Työryhmä esittää: Myös ammattikoulun todistus avaisi ovet korkeakouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ammattikoulututkinto on sellainen, että se toisi riittävät valmiudet yliopisto-opintoihin? Millä alalla edes on tarvetta jatkaa ammattikoulusta yliopistoon, eikä ammattikorkeaan (jossa sielläkin tuntuu etenkin tietyillä aloilla haastetta riittävän jos pohjalla on amis eikä lukio)?

Lähihoitajat suoraan lääkikseen? Lvi-asentajat suoraan DI-opintoihin? Kaupan alan ammattitutkinnon suorittaneet suoraan kauppakorkeaan? Jotenkin veikkaan, että opinnoissa tulee eteen pienoisia ongelmia...

Toisaalta kyllä lukiossa joutui pänttäämään niin turhaa huttua ettei tosikaan. Meillä pitkän matematiikan opettaja sanoi ihan suoraan että ehkä 2 meidän ryhmästä tulee tarvitsemaan integraalikäppyröitä elämänsä aikana (opettajat, tutkijat).

Öö, opettajat ja tutkijat ei tosiaankaan ole ainoa ryhmä, jotka integraaleja työssään tarvitsevat. Ne käppyrät on aika oleellinen osa tilastotiedettä ja sitähän tarvitaan nykyään lähes alalla kuin alalla, kun mennään vähän vaativampiin hommiin.

Tilastotieteilijöiden ei tarvitse ymmärtää matematiikan perusteita samalla tavalla kuin tutkijoiden tai opettajien, tietokoneohjelmilla kaikenlaiset tilastoanalyysit tehdään joten jos osaa syöttää tiedot niin pitäisi selvitä.

Tietokoneohjelmilla? Ei hyvänen aika, kyllähän niiden ohjelmien käyttäjien pitää tietää mihin ne ohjelmat perustuvat, eihän heillä ole muuten mitään kykyä arvioida tulosten oikeellisuutta.

No joo, ehkä vähän liioittelin mutta ei tyypillisen tilastotieteilijän tarvitse olla huippumatemaatikko.

Lukion pitkän matematiikan lukenut ei ole huippumatemaatikko, ja amismatematiikalla ... niin missä sillä pärjää?  Miten amisenlannilla lukee tenttikirjat?

pitkän matematiikan suorittanut erinomaisesti pääsee suoraan lukemaan yliopistoon matematiikkaa, Aalto yliopistoon  samaten kemian ja fysiikan hyvin suoriutuneet. Entä miten amiksen tiedoilla suoraan yliopistoon, ei onnistu tällä hetkellä. 

Niin, syystä. Välissä on aivan valtava kuilu ammattikoulun antamien tietojen ja yliopisto-opiskelun oletustietojen välillä. Jo pelkkä englanti on iso ongelma. Yliopistoissa kirjallisuus on englanninkielistä tiede/ammattikirjallisuutta joka vaatii sen että kieltä on lukenut vuosia.

En nää tässä mitään järkeä. Tasavertaista rinnastusta ei voi tehdä, ja mitä iloa siitä on, että amiksen todistuksesta saa pisteitä, kun ei voi saada yhtä paljon pisteitä kuin ylioppilastodistuksella? Oppimäärä ja arvostelu on täysin erilaista lukiossa ja ammattikoulussa, vaikka ammattikoulun numerot muuttuisivatkin 1-5. Siskoni, joka sai lukiossa englannista 6 (ansaitusti, puutteita paljon kieliopista sanastoon) sai yo-pohjaisella amislinjalla englannista 3, eli parhaan. 

Vierailija kirjoitti:

vieraana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pirkko onkin sitten autonasentajaAMK, vai mitä opiskelit? Nyt sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja sillähän saa hakea maisteriopintoihin, joista takuulla selviät suunnitellussa 2. vuodessa. Väylä on olemassa, kuten esillä on ollut.

AutonasentajaAMK? Jos nyt oikeasti kiinnostaa, niin opiskelin muotoilua AMK:ssa, pohjalla oli ajoneuvoasentajan paperit amiksesta.

Sinulla oli niin pahasti herne nenässä, että .... ja autonasentajaksihan itsesi esittelit. Et korkeakoulusta valmistuneeksi muotoilijaksi. ;-)

Eipä ole hernettä nenässä, ihmettelin vain ettei tuon vertaa näe, mistä juttu lähti liikkeelle. Samaistuin aikasemman kirjoittajan autonasentaja Penttiin sen verran, että päätin kertoa omakohtaisesta kokemuksesta "autonasentaja Pirkkona" AMK:ssa.

Yo-todistus ja amiksen todistus eivät mitenkään voi olla samanarvoisia. Tässä viel parit perustelut, vaikka onhan noita jo tullutkin.

1) Yo-todistuksen pisterajat ja siten myös arvosanat jakautuvat Gaussin käyrän mukaan. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit ovat kokeneita ja ehdottoman ammattitaitoisia, lisäksi heillä on riittävästi valtakunnallista vertailupohjaa. Kokeet tarkastetaan anonyymisti, joten suosikkeja ei pärstäkertoimen mukaan pitäisi olla. Amiksen arvosanat voi taas antaa joku täysin epäpäteväkin opettaja, oppilas on tuttu opettajalle, vertailupohja voi olla melko pienikin.

2) Lukio tähtää yleissivistävyyteen ja akateemiseen uraan. Amiksen tarkoitus on opettaa ammattiin, ja niinpä yleissivistävät aineet on kutistettu tukemaan ammattiin oppimista. Käytännössä siis opetettavia aineita ei tarvitse syvällisesti ymmärtää (esim. matematiikassa ei tarvitse ymmärtää kaavojen matemaattisia perusteluita), riittää että tuntee omaan alaan liittyvät laskutoimitukset (esim. osaa laskea lääkkeen annostelun annetun kaavan avulla).

3) Miten "osaamisen tunnistaminen" sopii kuvioon? Amiksessa voidaan nykyisin "tunnistaa muualla hankittu osaaminen" esim. aiempien työtehtävien kautta opitut asiat. Voiko "tunnistettu osaaminen" olla samanarvoista todistuksessa esim. lukiokurssien kanssa? "Tunnistetulla osaamisella ei edelleenkään ole yhteneviä valtakunnallisia kriteerejä tai protokollaa, tunnistaminen voidaan suorittaa vaikkapa suullisesti vastaamalla pariin kysymykseen. Tunnistusmerkinnän voi tehdä vaikka opo.

4) Entä mukautetut arvosanat, saako niitä kohdella huonompina? Yo-kirjoituksissahan ei mitään mukautusta saa, tosin lisäaikaa tai oikeutta erityisiin apuvälineisiin tms. voi anoa, mutta tehtävät pysyvät samoina.

Tekisi mieli nousta barrikadeille opetusministerin erottamiseksi. Mitä vikaa on nykysysteemissä? Lahjakkaat ja motivoituneet amiksenkävijät voivat nykyisinkin suorittaa a) kaksoistutkinnon b) lukio-opinnot ja yo-todistuksen myöhemmin iltalukiossa c) pyrkiä pääsykoekiintiössä. Eiväthän kaikki saa niin hyvää yo-todistustakaan, että pelkillä arvosanoilla olisi realistisia mahkuja korkeakoulujen hakukiintiöissä.

Oppilaitosten omien todistusten välillä on todella paljon eroja. Ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään edes kun kyse on samoista opintokokonaisuuksista. Toisen koulun kymppi on toisessa koulussa 7. Ainut reilu vertailukeino on samat kokeet ja standardoitu arvostelu kaikille. On se sitten yo-koe tai valintakoe.

Lykkyä tykö opet.

"Nuorisotakuu toi ammattiopintoihin nuoria, jotka eivät pysty opiskelemaan – "Vaeltavat ympäri luokkaa, eivät näe lääkeruiskun neulaa"

Tutkija opetti vuoden ammattiopistossa ja järkyttyi. Nuorisotakuu on tuonut kouluihin yhä enemmän masentuneita, päihderiippuvaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria."

lähde http://yle.fi/uutiset/3-9231217

http://www.vauva.fi/keskustelu/2689813/nuorisotakuu-toi-ammattiopintoih…

..

Täältä sitten vain suoraan maisteriopintoihin!

En ymmärrä miksi keskitytään tällaisiin uudistuksiin, kun Suomen koulutukseen liittyvät ongelmat ovat ihan muualla. Ei väestön korkea koulutustaso voi olla mikään itseisarvo, johon pitää pyrkiä, ylikouluttamisesta ei ole mitään käytännön hyötyä yhteiskunnalle tai ihmisille itselleen.

Miksi amiksesta pitäisi päästä suoraan yliopistoon, kun amisopintojen jälkeen on jo olemassa suora väylä korkeakoulututkintoon eli ammattikorkeakouluihin, joista voi taas jatkaa yliopistojen maisteriohjelmiin jos haluaa. Korkeakoulutettuja hakeutuu jo nyt alempiin koulutuksiin ja hakee amisten kanssa samoja työpaikkoja korkeakoulutettujen huonon työllisyystilanteen vuoksi.

Kannattaisi mieluummin keskittyä siihen, miten alanvaihto saataisiin helpommaksi, ettei joka perhanan ammattiin pitäisi kuluttaa montaa vuotta koulunpenkkiä, jos on jo samantasoinen tai korkeampi koulutus olemassa. Ja ettei kaikenmaailman simppeleihin duuneihinkin tarvitse olla lainarahalla hankittu hieno korkeakoulututkinto, josta loppujen lopuksi ei ole käytännön työssä mitään hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ammattikoulututkinto on sellainen, että se toisi riittävät valmiudet yliopisto-opintoihin? Millä alalla edes on tarvetta jatkaa ammattikoulusta yliopistoon, eikä ammattikorkeaan (jossa sielläkin tuntuu etenkin tietyillä aloilla haastetta riittävän jos pohjalla on amis eikä lukio)?

Lähihoitajat suoraan lääkikseen? Lvi-asentajat suoraan DI-opintoihin? Kaupan alan ammattitutkinnon suorittaneet suoraan kauppakorkeaan? Jotenkin veikkaan, että opinnoissa tulee eteen pienoisia ongelmia...

Kauppaopistosta voi olla jopa paremmat valmiudet kauppakorkeaan, kuin lukiosta. Lukiossa ei nyt hirveästi taida taloustietä opiskella. Eikä kauppakorkeaan todellakaan vaadi mitään ihmeitä, että sisälle pääsee, saatikka, että opinnoissa pärjää. Jos taas lähihoitaja saa puserruttua itsensä lääkikseen, niin eiköhän opinnoissakin pärjää.

Mutta taloustieteiden opiskeluun englanti ja matematiikka ovat ydinosaamista.

Tavuakaan tarvinnut matikkaa kun Tampereelle haki. Ja samat ktm paperit Treelta saa kuin Helsingistä. Eikä töitä hakiessa todistusten perään kyselty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017050323064181_u0.shtml

Aika vaarallista. Ammattikoulun arvosanat onkin yht'äkkiä saman arvoisia yo papereiden kanssa vaikka amiksen arvosanoihin ei ole mitään valtakunnallisia vaatimuksia ja joissain amiksissa saa helpommin parempia arvosanoja. Jos tällainen roskauudistus menee läpi niin on mahdollista, että yliopistot täyttyy amiksista jotka ei ole ikinä kirjoittanu esseetä eikä opiskellu mitään laajempaa kokonaisuutta

Miten on käynyt? Amikset on nyt jo vuosia voineet hakea yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin tutkintotodistus takataskussa. Yliopistossa pääsykoe ratkaisee, samoin taitaa olla ammattikorkeassa (riippuu alasta), joten onko amiksia kulkeutunut "väärään" paikkaan mielestäsi riesaksi asti?

Hirveän mukaviisas viesti mutta pointti sulta meni ohi kokonaan. Luehan se uutinen ennen kuin alat viisastelemaan. 

Pointti aloituksessa on amispelko. Jos on tahtoa ja motivaatiota opinnot sujuu heittämällä oli pohjakoulutus mikä tahansa.

En tiedä tosta lukiosta. Ainakin sellainen yleissivistys tuntuu olevan hukassa monella lukiolaisella, ei seurata maailmalla tapahtuvia asioita, ei olla totuttu tekemään töitä arvosanojen eteen, vaan pärjätään pelkällä tunnilla kuuntelemisella, hyvällä ja tuurilla ja selittelyllä. Ammattikoululainen voi yhtä hyvin olla kielissä lahjakas, samoin matikassa. Aikanani kävin lukion, ei ollut vaikeaa, kirjoitin neljä ällää, enkä myöskään viitsinyt nähdä vaivaa opintojen eteen. Sitten oli vaikea päästä yliopistoon, pääsin kuitenkin. Vaaditut kieliopinnot ei siellä olleet vaikeita, virkamiesruotsin kokeeseen menin ilman harjoittelua ja sain kakkosen, jolla sain sen suoritetuksi hyväksyttävästi. Nyt sitten korkeakoulutettuna huhkin melko stressaavassa työssä. Olisi ehkä kannattanut hakea amikseen jollekin lvi- tai koneasennuspuolelle, sitä välillä tuumailen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017050323064181_u0.shtml

Aika vaarallista. Ammattikoulun arvosanat onkin yht'äkkiä saman arvoisia yo papereiden kanssa vaikka amiksen arvosanoihin ei ole mitään valtakunnallisia vaatimuksia ja joissain amiksissa saa helpommin parempia arvosanoja. Jos tällainen roskauudistus menee läpi niin on mahdollista, että yliopistot täyttyy amiksista jotka ei ole ikinä kirjoittanu esseetä eikä opiskellu mitään laajempaa kokonaisuutta

Miten on käynyt? Amikset on nyt jo vuosia voineet hakea yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin tutkintotodistus takataskussa. Yliopistossa pääsykoe ratkaisee, samoin taitaa olla ammattikorkeassa (riippuu alasta), joten onko amiksia kulkeutunut "väärään" paikkaan mielestäsi riesaksi asti?

Hirveän mukaviisas viesti mutta pointti sulta meni ohi kokonaan. Luehan se uutinen ennen kuin alat viisastelemaan. 

Pointti aloituksessa on amispelko. Jos on tahtoa ja motivaatiota opinnot sujuu heittämällä oli pohjakoulutus mikä tahansa.

Pointti aloituksessa ei ollut amispelko. Eli sinun mielestäsi kuka tahansa voi ruveta opiskelemaan yliopistomatematiikkaa ja -fysiikkaa ilman mitään pohjakoulutusta? Ilman mitään pohjaa ruvetaan todistamaan lauseita? Tai miten onnistuu tieteellisen, englanninkielisen tekstin lukeminen jos ei ole vahvaa englantia taustalla eikä ole ikinä lukenut mitään tieteellistä tekstiä edes suomeksi? Ja lääketiedekin varmasti onnistuu osaamatta yhtään kemiaa ja biologiaa.

Kunhan löytyy motivaatiota ja tahtoa niin kuka tahansa pystyy tekemään vaikka kirurgisia toimenpiteitä 

Asiahan voidaan ratkaista siten, että amiksetkin voivat osallitua YO-kirjoituksiin ja kilpailla samoilla arvosanoilla. Vai onko kuitenkin niin, etteivät ne amiksen kurssit kata aivan kaikkea lukion yleissivistävää oppimäärää.

Jos oikeasti amiksen arvosanoilla haettaisiin vaikka yliopistoihin, niin sehän johtaisi vain siihen, että yliopistoissa olisi ihmisiä, joilla ei ole välttämättä edes kunnon suomen kielen taitoa saati sitten yleissivistystä pohjalla. Kaikki varmaan tajuavat tämän järjettömyyden.

Uskon, että työryhmällä on kaunis ajatus siitä, että amiksista noin vain leivotaan korkeakoulutettuja. Se ei kuitenkaan mene ihan niin. Lukio ei ole mikään turha koulu vaan yleissivistävä oppilaitos.

Vierailija kirjoitti:

VierailijaLähihoitajat suoraan lääkikseen? Lvi-asentajat suoraan DI-opintoihin? Kaupan alan ammattitutkinnon suorittaneet suoraan kauppakorkeaan? Jotenkin veikkaan, että opinnoissa tulee eteen pienoisia ongelmia...[/quote kirjoitti:

Kauppaopistosta voi olla jopa paremmat valmiudet kauppakorkeaan, kuin lukiosta. Lukiossa ei nyt hirveästi taida taloustietä opiskella. Eikä kauppakorkeaan todellakaan vaadi mitään ihmeitä, että sisälle pääsee, saatikka, että opinnoissa pärjää. Jos taas lähihoitaja saa puserruttua itsensä lääkikseen, niin eiköhän opinnoissakin pärjää.

Juurikin noin! Kauppasurkeassa ei äly useinkaan säkenöi, vaikka ego ja luulot omasta hyvyydestä ovatkin vuoren kokoisia.

Ja sanon tämän itsekin KTM-tutkinnon tehneenä, joten tiedän mistä puhun

Vierailija kirjoitti:

En tiedä tosta lukiosta. Ainakin sellainen yleissivistys tuntuu olevan hukassa monella lukiolaisella, ei seurata maailmalla tapahtuvia asioita, ei olla totuttu tekemään töitä arvosanojen eteen, vaan pärjätään pelkällä tunnilla kuuntelemisella, hyvällä ja tuurilla ja selittelyllä. Ammattikoululainen voi yhtä hyvin olla kielissä lahjakas, samoin matikassa. Aikanani kävin lukion, ei ollut vaikeaa, kirjoitin neljä ällää, enkä myöskään viitsinyt nähdä vaivaa opintojen eteen. Sitten oli vaikea päästä yliopistoon, pääsin kuitenkin. Vaaditut kieliopinnot ei siellä olleet vaikeita, virkamiesruotsin kokeeseen menin ilman harjoittelua ja sain kakkosen, jolla sain sen suoritetuksi hyväksyttävästi. Nyt sitten korkeakoulutettuna huhkin melko stressaavassa työssä. Olisi ehkä kannattanut hakea amikseen jollekin lvi- tai koneasennuspuolelle, sitä välillä tuumailen.

No haloo - kyse ei ole lahjakkuudesta, vaan opintojen sisällöistä. Amis ei valmista yliopisto-opintojen sisältöihin.

Täällä nyt tuntuu monilla menevän tunteisiin se, että kokee muiden sanovan ammattikoululaisia jollain tapaa tyhmemmiksi tai huonommiksi kuin ylioppilaita. Siitä ei ole kyse. Yksittäinen ammattikoululainen voi olla paljon fiksumpi kuin yksittäinen lukiolainen, ja näin päihittää tämän mennentullen pääsykokeissa. Mutta kun puhutaan koulutuksen antamista valmiuksista akateemiseen opiskeluun, voidaan sanoa ammattikoulun antavan huomattavasti huonommat lähtökohdat. Ammattikoulun tehtävä on antaa ammatillisia valmiuksia, lukio taas antaa yleissivistystä ja enemmän akateemisia valmiuksia. Ja tosiaan kuten moni on jo sanonut, ei ammattikoulun todistusta millään voi verrata ylioppilastutkintotodistukseen.

Niin totta! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VierailijaLähihoitajat suoraan lääkikseen? Lvi-asentajat suoraan DI-opintoihin? Kaupan alan ammattitutkinnon suorittaneet suoraan kauppakorkeaan? Jotenkin veikkaan, että opinnoissa tulee eteen pienoisia ongelmia...[/quote kirjoitti:

Kauppaopistosta voi olla jopa paremmat valmiudet kauppakorkeaan, kuin lukiosta. Lukiossa ei nyt hirveästi taida taloustietä opiskella. Eikä kauppakorkeaan todellakaan vaadi mitään ihmeitä, että sisälle pääsee, saatikka, että opinnoissa pärjää. Jos taas lähihoitaja saa puserruttua itsensä lääkikseen, niin eiköhän opinnoissakin pärjää.

Juurikin noin! Kauppasurkeassa ei äly useinkaan säkenöi, vaikka ego ja luulot omasta hyvyydestä ovatkin vuoren kokoisia.

Ja sanon tämän itsekin KTM-tutkinnon tehneenä, joten tiedän mistä puhun

Oliko pääaineesi rahoitus ja olitko vaihtarivuotesi Shanghaissa?

todellinen uudistus olisi se, että jokainen voisi mennä yhdeksi vuodeksi halauamalleen  alalle yliopistoon ja sitten eroteltaisi jyvät akanoista ja pärjäävät jäisivät ja muut lähtisivät.

Hello nakki,

Vierailija kirjoitti:

todellinen uudistus olisi se, että jokainen voisi mennä yhdeksi vuodeksi halauamalleen  alalle yliopistoon ja sitten eroteltaisi jyvät akanoista ja pärjäävät jäisivät ja muut lähtisivät.

Hello nakki,

Kukahan tämän lystin maksaisi? Kaunis ajatus ja varmasti lisäisi osaavan ja alastaan kiinnostuneen työvoiman määrää pitkässä juoksussa, mutta resursseja menisi hirveästi hukkaan kun tarvittaisiin tilat ynnä muut valtavalle joukolle opiskelijoita, joista suurin osa karsiutuisi pois. Lisäksi tuon opiskeluvuoden hintakin menisi yhteiskunnalta hukkaan kaikkien karsiutuneiden osalta.

Ratkaisu on pääsykoe. Jos on haluaa amiksen jälkeen vaikka lääkäriksi voi yrittää saada hyvät tulokset pääsykokeilla. Tällöin on samalla viivalla lukiolaisten kanssa joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn.

Vierailija kirjoitti:

todellinen uudistus olisi se, että jokainen voisi mennä yhdeksi vuodeksi halauamalleen  alalle yliopistoon ja sitten eroteltaisi jyvät akanoista ja pärjäävät jäisivät ja muut lähtisivät.

Hello nakki,

Ranskassa on kai tämäntyyppinen yliopisto: putoaa, jos ei ole riittävän hyvä. Mutta Ranskassa ei edes kuvitella, että rahvas amistodistuksilla pääsisi kokeilemaan. Lapset valikoituu ja nuorena linjoille, joista ei mitään mahdollisuuksia korkeakouluun. Lycee linjalla baccalauréat-tutkinnon suorittateet vain ovat kelpoisia hakemaan korkeakouluihin.