yhtenä kesänä, siellä oli myös 55-vuotias pitkäaikaistyötön.
Pakattiin ja tarrotettiin kampoja, ei vaatinut fyysista kuntoa.