Lue keskustelun säännöt.
Meitä pyydettiin tänään kummiksi aika erikoisilla saatesanoilla..
29.04.2017 |
Sukulaispariskunta kävi kylässä lastensa kanssa ja pyysivät meitä kummiksi, suostuttiin ilomielin kunnes totuus paljastui.
Kun olimme suostuneet alkoi helpottunut päivittely siitä, että "Huh siis onneksi tajuttiin, että teitä voisi kysyä. Nää kaikkien suosituimmat sukulais- ja ystäväpariskunnat kun on jo niin monien kummeja, että ei oikein heitäkään voi enää pyytää. Kyllä me pitkään mietittiin ja kyseltiin monia ja sitten tuli vielä mieleen, että onhan se Emmi serkku ja sen mies! Ja ette taida olla kenenkään kummeja vielä niin riittää sitten aikaa kivasti tälle meidän pienelle. Ai että miten helpottuneita ollaan, tuntui, että kaikki on jo varattuja ja ne parhaat kummit pitäisi varata itselleen jo ties milloin (naurua)
Katsottiin mieheni kanssa toisiamme aika hämmästyneinä, että mitä ihmettä tässä tapahtuu, eivätkö oikeasti tajua miten puhuvat. Nytt kaduttaa kun tuli lupauduttua. Lapselle oli jo tulossa 3 kummia niin mihin meitä sitten edes tarvitaan kun ei olla niitä suosittuja pariskuntia ilmeisesti :(
Kommentit (97)
Voit vielä ap. perua kummiutesi, eikä vanhemmat joudu pulaa, jos lapsella on jo lupautunut kolme kummia, sillä kummeja tarvitaan vain kaksi.
Nykyään vanhemmat ovat täysin vieraantuneet ja seonneet lastensa kummien valinnassa. Niinkuin tässäkin tapauksessa lapselle ollaan haalimassa viisi kummia, kun riittäisi kaksi.
Minusta seurakuntien keskustelu kummiudesta luopuminen kasteen yhteydessä on enemmän kuin tervetullut, sillä kummius on mennyt aivan överiksi vanhempien toimesta.
Lapsi tuskin tarvitsee kummeja, sillä jokaisella seurakunnalla on nykyään hyvät valmiudet antaa lapselle kristillistä kasvatusta, vanhempien niin halutessa, eikä siihen tehtävään tarvita enää kummeja, toisin kuin ennen, jolloin välimatkat oli pitkät ja seurakunnat harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko kummihömpötystä. Vanhentunut tapa, jolla ei ole mitään merkitystä. Muuta kuin se, että kummien oletetaan muistavan juhlapäivinä, vaikka ei muuten oltaisi missään tekemisissä.
Siksi kannattaa valita kummit joiden kanssa on paljon tekemisissä. 4/5 mun lapsen kummeista on sellaisia joita minä ja lapsi nähdään usein. Mä en perusta lahjoista ja mä en valinnut kummeja sen vuoksi. Kummeja on sen takia niin paljon, että mulla ja lapsen isällä on valtava määrä ystäviä ja valinta oli järjettömän vaikea. Mä tiedän ja toivon, että kummit tulevat pysymään lapsen elämässä ja tärkeimpänä asiana juurikin läsnäolo ja ajanviettäminen yhdessä, ei todellakaan lahjat. Me toki muistetaan kummeja jouluna ja merkkipäivinä, ihan samalla tavalla kuin kummit lasta.
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko kummihömpötystä. Vanhentunut tapa, jolla ei ole mitään merkitystä. Muuta kuin se, että kummien oletetaan muistavan juhlapäivinä, vaikka ei muuten oltaisi missään tekemisissä.
Ikävää, että sinulla on tälläinen näkemys asiasta. Meillä kummin merkitys on siinä, että hän on aikuinen ystävä lapselle (ei siis tue uskonnollisessa kasvatuksessa, kuten alunperin on tarkoitettu). Ja kummit muistetaan lahjalla syntymäpäivinä ja jouluna. Meille ei ikinä ole olleet lahjat pääasiassa vaan se lapsen kanssa vietetty aika on miljoona kertaa arvokkaampaa.
Ihan yksinkertaista:
soitat perään ja kerro, että ettette sittenkään ole valmiita kummiksi. Kerro, että pidät tärkeänä, että kummi on oikeasti paljon tekemisissä lapsen kanssa ja teidän arkenne on niin kiireistä, että ylimääräistä aikaa ei ole.
Pahoittele kovasti asiaa ja toivo, ettei päätöksestänne aiheudu haittaa perheelle. Miksi turhaan pilata välejä liialla avautumisella.
Itse on ymmärrä näitä perheitä, joiden lapsilla useampi kummi. Ehkä se takaa, että edes joku heistä pitää yhteyttä lapseen myöhemminkin, mutta silti.
Jos ymmärsin oikein, vanhemmat ovat valitsemassa lapselleen viisi kummia?
Mahtaa olla ruuhkaa, kun lapsi saa kasteen yhteydessä siunauksen ja vielä pahempi ruuhka on kun lapsella on konfirmaatio, kun yhden nuoret kummit täyttävät puolet alttarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä pyydettiin 17v sitten miehen kaverin 3. lapsen kummeiksi. Ristiäisissä selvisi että lapsella oli jo "pääkummit" jotka pitivät mm kastetoimituksessa sylissä. Me oltiin koko ajan jotain varakummeja. Yksillekään synttäreille ei tullut kutsua vaikka kuulin että sellaisia järjestettiin. Muutaman vuoden päästä vanhemmat erosivat ja yhteydett kummityttöön katkesivat melkein kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko kummihömpötystä. Vanhentunut tapa, jolla ei ole mitään merkitystä. Muuta kuin se, että kummien oletetaan muistavan juhlapäivinä, vaikka ei muuten oltaisi missään tekemisissä.
Ikävää, että sinulla on tälläinen näkemys asiasta. Meillä kummin merkitys on siinä, että hän on aikuinen ystävä lapselle (ei siis tue uskonnollisessa kasvatuksessa, kuten alunperin on tarkoitettu). Ja kummit muistetaan lahjalla syntymäpäivinä ja jouluna. Meille ei ikinä ole olleet lahjat pääasiassa vaan se lapsen kanssa vietetty aika on miljoona kertaa arvokkaampaa.
Meidän lapset saavat luoda ystävyyssuhteet läheisiin aikuisiin ilman meidän vanhempien etukäteen tekemiä sopimuksia. Ei tulisi mieleenkään valita valmiiksi jotain aikuisia ystäviä ja asettaa sille ihmissuhteelle edes implisiittisiä odotuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä pyydettiin 17v sitten miehen kaverin 3. lapsen kummeiksi. Ristiäisissä selvisi että lapsella oli jo "pääkummit" jotka pitivät mm kastetoimituksessa sylissä. Me oltiin koko ajan jotain varakummeja. Yksillekään synttäreille ei tullut kutsua vaikka kuulin että sellaisia järjestettiin. Muutaman vuoden päästä vanhemmat erosivat ja yhteydett kummityttöön katkesivat melkein kokonaan.
Täh? Ei kai teille kukaan sanonut, että olette tulossa sylikummeiksi? Turhaa loukkaantumista tuollainen, Kuullunymmärtäminen kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Kurjalta kuulostaa, mutta en usko että he tarkoitti mitään pahaa.
Nykyään kummien saaminen lapselle ei ole helppoa. Moni ei kuulu kirkkoon ja/tai ihmisiä ei vaan kiinnosta. Se kysyminen on jo jännittävää, etenkin kun toisen kanta kummiuteen ei ole selvillä. Sitten kun kuulee näitä syytöksiä että "kummit on vaan lahja-automaatteja", niin tuntuu vanhempana jo lähtökohtaisesti pahalta että joku voisi niin asian kokea. Kun se on sun oma rakas lapsi, jolle vaan haluat sen kasteen ja vierelle kummit kulkemaan.
Luulen että heitä jännitti kysyä, ja puhuivat sitten tökerösti kummin saannin vaikeudesta. En usko että kukaan pyytää lapselleen kummiksi ihmistä, jota ei oikeasti haluaisi.
Jos te oikeasti halusitte sen kummin tehtävän ja teillä on muutenkin hyvät välit, niin ryhtykää ihmeessä kummeiksi! Tai antakaa heille edes mahdollisuus selittää/ korjata sanojaan.
Minun suvussani on ollut perinteisesti tapana kummien määräytyminen tiettyjen perinteiden mukaan. Minulle osui kummeiksi sukulaispariskunta, joka ei tullut omien vanhempieni kanssa sitten yhtään toimeen. Ikävintä oli, että minä lapsena jouduin aikuisten riitojen kiistakapulaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi taas niin, että muutama viikko sitten pyydettiin mua ja miestä kummeiksi mun ystävän toimesta. Vastasin hänelle, että mielelläni alan kummiksi, mutta yksin. Heillä oli jo kaksi muuta pariskuntaa pyydettynä, joten ajattelin sen olevan ok. Ei sovi heille. Ei sitten. Loukkaannuin kyllä, etten kelpaakaan yksin. Olemme siis miehen kanssa eroamassa. Aikaa minulla kyllä olisi kummilapselle, mutta vaikuttaa että enemmän oltiinkin lahja-automaattien perään, koska parturi-kampaaja ei yksin kelpaa, mutta varakkaan ja hyvätuloisen miehensä kanssa olisi kelvannut. :(
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän jos vahingossa lipsauttaa jotakin mutta luulisi olevan nolona sen jälkeen. Mutta jos noin paljon höpötellyt tollasia, niin joko he ovat vain erittäin törppöjä tai sitten oikeasti halusivat pahoittaa teidän mielen.
En tiedä kumpi on pahempi vaihtoehto.
Tuskin he halusivat ap:n mieltä pahoittaa. Halusivat vain jotenkin puolustella sitä, että vaivaavat ap:tä ja tämän miestä kyseisellä asialla. Kummien saaminen on monesti työlästä ja ihme ja kumma, kun ne samat ihmiset aina pyydetään kummeiksi. Joillain ihmisillä on tosiaankin jo 10 kummilasta, niin ei niitä voi enää pyytää. Samaan ilmiöön olen törmännyt itsekin, kun aikoinaan lapsille kummeja mietittiin. Ja oli todellakin helpottavaa, kun sitten keksi jonkun mukavan ihmisen ja kysyi siltä ja hän suostui. Helpotus vaan on purkautunut höpötyksenä. Kyllä he ap:tä arvostaa ja ap:stä tykkää, koska häntä ovat kummiksi pyytäneet. Ei kummiksi kukaan kysy ikävää ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi aikoinaan (20 vuotta sitten) vähän samalla tavalla. Veljeni pyysi minua ja miestäni kolmannen lapsensa kummiksi, johon veljenvaimo kiirehti sanomaan, että hän ei voinut pyytää omaa veljeään vaimoineen, koska eivät kuulu kirkkoon! Ylpeys ja onni haihtui saman tien, enkä koskaan ole oikein tuntenut olevani riittävän hyvä kummiksi tuolle lapselle, vaan vasta se toiseksi paras. Veljeni vuoksi emme kuitenkaan kehdanneet kieltäytyä, vaikka näin jälkeenpäin ajateltuna olisi kyllä pitänyt. Kaikki juhlapäivät olen huomioinut toki asianmukaisesti, vaikka kiitosta ei aina olekaan kuulunut...
Kummius on ihan p*******ä, ja syvältä. Itselläni on kolme kummilasta. Viimeinenkin taisi tulla (!!!) täysi-ikäiseksi tänä vuonna.
En oikein muista, kun ei ole koskaan kutsuttu synttäreille. 1-vuotis lahja tulee sillointällöin esiin varaston laatikoita myllätessä. Muutama vuosi sitten avasin paketin uteliaisuuttani, että minkälainen nallukka sitä tulikaan ostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä näkee, että provon ei tarvitse olla edes kovin kummoinen niin pitkänkin keskustelun voi jo saada aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ymmärsin oikein, vanhemmat ovat valitsemassa lapselleen viisi kummia?
Mahtaa olla ruuhkaa, kun lapsi saa kasteen yhteydessä siunauksen ja vielä pahempi ruuhka on kun lapsella on konfirmaatio, kun yhden nuoret kummit täyttävät puolet alttarista.
Niin, tuosta sen huomaa, että tässä halutaan ap miehineen nimenomaan ylimääräiseksi lahja-automaatiksi. Sen takia oli pakko saada vielä joku pariskunta kummeiksi, vaikka oli jo tarpeeksi kummeja muutenkin. Turvataan lapselle hyvät rahat synttäreiksi, jouluksi, rippilahjaksi, ylppärilahjaksi...
Kaverillani on jotain kymmenen kummilasta.
Toisia hän muistaa aktiivisemmin ja toisia ei lainkaan. Minusta on noloa, kun hän sitten hehkuttaa tuota "kummitteluaan" osan lasten kanssa somessa. Tekisi mieli kysyä, että mitä luulet, miltä tuntuu niistä osattomiksi jäävistä, tai heidän vanhemmistaan?
Minusta olisi hyvä mainita kieltäytymisessä myös se, että olisitte olleet mielellänne LAPSEN kummeja, ja hänen kanssaan tekemisissä, mutta vanhempien viesti teki selväksi että te olette se viimeinen ja huonoin vaihtoehto, joten VANHEMPIEN takia ette rupea lapsen kummeiksi.
Todella yksinkertainen pariskunta. Tietysti jos suostutte kummeiksi, on tulevaisuudessa enemmän yhteistä aikaa oltava heidän kanssaan. Mieti oletko valmis siihen. Ensin ristiäiset, sitten kaikki synttärit yms. Jos nyt kuitenkin kieltäydytte, voi olla että joksikin aikaa välit viilenee mutta so what, niinhän ne tekisi muutoinkin teidän puolelta. Tai sitten säälitte lasta joka on kuten sanottu pääasia. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. >Oletteko siis läheistäkin sukua? Otan osaa. Varmaan vesimiehiä.
www.eroakirkosta.fi
Ja sitten soitto, että olit jo unohtanut että olet eronnut kirkosta. Et voi siis ryhtyäkkään kummiksi.