sinä, joka et ole juhlimassa. Miksi et? miten vappusi vietät?

Jos juhlimisella nyt haetaan tässä baareilua tai muuta kaupungilla humalassa heilumista niin ei oikein vaan enää nappaa se meininki.

Nuorempana tuli ihan tarpeeks niitä kosteita bileitä koettua. Nyt vähän alle 30-vuotiaana osaa jo arvostaa muita asioita. Kuten sitä krapulatonta ja morkkiksesta vapaata aamua. Voihan tuolla tietysti selvinpäinkin olla mut en mä sitä muiden kännistä menoa jaksa katsoa.

Ajelulla oltiin kumppanin kanssa aikaisemmin ja loppuilta menee pienten naposteltavien ja siman voimin. Huomenna sit kävelylle jos on kiva sää.

No mihinpä sitä menisi. Tai ennen kaikkea mitä siellä yksinään tekisi.

Juhliminen ylipäätään ei tunnu vaivan arvoiselta, jos siihen ei samalla liity jotain henkilökohtaista elämän muutosta. Iän myötä kun tajuaa, ettei juhla vain jonkun tietyn vuodenajan vuoksi tee mitään paremmaksi. Juhlissa jotkut tekevät myös lupauksia, jotka ovat jo unohtaneet ennen aamudarraa.

Siksi juhlattomuus ei tällaisena ystävättömänä, vuosikausien erakkona enää tunnu missään (paitsi tietenkin silloin kun joutuu kuuntelemaan naapurien juhlintaa).

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole ystäviä. Ja muutenkin mietin vain ahdistustani ja itseni tappamista.

Mikä ahdistaa ?

Yksin,omasta tahdostaan.

Syön ja juon alkohottomia ja katselen elokuvia.

Paras vappu!

En ole juhlimassa koska ei huvittanut järjestää, oltiin just 2vk sitten miehen kaa lapsivapaata iltaa viettämässä (ja sitä edellisenä vkloppuna olin tyttöjeniltaa viettämässä) niin ei nyt vaan tuntunut tarpeelliselta. Ois kai nuo muksut voinut vaikka mummolaan viedä, tai ois mies varmaan hoitanut ja mä oisin voinut mennä.. mut ei vaan kiinnostanut.

Löhöilty rennosti lasten kaa päivä, kävin illalla lenkillä kaverin kaa, sit koko perheen sauna. Huomenna perheen kaa vapputorille. Muutama ilmapallo roikkuu verhotangossa ja pätkät serpentiiniä. Munkit ja simat syöty ja juotu.

Join 3 olutta ja katselen Handmaid's talea. Tuli juhlittia noin 25 vappua railakkaasti, aikansa kutakin. Ei muuta syytä.

T.nainen 44v

En ole koskaan juhlinut, mitä nyt lapsena oli niitä huiskuja ja jotain munkkeja. En tykkää munkeista ja nakeista ja on kivempi vaan datailla kotona.

Juhlin vappua viimeksi vuonna 1994 eikä ole ollut ikävä sitä juhlaa. Asuinmaassani kukaan ei vietä vappua.

En jaksa sitä ördäystä kaupungilla, joten jäin mieluummin kotiin. Päivällä siivosin ja puuhastelin omiani, ihan tavallinen vapaapäivä mulla oli. Mies oli töissä ja käytiin sitten ulkoilemassa, kun sää illalla vihdoin vähän parani. Huomennakin aiotaan ulkoilemaan, jonnekin mahdollisimman kauas tähtitorninmäen piknikhulinoista. En ole mikään vapun ystävä. Muutenkin ärsyttää nämä pakolliset juhlapyhät. "Tänään on pakko bilettää ja pitää hauskaa!! Jos et juhli, se tarkoittaa ettei sulla ole elämää."

Ei vaan tänä vuonna jotenkin huvittanut. Kai tuo bailaus on vähän jo ei-mun-juttuni. Ja sitten taas perhettä ei ole vielä, joten itskseen vappu menee ilman mitään hulinoita silläkään saralla.

Luen kirjatenttiin ja teen kouluhommia tällä hetkellä, deadlinet parin viikon päässä ja tenttiin aikaa kuukausi mutta aihe vaikea joten hitaasti etenee...

N25

Kotona puolison kanssa normaalia arkea. Olemme enimmäkseen tipattomia, niin vapusta ei jää meille jäljelle yhtään mitään.

Kotona. Viihdyn, ja nautin. Hyvää syömistä ja juomista, sekä leffoja. Ulkona kylmä, ja baarissa känniläisiä.

Vauva 3kk ei vielä hoidossa ole ollut.

Vierailija kirjoitti:

Olis ihan kiva juhlia. Olen yliopisto-opiskelija. Arvostettu ala ja iso tiedekunta. Haalarit on kaapissa koskemattomina. En löytänyt fuksivuonna sitä "omaa porukkaani". Moikkaustuttu-lounaskavereita on siellä täällä mutta niillä on kaikilla ne omat pienet parhaista ystävistä koostuvat porukat joihin en kuulu. En lähde yksin tapahtumiin, joissa muut ovat yhdessä ystäviensä kanssa. Kaikki tutut kysyvät ensiksi  "Ai moi, kenen kans sä tulit?" ja vaikka kuinka reippaasti sanon etten kenenkään kanssa, kunhan tulin, saan lyhyen juttutuokion päätteeksi vähän säälivän "Ai kiva! No mut hei kivaa vappua!" -vastauksen.

Viime vuodesta oppineena en mene enää nolaamaan itseäni, vaan rakennan mieluummin itsestäni kuvaa tyyppinä, jolla on niin paljon kaikkea mielenkiintoista tekemistä, etten vain ehdi noihin tapahtumiin.

Hei, sinä. Voin todella kuvitella olosi ja olen pahoillani kun et "ryhmäytynyt" silloin kun "oli sen aika". Olisin itse jäänyt yksin myös kai koko opiskeluajoiksi yliopistossa (kauppatieteet) jos ei joku ihmeen onnenkantamoinen olisi sattunut vikana päivänä fuksiviikoilla. Olin koko fuksiviikon nimittäin niin kuumeessa, että kun nousi yli 40 asteen lämpö jouduin käymään sairaalassa. Silloinen aviomies vei kun aloin hourailemaan. Kun lämpöä oli enää "vain" 38,6 menin lääkärin kiellosta huolimatta tokkuraisena johonkin palkintojenjakotilaisuuteen, siis kisoista joihin en itse osallistunut. Yksi tyttö sitten muisti minut kun olin kävelemässä kotiin ja kysyi, että tulenko heidän kanssaan ylihuomenna aloittelemaan ennen jotain fuksisitsejä, joihin ilmoittauduin vaikka olo oli mikä. Sanoin, että totta kai. Sain viiden hengen kivan ja värikkään kaveriporukan. Harmitti kyllä aika paljon kun oma tutor vielä jälkikäteenkin sanoi, että "aika huono olla poissa fuksiviikoilla, sitten saa syyttää vaan itseään jos jää yksin". Sanoin kyllä jälkikäteen, että se tuntui aika törkeältä kun olin aivan tärinäkuumeessa ja aivan kuin olisin valinnut olla tulematta.

Ehkä saatat löytää vielä yllättäviä kavereita kun ja jos teillä niitä ryhmätöitä on. Itse ainakin olen monet uudet tuttavuudet löytänyt paikoissa ja tilanteissa, joissa sitä vähiten odottaa. Hyvää vappua sulle! 💕

Anteeksi, korjattava, ei aviomies vaan avomies.

Olin jo eilen, tänään ei enää jaksa.

Olen ja en.

Mies duunissa, joten mulle vapaa viikonloppuna jäi teinien bileiden "emännöinti". Avasin viinipullon kolme tuntia sitten... Kattelin putkeen Vain elämää - Petran ja Robinin päivät.

Kaverit lähti aikaisemmin juhlimaan paikkaan mihin ei ole hyvät julkiset kulkuyhteydet. Naisiakaan ei voi lähteä baariin etsimään kun en ole hyvän näköinen. Yksin baarissa ei kuitenkaan jaksa olla

Kaverit lähti aikaisemmin juhlimaan paikkaan mihin ei ole hyvät julkiset kulkuyhteydet. Naisiakaan ei voi lähteä baariin etsimään kun en ole hyvän näköinen. Yksin baarissa ei kuitenkaan jaksa olla