Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajatella, kun miesystävä ei mitenkään erityisemmin pidä teinipojastani?
01.05.2017 |
Olen jo muutamia vuosia sitten eronnut, ja minulla on 15- vuotias poika. Tapasin ihanan miehen, joka piankin kertoi rakastavansa minua, ja haluaisi muuttaa yhteen. Olemme olleet pari vuotta yhdessä.
Poika ja mies ovat ihan kohteliaita toisilleen. Poikani on ylipäätään rauhallinen nörtti. Minun mielestäni hän tietenkin on ihan hyvä tyyppi, mutta en voi olla huomaamatta, että mies haluaisi olla lähinnä minun kanssani. Emme juurikaan tee mitään kolmestaan.
Tämä vähän vaivaa minua. Mitä olette mieltä, olenko yliherkkä? Mieshän ei ole pojan isä, eihän hänen voi odottaa rakastavan poikaa tietenkään. Mutta onko liikaa toivottu, että he jotenkin kaverillisesti olisivat jo oppineet pitämään toisistaan? Millainen tulevaisuus meillä on tällä menolla?
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua vaivaa ehkä juuri tuo, että mies ei tee elettäkään nyhtääkseen teinistä jotain, josta saa jutun juurta, edes joskus. Mies ei näytä lainkaan olevan kiinnostunut tutustumaan teiniin. He ovat asiallisia ja kohteliaita, mutta etäisiä.
Jos viettäisin miehen kanssa lopun ikää, poika tuskin tuntisi olonsa kotoisaksi yhteisessä kodissamme, vaikka muuttaisimme yhteen vasta pojan lähdettyä opiskelemaan. Mies on aika yksityinen, ja haluaisikin olla vain kahden.
Toisaalta poika lentää elämästäni muutaman vuoden kuluttua omilleen, ja varmaan soittaa parin viikon välein. Tuntuu hullulta heittää minua rakastava mies elämästäni.Huh, tuo mies alkaa kuulostaa pelottavalta. Kiinnostaako häntä aidosti mikään, mikä on sinulle tärkeää? Miksi hän yrittää omia sinut itselleen?
Tarkkailepa rauhassa sellaisia merkkejä. Mihin tämän miehen suhteet ovat aiemmin kaatuneet?En tiedä miksi mies haluaa omia minut itselleen. Hänellä ei ole ystäviä eikä sukulaisia, eikä hän näytä juuri ystävystyvän minunkaan ystäväpiirin kanssa, on kyllä kohteliaasti heidän seurassa. Ehkä hän ei ystävysty helposti. Häntä on vähän vaikea suostutella menoihin, viihtyisi vain kotona. Ei tykkäisi että menisin ilman häntäkään. Mies on se joka haluaisi muuttaa yhteen, hän ei viihdy yksin eikä haluaisi nukkua erillään. Minähän en ole yksin kun minulla on poika. Olen myös ihminen joka tarvitsee omaakin tilaa ja olen mielellään välillä vähän yksinkin.
Huhhuh, alkaa tuntua vähän siltä, että olet ottamassa toista poikaa huusholliisi. Ei halua nukkua erillään, on ajoittain mustasukkainenkin... mieti vielä yhteen muuttamista tässä vaiheessa. Poikasi elämä on nyt kuitenkin tärkeämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan tätä välillä, jos olisi vielä kommenttia.
Ap
Minun eksäni oli juuri näitä rusinat pullasta- miehiä. Ja nimenomaan sen jälkeen alkoi kun naimisiin oli menty. Ainainen vinkuminen että miksi ei vaan voitaisi olla kahdestaan. No siksi tampio kun mulla on lapsi joka on tärkein ihminen elämässäni ja tiesit sen tasan tarkkaan ennen naimisiinmenoa. Miten asia siitä olisi yhtäkkiä muuttunut?
Sai kenkää kun en jaksanut sitä marttyrointia.
Meillä sama kuvio, mutta teini on tyttö. Eivät ole mitenkään tekemisissä mieheni, ja tyttö. En toellakaan heitä hyvää miestä ulos siksi että tyttö ei välitä hänestä, halua tehdä meidän kanssamme mitään kolmestaan, ja on muutenkin vaikea ja hankala. Miehenihän tässä on se tuki ja turva herranjestas. Ja kun tyttö muuttaa joskus pois, jään ilomielin miehen kanssa kahdestaan asumaan ja elämään. Tyttö hommaa aikuiseksi kasvaessaan oman elämänsä, ja saa ihan itse päättää soitteleeko minulle koskaan, tai miten haluaa tulla käymään, ja miten itse suhtautuu mieheeni. Mies on paikalla, hänelle voi jutella jos haluaa(ei halua) mutta ei hänen tarvitse kieli ruskeana koittaa miellyttää lastani, vavan mies saa olla sellainen kuin on. Samaan on oikeus minulla ja tytölläkin. Miestä tosin ei tyttö häiritse, eikä vihjaa haluavansa olla vain kahdestaan, vaan on ihan ok sen kanssa että kolmestaan asutaan. Tytöltä on kysytty ennen kuin yhteen muutettiin mielipide asiaan, ja hän sanoi että hänelle se on aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua vaivaa ehkä juuri tuo, että mies ei tee elettäkään nyhtääkseen teinistä jotain, josta saa jutun juurta, edes joskus. Mies ei näytä lainkaan olevan kiinnostunut tutustumaan teiniin. He ovat asiallisia ja kohteliaita, mutta etäisiä.
Jos viettäisin miehen kanssa lopun ikää, poika tuskin tuntisi olonsa kotoisaksi yhteisessä kodissamme, vaikka muuttaisimme yhteen vasta pojan lähdettyä opiskelemaan. Mies on aika yksityinen, ja haluaisikin olla vain kahden.
Toisaalta poika lentää elämästäni muutaman vuoden kuluttua omilleen, ja varmaan soittaa parin viikon välein. Tuntuu hullulta heittää minua rakastava mies elämästäni.Huh, tuo mies alkaa kuulostaa pelottavalta. Kiinnostaako häntä aidosti mikään, mikä on sinulle tärkeää? Miksi hän yrittää omia sinut itselleen?
Tarkkailepa rauhassa sellaisia merkkejä. Mihin tämän miehen suhteet ovat aiemmin kaatuneet?En tiedä miksi mies haluaa omia minut itselleen. Hänellä ei ole ystäviä eikä sukulaisia, eikä hän näytä juuri ystävystyvän minunkaan ystäväpiirin kanssa, on kyllä kohteliaasti heidän seurassa. Ehkä hän ei ystävysty helposti. Häntä on vähän vaikea suostutella menoihin, viihtyisi vain kotona. Ei tykkäisi että menisin ilman häntäkään. Mies on se joka haluaisi muuttaa yhteen, hän ei viihdy yksin eikä haluaisi nukkua erillään. Minähän en ole yksin kun minulla on poika. Olen myös ihminen joka tarvitsee omaakin tilaa ja olen mielellään välillä vähän yksinkin.
No just. Eli poika on nyt miehen mielestä riesa ja este ja sinä ap se vaan ihmettelet, kun mies ja poika eivät ole sydänystäviä? Mies on sairaalloisen mustasukkainen sinusta ja ties mitä poika saakaan kuulla ja tuntea kun sinä et ole paikalla... Tuossa on nyt niin paljon kaikkia varoitusmerkkejä, että avaimet pois tuolta äijältä ja lukkojen vaihto heti. Kerrot ihan tyynesti miehen mustasukkaisuudesta Pikisaaren kohtaan ja myös siitä, että et saa mennä ystäviesi luokse ilman miestä! Eikö ala yhtään kellot soimaan ap, eikö oikeasti? Vai provoatko vain kun olet näin mukavasti saanut jutun juurta aikaan? Ehkä sovittekin miehen kanssa hyvin yhteen, sinä nössykkä ja määrätietoinen määräilevä Mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama kuvio, mutta teini on tyttö. Eivät ole mitenkään tekemisissä mieheni, ja tyttö. En toellakaan heitä hyvää miestä ulos siksi että tyttö ei välitä hänestä, halua tehdä meidän kanssamme mitään kolmestaan, ja on muutenkin vaikea ja hankala. Miehenihän tässä on se tuki ja turva herranjestas. Ja kun tyttö muuttaa joskus pois, jään ilomielin miehen kanssa kahdestaan asumaan ja elämään. Tyttö hommaa aikuiseksi kasvaessaan oman elämänsä, ja saa ihan itse päättää soitteleeko minulle koskaan, tai miten haluaa tulla käymään, ja miten itse suhtautuu mieheeni. Mies on paikalla, hänelle voi jutella jos haluaa(ei halua) mutta ei hänen tarvitse kieli ruskeana koittaa miellyttää lastani, vavan mies saa olla sellainen kuin on. Samaan on oikeus minulla ja tytölläkin. Miestä tosin ei tyttö häiritse, eikä vihjaa haluavansa olla vain kahdestaan, vaan on ihan ok sen kanssa että kolmestaan asutaan. Tytöltä on kysytty ennen kuin yhteen muutettiin mielipide asiaan, ja hän sanoi että hänelle se on aivan sama.
Plääh, huono. 0/5.
Parasta olisi teidän pitää omat asuntonne ja muuttaa yhteen myöhemmin. Te olette aikuisia ja poikasi on aika herkässä iässä. Ei ole mikään pikku juttu pojalle ottaa kotiin äidin uutta miestä. Sitä on turha odottaa, että tässä vaiheessa mitään onnellista perhettä voisi leikkiä ja tehdä asioita yhdessä.
Muutaman vuoden kuluttua poika on luultavasti löytänyt uusia ihmisiä elämäänsä, ehkä tyttöystävän, lähtee opiskelemaan ja alkaa elämään omaa elämäänsä. Ei tässä kohtaa voi ajatella niin, että poikahan jättää kotinsa kuitenkin, koska vielä ei ole se aika. Hän on vielä lapsi.
P.S. Kuinka kauan tämä mies on ollut elämässäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat aivan äidiltäni. Ymmärrän kyllä, että se mies voi olla tärkeä juttu elämässä.. mutta sanonpahan vaan, että kyllä sinua jossain vaiheessa harmittaa suosit toista ihmistä oman lapsesi kustannuksella. Tai ehkä ei harmita, mistä sen tietää. Ihmisiä on moneen menoon.
Minun äitini petti ensin isääni törkeästi selän takana ja meni salaa heti eron jälkeen uusiin naimiisin, yritti pakottaa minutkin asumaan uuden miehensä kanssa - muutiin isälleni. Tuosta on nyt kymmenen vuotta ja puhun äitini kanssa sen muutaman pakollisen kerran vuodessa. Ei edelleenkään ymmärrä mitä teki väärin.
Enpä taida kutsua omiin häihini. :)
Ap, olet nyt saanut kuusi sivullista ohjeita, joten eiköhän tämä riitä tästä aiheesta. Älä enää jaarittele aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras konsti päästä eroon uudesta puolisosta on alkaa hylkiä tämän lapsia. Kaikkia ei vaan ole tarkoitettu uusintakierroksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua vaivaa ehkä juuri tuo, että mies ei tee elettäkään nyhtääkseen teinistä jotain, josta saa jutun juurta, edes joskus. Mies ei näytä lainkaan olevan kiinnostunut tutustumaan teiniin. He ovat asiallisia ja kohteliaita, mutta etäisiä.
Jos viettäisin miehen kanssa lopun ikää, poika tuskin tuntisi olonsa kotoisaksi yhteisessä kodissamme, vaikka muuttaisimme yhteen vasta pojan lähdettyä opiskelemaan. Mies on aika yksityinen, ja haluaisikin olla vain kahden.
Toisaalta poika lentää elämästäni muutaman vuoden kuluttua omilleen, ja varmaan soittaa parin viikon välein. Tuntuu hullulta heittää minua rakastava mies elämästäni.Huh, tuo mies alkaa kuulostaa pelottavalta. Kiinnostaako häntä aidosti mikään, mikä on sinulle tärkeää? Miksi hän yrittää omia sinut itselleen?
Tarkkailepa rauhassa sellaisia merkkejä. Mihin tämän miehen suhteet ovat aiemmin kaatuneet?En tiedä miksi mies haluaa omia minut itselleen. Hänellä ei ole ystäviä eikä sukulaisia, eikä hän näytä juuri ystävystyvän minunkaan ystäväpiirin kanssa, on kyllä kohteliaasti heidän seurassa. Ehkä hän ei ystävysty helposti. Häntä on vähän vaikea suostutella menoihin, viihtyisi vain kotona. Ei tykkäisi että menisin ilman häntäkään. Mies on se joka haluaisi muuttaa yhteen, hän ei viihdy yksin eikä haluaisi nukkua erillään. Minähän en ole yksin kun minulla on poika. Olen myös ihminen joka tarvitsee omaakin tilaa ja olen mielellään välillä vähän yksinkin.
No just. Eli poika on nyt miehen mielestä riesa ja este ja sinä ap se vaan ihmettelet, kun mies ja poika eivät ole sydänystäviä? Mies on sairaalloisen mustasukkainen sinusta ja ties mitä poika saakaan kuulla ja tuntea kun sinä et ole paikalla... Tuossa on nyt niin paljon kaikkia varoitusmerkkejä, että avaimet pois tuolta äijältä ja lukkojen vaihto heti. Kerrot ihan tyynesti miehen mustasukkaisuudesta Pikisaaren kohtaan ja myös siitä, että et saa mennä ystäviesi luokse ilman miestä! Eikö ala yhtään kellot soimaan ap, eikö oikeasti? Vai provoatko vain kun olet näin mukavasti saanut jutun juurta aikaan? Ehkä sovittekin miehen kanssa hyvin yhteen, sinä nössykkä ja määrätietoinen määräilevä Mies.
En provoa, vaan yritän päästä perille mikä tässä kuviossa minua vaivaa. Mies on tosiaan tekevä, raitis, urheilullinen, uskollinen, sitoutunut, rakastava. Toisaalta myös takertuva. Pohdin että onko minulla vain vaikeuksia osata olla hyvän miehen kanssa, vai eikö hän ole hyvä mies ja miksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle
Ajattelisin että miesystäväsi on hieman säälittävä. Jos asia on kynnyskysymys, niin lähtee nostelemaan. Muuten pitäisi sopeutua. Ihme limbottamista jossa ukko ei tiedä mitä se haluaa.
Toisekseen ei toisten lapsia tietenkään voi rakastaa kuten omiaan. Luonto ei toimi sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Minua vaivaa ehkä juuri tuo, että mies ei tee elettäkään nyhtääkseen teinistä jotain, josta saa jutun juurta, edes joskus. Mies ei näytä lainkaan olevan kiinnostunut tutustumaan teiniin. He ovat asiallisia ja kohteliaita, mutta etäisiä.
Et selvästi ymmärrä teinipoikaasi yhtään. Ota huomioon, että tämä mies jota tapailet on itsekin ollut joskus teinipoika. Sinä et. Voi hyvin olla, että hän kohtelee poikaasi täsmälleen kuin itse halusi teininä tulla kohdelluksi!
Oikeasti, nörtähtävä teinipoika on luultavasti onnesta soikeana jos äidin uusi mies ANTAA HÄNELLE TILAA. Heille voi tulla vaikka miten hieno suhde jos et mene sotkemaan heidän välejään ja pakota yhteiseen tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein tajua naisten kommentteja, miksi jonkun pitäisi pitää teidän lapsista varsinkin jos ne ei ole omia, aika harva pitää. Ja toinen juttu, te yhoot voitte uhota erolla niin paljon kun lystäätte ei teitä kovin moni mies muutenkaan halua. Joten onnea miehen etsintään tai elämään ilman miestä, te luulette että teillä on kovastikin varaa vaatia, juu ei ole.
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua naisten kommentteja, miksi jonkun pitäisi pitää teidän lapsista varsinkin jos ne ei ole omia, aika harva pitää. Ja toinen juttu, te yhoot voitte uhota erolla niin paljon kun lystäätte ei teitä kovin moni mies muutenkaan halua. Joten onnea miehen etsintään tai elämään ilman miestä, te luulette että teillä on kovastikin varaa vaatia, juu ei ole.
Olet aivan oikeassa. Itsellä kävi niin, että aloin seurustella vuosia eroni jälkeen miehen kanssa, jonka nuorin lapsi oli 7-vuotias iltatähti. Omat lapseni olivat jo isoja. Lopetin suhteen, kun tajusin, etten jaksanut siinä vaiheessa niin pienen lapsen kanssa. Omasta mielestäni tein oikein meitä kaikkia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua naisten kommentteja, miksi jonkun pitäisi pitää teidän lapsista varsinkin jos ne ei ole omia, aika harva pitää. Ja toinen juttu, te yhoot voitte uhota erolla niin paljon kun lystäätte ei teitä kovin moni mies muutenkaan halua. Joten onnea miehen etsintään tai elämään ilman miestä, te luulette että teillä on kovastikin varaa vaatia, juu ei ole.
Ei tietenkään tarvitse pitää, eihän se ole tässä ongelmana. Vaan se, että kuinka itse päättää siihen suhtautua, sitä tässä ketjussa kai enimmäkseen pohditaan. Ei kukaan ole vaatimassa yhtään mitään, kukaan ei ole pakottanut ketään miestä asumaan yhdenkään yh:n kanssa, mutta kuten tässäkin ketjussa, yllättävän moni mies kuitenkin haluaa. Ja sitten kitisee, kun on se lapsi. Kun se lapsi on ollut koko ajan ja se tulee AINA ensimmäisenä, sitten vasta joku miehenköriläs. Jos miehelle ei tilanne kelpaa, niin se ei ole menetys kellekään. Ei varsinkaan naiselle ja hänen lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi poika ei voi muuttaa isänsä luokse? Siellä hänen ei tarvitsisi tuntea olevansa riesa. Vai onko isukillakin uusi tyttöystävä, joka ei pojasta välitä? Mukava nuoruus...
Suosittelen, että poika muuttaa välittömästi uuden miehen luokse. Vähän sama idea kuin kielikylvyissä.
Kaikista eniten minua häiritsee se miten ap puhuu suhteesta. Mainitsee moneen karttaan miehen olevan rakastava ja välittävä, kertaakaan ei ole maininnut olevansa itse millään tavalla rakastunut. Aihetta kiertelee lähinnä sanomalla "kavereiden mielestä näytetään onnellisilta" ja "en halua olla loppuelämää yksin". Oikea ongelma ei siis minusta edes ole se, että että mies ei ole riittävän läheinen pojan kanssa, vaan se että ap:lla itsellään ei tunnu olevan parin vuoden seurustelunkaan jälkeen lämpimiä tunteita. Mies nyt vain on ihan kiva. Tämäkin keskustelu tuntuu nyt vain tekosyiden hakemiselta löytää miehestä vikoja (vihjailua mustasukkaisuudesta ja voivottelua kun ei se lähene teinin kanssa niin kuin haavekuvassa).
Ap itse nyt kyllä tekee miehelle todella inhottavasti roikottamalla siinä löysässä hirressä, vaikka viesteistä päätellen ap on miehen kanssa vain "kuhan on joku". Eikä tuo asetelma sille teinillekään ole reilu. Tilannetta arvioisi ihan eri tavalla, jos äiti (eli ap) olisi itse edes tosissaan tai rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua vaivaa ehkä juuri tuo, että mies ei tee elettäkään nyhtääkseen teinistä jotain, josta saa jutun juurta, edes joskus. Mies ei näytä lainkaan olevan kiinnostunut tutustumaan teiniin. He ovat asiallisia ja kohteliaita, mutta etäisiä.
Et selvästi ymmärrä teinipoikaasi yhtään. Ota huomioon, että tämä mies jota tapailet on itsekin ollut joskus teinipoika. Sinä et. Voi hyvin olla, että hän kohtelee poikaasi täsmälleen kuin itse halusi teininä tulla kohdelluksi!
Oikeasti, nörtähtävä teinipoika on luultavasti onnesta soikeana jos äidin uusi mies ANTAA HÄNELLE TILAA. Heille voi tulla vaikka miten hieno suhde jos et mene sotkemaan heidän välejään ja pakota yhteiseen tekemiseen.
Olet varmaan oikeassa. Itsekin pitää antaa tilaa, ja se tietenkin ottaa äidille koville aina muistaa, kun vähän aika sitten minuakin vielä tarvittiin enemmän.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Edellinen siis ap.