Meitä pyydettiin tänään kummiksi aika erikoisilla saatesanoilla..

Vierailija kirjoitti:

Teitä pyydettiin kummeiksi ja suostuitte.

Halusitte kummeiksi .

Jos vanhemmat ovat moukkia, he ovat kuitenkin teidän ystäviä. Ajattele lasta, hänelle kummeja ootte ettekä vanhemmille.

Ap:n aloituksen mukaan lapsen vanhemmat ovat sukulaisia, eivät ystäviä. Sukulaisiaan ei voi valita, ystävät voi.

Olipa ajattelematonta.

Mun veljeni kippaa meille lapsiaan hoitoon vähän väliä (mikä on kiva, lapset saa serkkuseuraa!) ja aika usein se selittää eteisessä sitten ketä kaikkia oli kysynyt ennen meitä ja miten kenellekään ei käynyt kun oli ne bileet ja toi keikka ja noi juhlat, joten soitettiin sit lopulta teille. Voi olla että se oikeasti yrittää sanoa että "en haluaisi olla vaivaksi, ei me pidetä teitä lastenhoitoautomaattina" mutta kyllä se kieltämättä joskus kuulostaa siltä että ollaan viimeinen vaihtoehto kun kaikki paremmat kusi.

No oli Porvoo tai Pitäjänmäki, niin kieltäytykää. Kolmet kummit on kuitenkin vähän... "ahnetta"

Ei ole mikään este että ristiäiset kohta tulossa!

Mä tekisin niin kuin meidän lapsen ainoat kummit: en ilmestyisi paikalle.

Ilmoittakaa viime tipassa, että valitettavasti teille tuli matka, ettekä pääse kummeiksi.

Käyttäjä4804 kirjoitti:

Ilmoittakaa viime tipassa, että valitettavasti teille tuli matka, ettekä pääse kummeiksi.

Mitä alapeukuttamista tässä on. Mun ukko alkoi ounastella jotakin ja kävi kummiehdokkaalta kysymässä, ovatko he tulossa ja ko. ehdokas sanoi, että hänen tyttärensä olikin jo sanonut, että "pitäisiköhän niille kertoa meidän matkasta". Ei tosin ole mitään tietoa, mikä matka mahtoi olla kyseessä.

Itse olin halunnut kummiksi kun isäni serkku (joka on minun kummini) sai pojan. No,erosin sitten kirkosta kun ei tullut pyyntöä toisenkaan pojan kummiksi. Saivat vielä tyttären, mutten ajatellut liittyä taas kirkkoon kun ei olisi taaskaan kysytty. Ja meidän piti olla läheisiä..

Mutta, ap:lle, sanokaa vain suoraan (mutta asiallisesti) että perutte jutun, syy vielä mukaan. Ehkä häpeävät, ehkä eivät.

Meitsivain kirjoitti:

Itse olin halunnut kummiksi kun isäni serkku (joka on minun kummini) sai pojan. No,erosin sitten kirkosta kun ei tullut pyyntöä toisenkaan pojan kummiksi. Saivat vielä tyttären, mutten ajatellut liittyä taas kirkkoon kun ei olisi taaskaan kysytty. Ja meidän piti olla läheisiä..

Mutta, ap:lle, sanokaa vain suoraan (mutta asiallisesti) että perutte jutun, syy vielä mukaan. Ehkä häpeävät, ehkä eivät.

Mitä he häpeäisivät: he ovat ystävällisyyksissään pyytäneet omasta mielestään hyvin selityksin (jotka he varmasti ovatkin jo unohtaneet tai joita eivät tajua ko. kummiehdokkaiden kannalta). Ei kannata sanoa noista tuntemuksistaan, koska sittenhän he vasta saisivat syyn loukkaantua, kun heidän ihmeen ihanan lapsen kummeiksi ei tulla.

Käyttäjä4804 kirjoitti:

Meitsivain kirjoitti:

Itse olin halunnut kummiksi kun isäni serkku (joka on minun kummini) sai pojan. No,erosin sitten kirkosta kun ei tullut pyyntöä toisenkaan pojan kummiksi. Saivat vielä tyttären, mutten ajatellut liittyä taas kirkkoon kun ei olisi taaskaan kysytty. Ja meidän piti olla läheisiä..

Mutta, ap:lle, sanokaa vain suoraan (mutta asiallisesti) että perutte jutun, syy vielä mukaan. Ehkä häpeävät, ehkä eivät.

Mitä he häpeäisivät: he ovat ystävällisyyksissään pyytäneet omasta mielestään hyvin selityksin (jotka he varmasti ovatkin jo unohtaneet tai joita eivät tajua ko. kummiehdokkaiden kannalta). Ei kannata sanoa noista tuntemuksistaan, koska sittenhän he vasta saisivat syyn loukkaantua, kun heidän ihmeen ihanan lapsen kummeiksi ei tulla.

Häpeäisivät ajattelematonta puhettaan.

Puhukaa suoraan, niinhän hekin puhuvat. Kertokaa, että loukkaannuitte noista jutuista. Miettikää sitten, että menettekö vai ette.

Ei kai se tee teistä huonompia kummeja, vaikka ette ole niitä suosittuja?

Ehkä se kertoja tarkoitti sitä?

Ei suosittu kummi ole yhtä kuin hyvä kummi.

Sellainen kummi, jolla on aikaa olisi kiva kummi. Ehkä se oli viesti.

En ajattele, että kertoja pitäisi teitä huonoina vaan kertoi, ettei ollut tullut mieleen teitä heti.

Kummiksi pyytäminen on jännä paikka. Eivät pyytäisi, jos eivät toivoisi.

Ajattelemattomia siinä olivat ja lapsellisen avoimia.

Haluatteko te kummeiksi? Se kai se ydinkysymys on.muu on vain tilpehööriä. Se juttu on teidän suhde siihen lapseen.

Käyttäjä4804 kirjoitti:

Meitsivain kirjoitti:

Itse olin halunnut kummiksi kun isäni serkku (joka on minun kummini) sai pojan. No,erosin sitten kirkosta kun ei tullut pyyntöä toisenkaan pojan kummiksi. Saivat vielä tyttären, mutten ajatellut liittyä taas kirkkoon kun ei olisi taaskaan kysytty. Ja meidän piti olla läheisiä..

Mutta, ap:lle, sanokaa vain suoraan (mutta asiallisesti) että perutte jutun, syy vielä mukaan. Ehkä häpeävät, ehkä eivät.

Mitä he häpeäisivät: he ovat ystävällisyyksissään pyytäneet omasta mielestään hyvin selityksin (jotka he varmasti ovatkin jo unohtaneet tai joita eivät tajua ko. kummiehdokkaiden kannalta). Ei kannata sanoa noista tuntemuksistaan, koska sittenhän he vasta saisivat syyn loukkaantua, kun heidän ihmeen ihanan lapsen kummeiksi ei tulla.

Älä vaaan kerro miltä susta tuntuu oikeesti? Sitäkö tarkoitat?

Jännä ohje.

Nuohan toivovat...ei jo valmiiksi monen lapsen kummia vaan sellaista, jolla olisi enemmän aikaa lapselle. Niinhän olivat miettineet ja sen hölöttivät suustaan noin kulmikkaasti. Tuskin halusivat loukata. Pyysivät kummeiksi. Eivät pyytäisi, jos eivät haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaispariskunta kävi kylässä lastensa kanssa ja pyysivät meitä kummiksi, suostuttiin ilomielin kunnes totuus paljastui.

Kun olimme suostuneet alkoi helpottunut päivittely siitä, että "Huh siis onneksi tajuttiin, että teitä voisi kysyä. Nää kaikkien suosituimmat sukulais- ja ystäväpariskunnat kun on jo niin monien kummeja, että ei oikein heitäkään voi enää pyytää. Kyllä me pitkään mietittiin ja kyseltiin monia ja sitten tuli vielä mieleen, että onhan se Emmi serkku ja sen mies! Ja ette taida olla kenenkään kummeja vielä niin riittää sitten aikaa kivasti tälle meidän pienelle. Ai että miten helpottuneita ollaan, tuntui, että kaikki on jo varattuja ja ne parhaat kummit pitäisi varata itselleen jo ties milloin (naurua)

Katsottiin mieheni kanssa toisiamme aika hämmästyneinä, että mitä ihmettä tässä tapahtuu, eivätkö oikeasti tajua miten puhuvat. Nytt kaduttaa kun tuli lupauduttua. Lapselle oli jo tulossa 3 kummia niin mihin meitä sitten edes tarvitaan kun ei olla niitä suosittuja pariskuntia ilmeisesti :(

Koko kummi-touhu on aivan järjetöntä! Minulla on 3 lasta, eikä kenelläkään ole ensimmäistäkään kummia, mutta kyllä heillä läheisiä ihmisiä on elämässään monia, jotka heistä pitäisivät huolta, jos meille vanhemmille jotain sattuisi ja vaikkei sattuisikaan, he saavat huomiota ja huolenpitoa monilta ihmisiltä.

Tuntuu että nykyaikana kummeiksi pyydetään vain rahankiilto silmissään. Se alkuperäinen kummi-idea on jäänyt unholaan jo aikoja sitten! Itse en ole yhdenkään lapsen kummi, enkä sellaiseksi rupea. En ota vastuulleni kenenkään toisen laspen uskonnollista kasvatusta. Typerä muisnaisjäänne. 

Muakin pyydettiin kummiks ja kun suostuin niin eka kommentti oli että huh, ei meinattu keksiä ketään joka enää kuuluis kirkkoon eikä olis jo kummina meillä :D En asiasta kuitenkaan loukkaantunut, perheessä on useampi lapsi ja vanhempien sisarukset ja läheisimmät serkut on jo kummeina ja useampi ystäväkin. Toinen lupautunut kummi ei tullut edes ristiäisiin eikä ole tainnut koko lasta ikinä tavata joten olen käytännössä ainoa kummi  ja perheen äidin mukaan olen perheen läheisin kummi nykyään, tapaamme useita kertoja vuodessa muuten vaan ja hengailen kummilapsen kanssa ulkona jne. 

Muistan että kun nuo sanat kirkkoon kuulumisesta sanottiin niin mietin että ai sekö olikin syy mutta en antanut asian vaivata ja nyt ne sanat ovat täysin merkityksettömiä. 

Minulle on pari kertaa sanottu että voisinko millään sen verran liittyä kirkkoon, että voisin ryhtyä kummiksi. Se on kertonut lähinnä siitä, että kirkkoon kuuluvia riittävän läheisiä ei tosiaan helposti löydy. No en ole liittynyt, ja olen ihan läheinen näiden molempien perheiden kaikkien lasten kanssa ilman kirjattuja sitoumuksiakaan. Vaikuttaa tosi suurelta rasitteelta kyllä kaikille osapuolille koko kummius. Ensin vanhemmat pyytävät vääriä ihmisiä, väärillä perusteilla ja väärin, kun aina joku loukkaantuu. Myöhemmin kummi ostaa vääriä lahjoja, huomioi vähemmän kuin jotain toista, muuttaa kauemmas, ei anna rahaa, ei ole lapsenvahti jne. Siitä en ole kyllä kenenkään huomannut olevan huolissaan, että yksikään tietämäni kummisuhde ei ole millään tavalla syventänyt lapsen kristillistä kasvatusta. Ihmetyttää vain, miksi tätä systeemiä halutaan edelleen ylläpitää.

Kurjalta kuulostaa, mutta en usko että he tarkoitti mitään pahaa.

Nykyään kummien saaminen lapselle ei ole helppoa. Moni ei kuulu kirkkoon ja/tai ihmisiä ei vaan kiinnosta. Se kysyminen on jo jännittävää, etenkin kun toisen kanta kummiuteen ei ole selvillä. Sitten kun kuulee näitä syytöksiä että "kummit on vaan lahja-automaatteja", niin tuntuu vanhempana jo lähtökohtaisesti pahalta että joku voisi niin asian kokea. Kun se on sun oma rakas lapsi, jolle vaan haluat sen kasteen ja vierelle kummit kulkemaan.

Luulen että heitä jännitti kysyä, ja puhuivat sitten tökerösti kummin saannin vaikeudesta. En usko että kukaan pyytää lapselleen kummiksi ihmistä, jota ei oikeasti haluaisi.

Jos te oikeasti halusitte sen kummin tehtävän ja teillä on muutenkin hyvät välit, niin ryhtykää ihmeessä kummeiksi! Tai antakaa heille edes mahdollisuus selittää/ korjata sanojaan.

Laita viesti, että pahoittelet, mutta et voikaan ryhtyä kummiksi heidän lapselleen, koska sinua pyydettiin paremman perheen lapsen kummiksi.

Ei kun vakavasti, mitä törppöjä. Itse kyllä myös peruisin ja kertoisin myös miksi.

Vauva-lehden keskustelupalstaa lukevat ennen kaikkea vauvojen vanhemmat. Jos tämä juttu on totta, niin asia on jo vanhempien tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Ajattele niinpäin että teistä tulee lapsen ei vanhempien kummeja.

Kummien löytäminen on monelle tänä päivänä vaikeaa, Helsingissä jotkut jättää lapsen kastamatta kun ei ole kirkkoon kuuluvaa lähipiiriä jota voisi kysyä. Jotkut ihmiset nyt vaan on liian avoimia ja kertovat kaiken, kun toiset on kohteliaasti hiljaa. Noloa vanhemmille, jos ette voi olla välittämättä avautumisesta niin voi miettiä vielä kieltäytymistäkin. Lapsi ansaitsee kummit jotka haluaa kummeiksi.

Onhan niiden kummien löytäminen varmaan vaikeaa, jos pitää neljä pariskuntaa löytää.  Ap miehineen olivat ne "neljännet" kummit. Tyypit olivat kuitenkin käyneet kyselemässä myös muita ja saaneet kieltäviä vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vauva-lehden keskustelupalstaa lukevat ennen kaikkea vauvojen vanhemmat. Jos tämä juttu on totta, niin asia on jo vanhempien tiedossa.

Toivottavasti. Hyvä asia käsitellä....niin paljon vahingossa loukataan ja niin paljon loukkaannutaan ja nökötetään niin kuin ei oltaiskaan.

Kun erosin kirkosta  laskin, että säästyy rahaa veroista, mutta säästyy aika paljon lisääkin, kun ei tarvitse kenenkään kummiksi ruveta "pakkolahjoja" lähettämään vuosikausiksi. Saa vierailla lasten luona ja antaa lahjoja ilman kummivelvoitetta silloin kun haluaa.