Lue keskustelun säännöt.
Työttömyysturvaan tulossa suuri muutos: Työttömän olisi jatkossa pakko hakea vähintään 12:ta työpaikkaa - muuten hän menettäisi tukensa 60 päiväksi
03.05.2017 |
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005195397.html
No nyt alkaa oleen kyykytys jo aika kunnossa. Se muutaman kympin vähennys jos ei ole aktiivinen näyttää jääneen pois ja nyt uhkaillaan suoraan karenssilla. Aika hurjaa.
Kommentit (207)
Joo, sehän motivoi löytämään + hakemaan töitä jatkossa, kun rangaistaan siitä ettei niitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Kaikki työttömät laittamaan hakemuksia valtiolle.fi -palveluun, mieluiten samana päivänä 12 hakemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Kysehän on eliitin käyttämästä näkymättämästä vallasta, ei muusta. Mikäli oikeasti töitä olisi, niin työttömiä haettaisiin kotoa töihin, se on varma. Koulutusjärjestelmämme on nykyisin niin copy-paste-persereikätasoa, että koulutus ei takaa minkäänlaista menestystä työelämässä. Työelämässä kaivataan laatua, jota saa ainoastaan sillä, että tekee asiat hyvin. Asioita ei voi kuitenkaan tehdä hyvin, jos kriteerinä on tehdä enemmän vähemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei. Joudunko hakemaan jotain muuta kuin oman alan töitä minne ei varmasti koskaan pääse?
Tv automaatioasenta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa sitten lain tullessa voimaan hakea joka ainoaan ministeriöissä, eduskunnassa ja työkkärissä (siis itse siinä virastossa) olevaan avoimeen paikkaan oli pätevyyttä tai ei, Lisäksi hakekaa joka ainoaan selkeästi poliittiselle broilerille tarkoitettuun suojatyöpaikkaan. Tasa-arvovaltuutettu? no-problem, kyllä onnistuu. Kunnan kehityskoordinaattori? eiköhän sekin onnistu. jne.
Ihan kaikkia virkoja ei kylläkään millään poliittisilla perusteilla jaeta... Vastaan itse vaativasta erityisalueesta ja hommasta edellytettiin pitkää työkokemusta ko. substanssista ja kykyä soveltaa käytäntöön sitä osaamistaan. Toki jos itse haluat, että esimerkiksi lapsesi kuntatasoisesta erityisopetuksen koordinoimisesta vastaava olisi joku, jolla ei ole asiasta mitään kokemusta, niin ei kun hakemaan.
Ihmetyttää nää aggressiot KAIKKIA julkisen sektorin virkoja kohtaan. Kuitenkin lähes kaikkien lapset käyvät niissä julkisissa kouluissa ja jos eivät käy, neuvolassa jne. Vain palstalla on uniikkeja miljonääri-lumihiutaleita, jotka eivät eläissään ole tallanneet julkisilla varoilla asfaltoitua katua, helikopteri hakee ovelta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Näin Suomesta rakennetaan parempi maa: pakotetaan muuttamaan töiden perässä ulkomaille suomalaisen yhteiskunnan varoin koulutuksen saaneet. Samaan aikaan haalitaan päästä keksittyyn työvoimapulaan kielitaidottomia ja kouluttamattomia ulkomailta. Heidän olemisensa kustannetaan taikaseinästä saatavilla rahoilla ja verovaroilla samalla kun painostetaan oman maan kansalaiset lähtemään muualle "jos ei kelpaa". On ihanaa asua maassa, jossa ollaan näinkin vahvasti rakentamassa yhteiskuntaa jollekin muulle. Mutta toisaalta, olenpa saanut itselleni ilmaisen koulutuksen ,jota nyt ihan suositellaan tarjottavan ulkomaille muiden hyödyksi :)
Eikö tässä pitäisi olla myös joku tulosvastuu? Jos ilman mitään panostusta tekee 12 hakemusta 3 kuukaudessa vain sen takia että saisi nauttia sosiaalituista, niin onhan se nyt aikamoista työnantajien ajan tuhlaamista.
Eikö olisi parempi, että lisäksi vaadittaisiin työhaastatteluun pääsy vähintään 3 kertaa (1 krt/kk). Tällöin niihin hakemuksiin tulisi myös panostettua eri tavalla. Ja ne voisivat oikeasti johtaa työllistymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
No voi että. Minun ei tarvitse muuttaa itseni tällä hetkellä minnekään. Itselläni kun on se työaikka odottamassa kunhan vanhempainloma loppuu.
En silti ole tyhmä ja pidä päätäni perseessä luullen sinun kaltaistesi antamien "neuvojen" ratkaisevan maanlaajuisia ongelmia. Tosin itsekin sen sanoit, ettei sinun "ratkaisusi " olekaan tarkoitus mitään ongelmia oikeasti ratkaista. Tärkeintä on päästä haukkumaan. Voit ehkä luulla, että se tuo sinulle paremman olon, kun voit hetken kuvitella olevasi jollain tasolla jotain haukkujesi kohdetta parempi. Kuitenkin jos ajatellaan ketjun varsinaista aihetta ja sitä että tuoko hallituksen kaavailut minkäänlaista ratkaisua Suomen kattavaan työttömyysongelmaan: ei, ei se tuo. Eikä sinunkaan oma elämäsi siitä ratkaisusta onnellisemmaksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
No voi että. Minun ei tarvitse muuttaa itseni tällä hetkellä minnekään. Itselläni kun on se työaikka odottamassa kunhan vanhempainloma loppuu.
En silti ole tyhmä ja pidä päätäni perseessä luullen sinun kaltaistesi antamien "neuvojen" ratkaisevan maanlaajuisia ongelmia. Tosin itsekin sen sanoit, ettei sinun "ratkaisusi " olekaan tarkoitus mitään ongelmia oikeasti ratkaista. Tärkeintä on päästä haukkumaan. Voit ehkä luulla, että se tuo sinulle paremman olon, kun voit hetken kuvitella olevasi jollain tasolla jotain haukkujesi kohdetta parempi. Kuitenkin jos ajatellaan ketjun varsinaista aihetta ja sitä että tuoko hallituksen kaavailut minkäänlaista ratkaisua Suomen kattavaan työttömyysongelmaan: ei, ei se tuo. Eikä sinunkaan oma elämäsi siitä ratkaisusta onnellisemmaksi muutu.
Hienosti uhriuduttu, onneksi olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä pitäisi olla myös joku tulosvastuu? Jos ilman mitään panostusta tekee 12 hakemusta 3 kuukaudessa vain sen takia että saisi nauttia sosiaalituista, niin onhan se nyt aikamoista työnantajien ajan tuhlaamista.
Eikö olisi parempi, että lisäksi vaadittaisiin työhaastatteluun pääsy vähintään 3 kertaa (1 krt/kk). Tällöin niihin hakemuksiin tulisi myös panostettua eri tavalla. Ja ne voisivat oikeasti johtaa työllistymiseen.
Luuletko tosiaan ettei oikeita hakijoita ole vaan kaikki työttömät lusmuaa vain tukien toivossa?
Kerronpa sinulle uutisen: jokaiseen työpaikkaan on jo nyt monia satoja hakijoita jotka oikeasti haluavat töihin!
Suomessahan ei ole pulaa työntekijöistä vaan pula on palkanmaksajista.Kaikki haluavat ilmaistyöntekijän eli näitä 9€ päivä työllistettyjä jotka eivät tule valtiolle/kunnalle sen halvemmiksi kuin kotona olijatkaan.Ainoastaan työnantaja kerää näistä voitot ja se työnantaja harvoin on kunta tai valtio!
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä pitäisi olla myös joku tulosvastuu? Jos ilman mitään panostusta tekee 12 hakemusta 3 kuukaudessa vain sen takia että saisi nauttia sosiaalituista, niin onhan se nyt aikamoista työnantajien ajan tuhlaamista.
Eikö olisi parempi, että lisäksi vaadittaisiin työhaastatteluun pääsy vähintään 3 kertaa (1 krt/kk). Tällöin niihin hakemuksiin tulisi myös panostettua eri tavalla. Ja ne voisivat oikeasti johtaa työllistymiseen.
Minä olen tehnyt hakemukseni rekrytointiammattilaisen neuvomana (koulussa), ja lähetän hakemuksia yli 5 päivässä. Yhteenkään paikkaan en ole päässyt edes haastatteluun. Niitä samoja paikkoja hakee kymmeniä, jopa satoja ihmisiä.
Miten joillakin on niin vaikea ymmärtää työllistymisen vaikeus nykyään? Missä maailmassa te oikein elätte? Jatkuvasti uutisissa on uusia yt-neuvotteluja, ja työttömiä on 480 000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
No voi että. Minun ei tarvitse muuttaa itseni tällä hetkellä minnekään. Itselläni kun on se työaikka odottamassa kunhan vanhempainloma loppuu.
En silti ole tyhmä ja pidä päätäni perseessä luullen sinun kaltaistesi antamien "neuvojen" ratkaisevan maanlaajuisia ongelmia. Tosin itsekin sen sanoit, ettei sinun "ratkaisusi " olekaan tarkoitus mitään ongelmia oikeasti ratkaista. Tärkeintä on päästä haukkumaan. Voit ehkä luulla, että se tuo sinulle paremman olon, kun voit hetken kuvitella olevasi jollain tasolla jotain haukkujesi kohdetta parempi. Kuitenkin jos ajatellaan ketjun varsinaista aihetta ja sitä että tuoko hallituksen kaavailut minkäänlaista ratkaisua Suomen kattavaan työttömyysongelmaan: ei, ei se tuo. Eikä sinunkaan oma elämäsi siitä ratkaisusta onnellisemmaksi muutu.
Hienosti uhriuduttu, onneksi olkoon.
Öö, sun ehkä pitäisi katsoa sanakirjasta mitä tarkoittaa uhriutuminen. Sekä ehkä vielä opetella loputkin argumentaatiovirheet voidaksesi "keskustella" aiheesta, sillä selkeästi et kykene enempää perustelemaan agressiivisia mielipiteistäsi keskustelussa, joka käsittelee maanlaajuisesti vaikuttavia päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
No voi että. Minun ei tarvitse muuttaa itseni tällä hetkellä minnekään. Itselläni kun on se työaikka odottamassa kunhan vanhempainloma loppuu.
En silti ole tyhmä ja pidä päätäni perseessä luullen sinun kaltaistesi antamien "neuvojen" ratkaisevan maanlaajuisia ongelmia. Tosin itsekin sen sanoit, ettei sinun "ratkaisusi " olekaan tarkoitus mitään ongelmia oikeasti ratkaista. Tärkeintä on päästä haukkumaan. Voit ehkä luulla, että se tuo sinulle paremman olon, kun voit hetken kuvitella olevasi jollain tasolla jotain haukkujesi kohdetta parempi. Kuitenkin jos ajatellaan ketjun varsinaista aihetta ja sitä että tuoko hallituksen kaavailut minkäänlaista ratkaisua Suomen kattavaan työttömyysongelmaan: ei, ei se tuo. Eikä sinunkaan oma elämäsi siitä ratkaisusta onnellisemmaksi muutu.
Hienosti uhriuduttu, onneksi olkoon.
Öö, sun ehkä pitäisi katsoa sanakirjasta mitä tarkoittaa uhriutuminen. Sekä ehkä vielä opetella loputkin argumentaatiovirheet voidaksesi "keskustella" aiheesta, sillä selkeästi et kykene enempää perustelemaan agressiivisia mielipiteistäsi keskustelussa, joka käsittelee maanlaajuisesti vaikuttavia päätöksiä.
meeppäs jonne tunnille kun aikuiset keskustelee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Tässä on juuri oiva esimerkki siitä millaisia monet työnhakijasta on. Odotetaan vaan ihmettä kotona. Jonakin päivänä se työpaikka vaan tippuu olkkarin lattialle katon läpi.
Onko tullut mieleen, että voisit vaikka uudelleen kouluttautua? Siis ennen kuin olit viisikymppinen? Merkonomi nyt muutenkaan saa tänä päivänä mitään töitä. Ärsyttää ihan sikana elättää omilla verovaroilla näitä tämän kirjoittajan kaltaisia luusereita.
Ensiksi voisi muuttaa sieltä hevonkuusesta johonkin jossa on työpaikkoja, niin sitä ennenkin tehtiin kun valtio ei maksellut kotonamakailusta. Joskus jopa toiseen maahan jos kotimaassa ei mennyt ihan vahvasti.
Nämä on aina yhtä vitsikkäitä. Mitäpä jos sattuu olemaan vaikka omakotitalo, joka ei mene kaupaksi? Miten sitten on vara muuttaa? Onko niitä töitä tarjolla pilvin pimein, jos vain muuttaa? Kuka muuttaa vaikka puolen vuoden välein määräaikaisen töiden perässä,niin että lapset saa joka kerta vaihtaa koulua ja kaveripiiriä (se on muuten järjettömän rankkaa lapselle, siitä on ihan tutkimuksiakin että usein lapsena muuttaneilla on aikuisena enemmän mielenterveysongelmia). Toki sitä voi vaihtaa paikkakuntaa, jos työnsaanti on taattua. Kuitenkin jos suhteutetaan avoimien työpaikkojen määrä verrattuna työttömiin, on selvää ettei kaikille riitä siltikään töitä vaikka jokainen muuttelisi edes takaisin. Muuttaminen on muutenkin kallista. Pääkaupunkiseudulla on niitä pienipalkkaisia töitä, mutta asuntopula eikä niitä nakkitöitäkään riitä jokaiselle työttömälle jos sinne kaikki muuttaisi. Uudelleen opiskelukin muuten vaatii rahaa. Ei sitä työkkäri ihan hevin anna työttömyystuella opiskella vaan mieluummin etsii tekosyyn katkaista tuen kokonaan. Ja edelleen, vaikka kaikki opiskelisivat sen toisen ja kolmannen ammatin, työpaikkoja Suomessa on vähemmän kuin työttömiä. Aika kallista sekib on yhteiskunnalle kouluttaa ihmisiä tyhjänpantiksi.
Niin, olen minäkin muuttanut parikymppisenä sinkkuna parikin kertaa työn vuoksi. Aika lapsellinen silti pitää olla, jos luulee että koko Suomen työttömyysongelma ratkeaa haukkumalla netissä jokaisen, joka ei syystä tai toisesta pysty muuttamaan jonkun puhelinprovikkatyön perässä pääkaupunkiseudulle.
Valtionko siitä sitten pitää sinulle maksaa että sinä olet joskus aiemmin tehnyt väärän valinnan? Tee keikkatyötä viikot siellä missä on työtä ja vietä viikonloput ja lomat kotonasi jos haluat pitää talosi.
En väitä että tuo ratkaisee koko maan työllisyysongelman mutta ymmärrät varmaan itsekin että ei valtio voi pidemmän päälle sinunkaltaisillesi maksaa lopun ikää tukiaisia pelkästään siksi että te olette valinneet asuinpaikkanne mahdollisimman kaukaa sieltä missä on töitä. Valtio ei myöskään voi perustaa firmoja jokaisen korvessa asujan lähistölle.
"Mitäs olit niin tyhmä, että muutit paikkakunnalle jossa 15 vuotta sitten oli vakituinen työpaikka kaikille. Olisit ollut fiksumpi, niin oisit voinut katsoa kristallipallosta että koko tehdas tullaan sulkemaan ja työttömäksi joutuu kerralla tuhatkunta ihmistä. Hahhhaa, olettepa tyhmiä".
Joo en edes ole ollut töissä tehtaalla ja saanut massapotkuja yt-neuvotteluissa, vaan toimin ihan muulla alalla. Silti ihmisten sympatiakyvyttömyys ja yksisilmäisyys on minusta hämmästyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Tänään just katoin taas mitä täällä olisi tarjolla, oli kolme paikkaa meidän kunnassa: opettaja, teknisen alan myyjä (vaatimuksena teknisen alan koulutus + myyntityökokemusta) ja joku johtaja, jolla piti olla ties mitä osaamista ja työkokemusta alalta, loistava kielitaito ja akateeminen koulutus. Naapurikunnassa haettiin myös opettajaa ja lisäksi autonasentajaa. Kahdessa muussa naapurikunnassa ei ollut avoimia työpaikkoja. Mihin minä, 90-luvun alussa valmistunut yo-merkonomi voisin noista hakea?
Autoa ei ole, eikä ole varaa hankkia. Julkisilla kulkeminen ei täällä maaseudulla kovin hyvin onnistu, usein ei ollenkaan. Pois muuttaminen ei helposti onnistu, lapset täällä koulussa, harrastukset, kaverit täällä ja miehelläni vakityö. Lisäksi huolehdin vanhasta äidistäni, joka ilman apuani olisi oitis palvelukotipaikan tarpeessa. Myös naapurikunnassa asuvat mieheni vanhemmat tarvitsevat apuamme.
Tarkoittaako hallitus siis sitä, että pitää hakea töihin, vaikka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Vaikka ei pystyisi kulkemaan työmatkaa? Pitääkö hakea töihin sinne sun tänne, vaikka ei olisikaan avointa paikkaa? Hemmetin mielelläni menisin töihin ja kaikkeni olen tehnyt, mutta viisikymppinen ei vaan ole kovin kovaa valuutta työmarkkinoilla ja varsinkaan kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Ei jumaliste mitä uikutusta! Minäkin valmistuin 90-luvun alussa merkonomiksi maalaiskaupungista. Eipä löytynyt töitä sieltä. Vuoden ihmettelin tilannetta (liian kauan!) ja sitten muutin Helsinkiin ja opiskelin toisen tutkinnon. Sen jälkeen sain Helsingistä töitä. Päivääkään en ole ollut työttömänä tuon 90-luvun alun jälkeen. Ja asun edelleen pk-seudulla perheeni kanssa.
Se sun merkonomintututkintosi on ollut vessapaperin arvoinen jo vuosikymmenet. Eikö tosiaan ole tullut mieleen hankkia parempaa koulutusta, muuttaa jo ajoissa muualle tai ylipäätään tehdä itse yhtään mitään työllistymisesi eteen?
Eikä pelkkä töiden hakeminen enää edes riitä. Jos ei hakemuksista huolimatta pääse kolmen kuukauden kuluessa edes viideksi päiväksi töihin tai vastaavaan kelvolliseen toimintaan niin rangaistuksena työttömyyskorvausta pienennetään.