Lue keskustelun säännöt.
Siis mikä koulutus on "opistotasoinen"?
29.04.2017 |
Yhdessäkin työpaikkailmoituksessa oli vaatimuksena "vähintään alempi korkeakoulututkinto tai opistotasoinen tutkinto esim. tradenomi."
Ja mikä ihme on "opistotaso"? Jotain historian havinaa vai?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
Itse asiassa on aika monella meistä, kun on joutunut jostain syystä vaihtamaan alaa tai kouluttautumaan lisää.
Nykyisen amk-opiskelijan suusta kuultu kommentti: " Tämän ehtisi suorittaa kolmessa vuodessa, jos olisi täysiä tunteja joka päivä". Ennen opistoissa oli noin 8 oppituntia 5 päivänä viikossa, tai ehkä maanantai ja perjantai olivat vähän lyhempiä. Paljonkos niitä onkaan nyt? En tiedä ihan tarkkaan, mutta monella ammattikorkeakoululaisella on 2-3 koulupäivää viikossa, ja ne loput päivät ovat jotain " itseopiskelua" tai mitä lie, mutta vapaapäiviksi he itse ne kokevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit hakea Kelaan töihin aspaan? :)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
Ainakin säästöä tulee kun opiskellaan omatoimisesti verkon kautta ja koulukin kestää 1.5v pidempään (ei olla työttömyyskortistossa). Aikoinaan opistotasolla esim merkonomin tutkinto tehtiin kahdessa vuodessa ja koko ajan palkatut opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.Amk-tutkinnosta ollaan ymmärtääkseni tekemässä kandin tutkintoa. Tampereella yhdistyivät ammattikorkeakoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulut. Siitä tuli Tampereen uusi yliopisto.
Hmm. Mielenkiintoista. - Ja sitten kinataan, että pitääkö näiden "kandejen" myös saada jatkaa opintojaan maisteriksi ja edelleen lisensiaatiksi ja tohtoriksi asti.... Mutta ennen sitä varmaan pidetään osa luennoista hakametsän jäähallissa ja tulevalla kummola-areenalla, niin kaikki pääsevät mukaan suosituimmille ja pakollisille luennoille.
Ei näistä kinata, nykyäänkin on mahdollista hakea yliopiston maisteriohjelmiin soveltuvan amk-tutkinnon peeusteella. Eli käytännössä vastaa jo kandia, ja ulkomailla menee samoin bachelor-tutkintona, josta voi jatkaa suoraan masters-tutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
No itsellä ei ole Amk tai vanhan opistotason tutkintoa, vaan ihan normi maisteri olen. Kirjoitin tuosta sosiaalialasta työnantajan näkökulmasta. Nähdäkseni se, miksi opistotaso haluttiin muuttaa amk:ksi, johtui varmaankin ensinnäkin tuosta kirjavuudesta, eri aloilla opisto-tutkinnot olivat eri pituisia ja vaatimustasoltaan eri tasoisia. Suurin syy oli kuitenkin nimike. Ammoisella 90-luvulla haluttiin suomen kansasta tehdä maailman koulutetuimpia, ja nimenomaan korkeakoulutetuimpia. (Vähän niin kuin ennen Neuvostoliitossa kaikki olivat insinöörejä, mutta se on jo toinen juttu) Niinpä sitten tehtiin valtava silmänkääntötemppu ja muutettiin valtavalla tohinalla ja rahamäärällä opistot ammattikorkeakouluiksi. Asiaa vauhditti silloinen opetusministeri, joka sattui olemaan koulutukseltaan sairaanhoitaja (ainoa silloisessa hallituksessa jolla ei ollut korkeakoulututkintoa..). Rahaa syydettiin ammattikorkeakouluille ikkunoista ja ovista, ja kaikessa siinä kehittämispöhinässä ei aina oikein muistettu, mitä varten koulutusta uudistettiin. Yliopistot, joissa säästettiin ja säästettiin, jäivät rahoituksessa jälkeen verrattuna amk-kouluihin. (Tämä on muuten osasyy sille katkeruudelle yo vastaan amk) Tämä näkyi mm. opinahjojen kirjastoissa. Amk:n kirjastoissa alkoi olla alan uusinta kirjallisuutta paljon paremmin saatavilla kuin yo:n vastaavien, itse ihan käytännössä tämän totesin monta kertaa. Nyt sitten se säästäminen on viime vuosina iskenyt amk-kouluihinkin. Ei tule enää rahaa ovista ja ikkunoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa sairaanhoitajan yo-pohjainen opistotutkinto oli 3,5-vuotinen. Siinä erikoistuttiin suoraan psykiatriseen hoitoon,lastensairaanhoitoon, ym.
Noin se oli jo -70 luvulla Helsingin sairaanhoito-opistossa. Ensin käytiin 2,5 vuotta sairaanhoitajaksi, sitten pakollinen vuosi työelämässä ennen mahdollista erikoistumista. Erikoistumaan haettiin eri haulla, jotkut alat olivat suositumpia kuin toiset. Ja Helsingin sairaanhoito-opisto oli tuolloin yo-pohjainen.
Tampere3 eli edellä mainittu yhdistyminen on yhä kesken. Ei se ole niin helppoa kuin moni kuvittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto oli myös opistonimikkeellä 3-vuotinen ihan niinkuin amk nykyään. Amk-tutkinnon voi venyttää laiskalla opiskelulla 3.5-4 vuoteen. En kyllä ymmärrä kuka niin viitsii tehdä kun töihin pääsy venyy.
Amk=opisto
Ammattiopisto=ammattikoulu.Nykyinen sh-tutkinto on laajempi ja vaativampi kuin muinainen sh-opistotutkinto. Tiedän useamman opistotasoisen sh-tutkinnon suorittaneen, jotka ovat olleet muissa töissä ja palanneet hoitoalaa opiskelemaan. Mm. kielitaitovaatimukset ja opinnäytetyön lasjuus sekä siihen liittyvät menetelmäopinnot tekevät heille tiukkaa. Ammattiaineita on myös enemmän. Vanhoja opintoja hyvitetään nyt amk:ssa vain pieni osa. Sairaanhoitajissa on siis eroa.
Onko kielitaidosta, laajasta opinnäytetyöstä ja menetelmäopinnoista hyvinkin paljon hyötyä aivan tavallisessa sairaanhoitajan osastotyössä Suomessa? Entä se pistäminen? Ennen se oli hyvin olennainen osa sairaanhoitajan ammattitaitoa. On edelleen, minkä tietää jokainen, jota on osaamaton hoitaja tökkinyt neulalla useamman kerran osumatta suoneen tai jonka luo on pitänyt kutsua osaavampi hoitaja tekemään jotain toimenpidettä, kun paikalla ollut ei ole osannut.
Se on muuten just tämä, mikä siinä amk-huumassa meni aikanaan pieleen. Ajateltiin että sen substanssiosaamisen oppii sitten työnantajan hoiveissa, ja koulussa voidaan keskittyä leikkimään tutkijaa. (Sanon leikkimään, koska olen useamman amk-tutkinnon opinnäytetyön lukenut. Ei tehdä kunnon tutkimussuunnitelmaa jne. , mutta kovasti ollaan tieteellisiä olevinaan. ) Mielestäni koulutuksessa olisi tosi tärkeä keskittyä siihen oikeaan työhön, mitä taitoja siinä tarvitaan, eikä yrittää pintaraapaisuna tehdä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
Ei vaan päinvastoin. Meitä sekä opiston että amk:n käyneitä on tuhansia. Sen sijaan amk:n käyneillä ei ole mitään kokemusta vanhan ajan opistosta. Niitä mitä te nykyään kutsutte etätyöksi, kutsuttiin ennen kotitehtäviksi ja niitä todellakin oli sen 8 tunnin koulupäivän päälle ja paljon. Lopputyö vaihteli ihan koulukohtaisesti, toisissa tehtiin, toisissa ei. Molemmissa puolensa, mutta vanhat opettajat kyllä ovat kautta linjan olleet sitä mieltä, että nykyään oppilasaines on paljon huonompaa. Matikan opettajat ovat ihan ihmeissään, kun amk:ssa pitää lähteä jakolaskujen ja murtolukujen opettamisesta. Tälläkään palstalla ei ole osattu laskujärjestyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto oli myös opistonimikkeellä 3-vuotinen ihan niinkuin amk nykyään. Amk-tutkinnon voi venyttää laiskalla opiskelulla 3.5-4 vuoteen. En kyllä ymmärrä kuka niin viitsii tehdä kun töihin pääsy venyy.
Amk=opisto
Ammattiopisto=ammattikoulu.Nykyinen sh-tutkinto on laajempi ja vaativampi kuin muinainen sh-opistotutkinto. Tiedän useamman opistotasoisen sh-tutkinnon suorittaneen, jotka ovat olleet muissa töissä ja palanneet hoitoalaa opiskelemaan. Mm. kielitaitovaatimukset ja opinnäytetyön lasjuus sekä siihen liittyvät menetelmäopinnot tekevät heille tiukkaa. Ammattiaineita on myös enemmän. Vanhoja opintoja hyvitetään nyt amk:ssa vain pieni osa. Sairaanhoitajissa on siis eroa.
Onko kielitaidosta, laajasta opinnäytetyöstä ja menetelmäopinnoista hyvinkin paljon hyötyä aivan tavallisessa sairaanhoitajan osastotyössä Suomessa? Entä se pistäminen? Ennen se oli hyvin olennainen osa sairaanhoitajan ammattitaitoa. On edelleen, minkä tietää jokainen, jota on osaamaton hoitaja tökkinyt neulalla useamman kerran osumatta suoneen tai jonka luo on pitänyt kutsua osaavampi hoitaja tekemään jotain toimenpidettä, kun paikalla ollut ei ole osannut.
Se on muuten just tämä, mikä siinä amk-huumassa meni aikanaan pieleen. Ajateltiin että sen substanssiosaamisen oppii sitten työnantajan hoiveissa, ja koulussa voidaan keskittyä leikkimään tutkijaa. (Sanon leikkimään, koska olen useamman amk-tutkinnon opinnäytetyön lukenut. Ei tehdä kunnon tutkimussuunnitelmaa jne. , mutta kovasti ollaan tieteellisiä olevinaan. ) Mielestäni koulutuksessa olisi tosi tärkeä keskittyä siihen oikeaan työhön, mitä taitoja siinä tarvitaan, eikä yrittää pintaraapaisuna tehdä kaikkea.
Mä en vaan tunnista tuota amk-koulutusta, josta te puhutte, vaikka itse yhtä sellaista parhaillaan opiskelenkin.
Ammattikorkeassa ei mistään muusta puhutakaan, kuin työelämälähtöisyydestä.
Opisto oli ennen ammattikoulun ja yliopiston välinen koulutustaso. Oli peruskoulu, toinen aste (lukio, ammattikoulu, kauppakoulu ym.), opistotaso (kauppaopisto, sairaanhoito-opisto ym.) ja korkea-aste eli yliopistot ja korkeakoulut. Korkea-asteelle pääsi suoraan vain lukiosta, muiden piti anoa ns. erivapautta.
Ammattikorkean alkaessa osa opistokoulutuksista siirrettiin ammattikorkeaan, osa toisen asteen koulutukseen.
Korkea-asteelle siirrettiin mm. lastentarhanopettajakoulutus, toiselle asteelle merkonomikoulutus, ja tradenomi tuli uutena tutkintona korkea-asteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille, jolla on se amk-tutkintoa suorittava lapsi, jolla on liikaa vapaa-aikaa käsissään: Kannattaisiko lapsen ottaa vaikka lisäkursseja, tehdä lisää vapaavalinnaisia tai vaikka suorittaa harjoittelu? Mikä järki vaan valittaa liiasta vapaa-ajasta, jos sen voi käyttää opiskeluun ja valmistua aikaisemmin?
Mielelläni näkisin, että sairaanhoitajalla olisi edes jonkinlainen käsitys kemiasta, fysiikasta, virusten ja bakteerien olennaisista eroista ja siitä, mitkä ovat enkelihoidon ja lääketieteen olennaiset erot.
Eikä kyky tuottaa, lukea ja ymmärtää lääketieteen ja juridiikan tekstejä haittaisi yhtään, saati monipuolinen kielitaito potilastyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli agrologeja pankinjohtajina, varsinkin maaseudulla ja osuuspankeissa ja säästöpankeissa. Agrologi on ihan kansakoulupohjalta pari vuotta maatalouskoulua. Nykyään ei ole enää asiaa pankkiin töihin. Pankinjohtajalta ei aikoinaan vaadittu niin paljon talousosaamista vaan pääasia oli pärjätä isäntien kanssa, jotka olivat asiakkaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
Ainakin säästöä tulee kun opiskellaan omatoimisesti verkon kautta ja koulukin kestää 1.5v pidempään (ei olla työttömyyskortistossa). Aikoinaan opistotasolla esim merkonomin tutkinto tehtiin kahdessa vuodessa ja koko ajan palkatut opettajat.
Mullakin ollut koko kevät ihan hulluna kouluhommia ja kuinkas paljon mulla on oppitunteja viikossa? Tällä hetkellä huimat 7! Kaikki muu aika itsenäistä pakertamista. Ei mikään ihme että monet asiat ei aukea mulle lainkaan, kyllä niihin tartteis opettajan opettamaan. Amk:ssa opiskelen ja onhan tää aika hanurista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.
Miten niin AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto? AMK on lyhenne sanasta ammattikorkeakoulu.
Hain vuonna 1970 tuoreena ylioppilaana sairaanhoitajakoulutukseen. En päässyt. Alalle oli ruuhkaa. Sanottiin, että pitää olla yhtä hyvät paperit, kun lääkikseen ja että soveltuvuuskoetta ei uusita, kun korkeintaan viiden vuoden kuluttua. Ihminen ei kehity sitä lyhyemmässä ajassa. Ammatti oli ainoa, jota olin edes ajatellut. Pankkiala kutsui, lisäksi merkonomikoulutus 49 vuotiaana ja päälle tradenomitutkinto amk:ssa. Nyt jo eläkkeellä pitkistä työsuhteista, 44 vuotta. Pointti ei ole yllä olevassa vaan samanaikaisesti minua ehkä kolme vuotta vanhempi, kansakoulun käynyt naishenkilö oli piikomassa helluntailaisen yritysjohtajan perheessä ja sai täältä työtodistuksen, jolla pääsi hoitoalalle ja on kuulemma sairaanhoitaja. Ihmettelen miten tämä on mahdollista. Eikö todellakaan sairanhoitajalta vaadita kielitaitoa, matematiikkaa, päättötöitä. Riittääkö pelkkä uskonnollinen vakaumus. Työuransa ei ole ollut mittava, joten sekään ei kieli työn kautta oppimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Joo tuossa on kyllä rekrytoijan tiedot vanhentuneet. Systeemihän muuttui aikoja sitten. Teksti tarkoittaanee että alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Koska siinä on sana vähintään, oletan että tarkoittaa ylempää amk-tutkintoa sillä "opistotasoisellaan".
Näitä opistokoulutuksen saaneita (aikana kun AMKoita ei ollut vaan olivat opistoja) on vielä pitkään työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajaksi opiskelu kesti kylläkin 3½ vuotta.
T: sisätautien ja kirurginen sairaanhoitaja vm. 1992
Entä harjoittelut? Ainakin metsäopistoon vaadittiin aikoinaan vuoden työharjoittelu opistoon hyväksymisen jälkeen ennen opintojen aloittamista. Silloin pääsi varasijoilta paljon sellaisia, joilla oli riittävästi työkokemusta, kun monet keskeyttivät harjoittelun kun huomasivat olevansa väärällä alalla tai muusta syystä eivät seuraavana vuonna enää ottaneet opiskelupaikkaa vastaan.