21v tuttavaperheen poika edelleen asuu kotona
Kyllä on outoa. Tuossa iässä pitäisi jo asua omillaan
Kommentit (40)
Oon 27v. ja asun kotona. Opiskelen amk:ssa pääkaupunkiseudulla, eikä suunnitelmissa muuttaa pos.
Ihmiset kehittyy eri tahtia. Ite muutin 17 vuotiaana omilleni ja 21-vuotiaana musta tuli isä jo toisen kerran
M26
Jaa, mä oon 26-vuotias ja asun tällä hetkellä porukoilla, tosin väliaikaisesti mutta on tätäkin monet kummastelleet ja paheksuneetkin.
Niin? Itse olin 21,5v kun muutin omaan kämppään. Lukiosta valmistuin, kun täytin 20, enkä päässyt opiskelemaan, eikä välivuoden aikana oikein töitä riittänyt, vain parin kuukauden sopimuksia sain tehtyä pariin työpaikkaan ja sitten täytyi aina taas miettiä, että mistä rahaa? Jos olisin joutunut siinä vielä satojen eurojen vuokria maksamaan, olisin saanut häädön.
Viime syksynä sitten pääsin yliopistoon, mutta asuntojonot oli hitaat ja kämppä vapautui vasta marraskuussa.
Oli onni, että minun vanhempani eivät ole niitä ihmisiä, jotka heittää lapsen matkalaukkuineen kadulle 18-vuotissynttärilahjaksi.
Missä sitä sitten asutaan jos ei kotona? :D
Miksi yleensä juuri miehet jäävät vanhempiensa kanssa asumaan aikuisina? Naisilla tätä "ilmiötä" näkee harvemmin.
Oon muuttanut 18-vuotiaana pois kotoa.Ei olis tullut mieleenkään enää jäädä aikuisena loisimaan vanhempien kustannuksella.
Mun tytär asui kotona 25-vuotiaaksi asti ja vasta sitten osti oman asunnon. Vuokran maksaminen on yksinkertaisesti typerää, jos voi asua ilmaiseksikin eikä muita syitä omilleen muuttoon ole kuin ikä.
Nykyään kun on vaikea saada työpaikkaa opiskelujen oheen, on melkein parempi asua ilmaiseksi vanhempien luona kuin asua yksin ja nostaa hirveästi opintolainaa
Niin miksi ei asuisi? Minäkin asuin tuolloin vielä. Tein osani kotitöistä, kun äiti oli päivätöissä ja minä opiskelin. Äidille aina ruoka valmiina kun tuli kotio. Siivosin ja kävin kaupassa ja äiti maksoi jotakin vaatteitani. Kun olin töissä kesällä kannoin korteni kekoon. Hyvin toimi.
Vierailija kirjoitti:
Olen 35v ja asun kotona. Missä te muut asutte? Hotellissa?
Hahah...tää oli hyvä!
Isäni naapurissa asuu 26-v mies edelleen vanhempiensa luona. Noh, kukin tyylillään...
Mun naapureillakin 22-vuotias tytär tulee aina viikonlopuiksi käymään. Mietin vain, että eikö tuon ikäisellä kuuluis olla jo muutakin elämää kuin nyhjätä viikonloput lapsuudenkodissa?
Itse muutin kotoa 19-vuotiaana, opiskelemaan toiselle paikakunnalle. Mutta onneksi äiti toivotti avosylin vastaan, kun tulin kotiin asumaan vielä kolmeen eri otteeseen muutamaksi kuukaudeksi, vanhimmillani 24-vuotiaana. Muut sisarukseni muuttivat kotoa 21-vuotiaina, eikä heitä häädetty vaan lähtivät vapaaehtoisesti.
Toki jossain menee raja, 24-25-vuotiaana saisi oma lapsi varmaan alkaa katsella jo omaa kämppää, mutta elämäntilanne vaikuttaa paljon. Työssäkäyvän ja itsenäistä elämää elävän nuoren aikuisen rohkaisisin omaan asuntoon jo aiemmin, kun taas toisenlaisessa tilanteessa (sairastunut tai kovia henkisesti kokenut) saisi viipyä kunnes on valmiimpi.
Vierailija kirjoitti:
Mun naapureillakin 22-vuotias tytär tulee aina viikonlopuiksi käymään. Mietin vain, että eikö tuon ikäisellä kuuluis olla jo muutakin elämää kuin nyhjätä viikonloput lapsuudenkodissa?
Mua jaksaa aina hämmästyttää tämä yhtä paljon, että miksi Suomessa oman perheen kanssa ajan viettäminen nähdään jotenkin omituisena ja säälittävänä? Ja mistä sitä paitsi tiedät, että se tyttö on ne viikonloput koko ajan siellä kotona? Kyttäätkö hänen liikkeitään? Jos on opiskelija toisella paikkakunnalla ja haluaa viikonloppuisin vaikka nähdä myös siellä kotipaikkakunnalla asuvia kavereita?
Olen 20v ja asun vielä kotona. Asumiskustannukset täällä pk-seudulla ovat sellaiset ettei minulla olisi varaa asua omillani.
Itse muutin 16v omaan kämppään, mutta olinkin sellanen tunnollinen ja kiltti tyttö
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensä juuri miehet jäävät vanhempiensa kanssa asumaan aikuisina? Naisilla tätä "ilmiötä" näkee harvemmin.
Miehillä ei ole pakkomiellettä päästä omilleen tai rakentaa yhteistä pesää senhetkisen seurustelukumppanin kanssa?
Rakas lapseni saa asua vaikka naimisiin menoon asti luonani. Vtuttaa tämä Suomen häpeily kulttuuri kun hui 21v!!! asuu vielä kotona. Kylmät vanhemmat.. muuta en voi sanoa. Mä asuin ite kotona 26v asti ja vieläkin olisin voinut asua. Nykyään asutaan perheeni kanssa 600m päässä vanhemmistani ja pikku lapseni iloitsee mummon läheisyydestä niin minäkin. Myös mieheni on hyvin läheinen perheelleen. Rakastan mun vanhempia ja tulen heistä pitämään huolta loppuun asti.
Niin asui aikoinaan minunkin mieheni. Intin jälkeen asui vielä kotona ja 22v. osti sitten oman asunnon.