Lue keskustelun säännöt.
Siis mikä koulutus on "opistotasoinen"?
29.04.2017 |
Yhdessäkin työpaikkailmoituksessa oli vaatimuksena "vähintään alempi korkeakoulututkinto tai opistotasoinen tutkinto esim. tradenomi."
Ja mikä ihme on "opistotaso"? Jotain historian havinaa vai?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esm. opisto-asteen merkonomi on verrannollinen tradenomin tutkintoon ja siksi eri, entä nykyinen toisen asteen merkonomin ammattitutkinto.
Mitäköhän erilaista siinä opistomerkonomissa oli verrattuna nykymerkonomiin? Oliko pidempi kuin 3v?
Valmistuin yo-merkonomiksi vuonna 1994. Koulussa istuttiin joka päivä lähes se 8h. Kuulemma nykyään paljon verkko-opintoja jne ja vapaata. Varmaan sama määrä oppia saatiin kuin nykytradenomitkin.
Ja millä ihmeen perusteella voit noin todeta, tiedätkö tradenomitutkinnon sisältöä? Maailma on muuttunut järjettömästi vuodesta 1994 ja yksi sen piirteistä on juurikin se, että on ymmärretty oppimisen olevan paljon muutakin kuin pulpetin äärellä istumista 8h ja kirjan lukemista. Olisi silloin sun aikanakin varmasti käytetty verkko-opintoja, jos olisi kehitys sen mahdollistanut.
Minä olen sekä vanhan ajan merkonomi että täydentänyt opintoni amk-tradenomiksi. Ihan nuorisopuolella kävin. Kielten opetus oli mielestäni merkonomipuolella parempaa, mm. englantia oli koko ajan, kun amk:ssa vain pari kurssia pakollisia. Kirjanpidon perusteet meni samalla kaavalla, mutta sitten amk:ssa sai valita myös lisää erikoistumiskursseja ja pakollisia oli enemmän, taloushallinnon puolen kun kävin. Toisaalta amk:ssa oli pakko ottaa vapaastivalittavia ja ainakin silloin 10 vuotta sitten mikä tahansa höpöhöpökurssi kävi niihin, vaikka kiinalainen fenshui jos sitä vain amk-kurssina oli. Matikka oli amk:ssa ihan järkyn helppoa verrattuna yo-merkonomin koulutukseen, aloitettiin perusprosenttilaskuista. Lukion pitkän matikan lukeneelle ei amk-matikassa tullut mitään uutta. Valitettavasti en merkonomikoulutuksesta paljon matikasta muista, mutta kiitettävä se on ollut minulla aina. Tuntuu kuitenkin, että siihen piti jotain töitäkin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto kesti enemmän kuin 2 v. opistossa, muistaakseni 3,5 v,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esm. opisto-asteen merkonomi on verrannollinen tradenomin tutkintoon ja siksi eri, entä nykyinen toisen asteen merkonomin ammattitutkinto.
Mitäköhän erilaista siinä opistomerkonomissa oli verrattuna nykymerkonomiin? Oliko pidempi kuin 3v?
Valmistuin yo-merkonomiksi vuonna 1994. Koulussa istuttiin joka päivä lähes se 8h. Kuulemma nykyään paljon verkko-opintoja jne ja vapaata. Varmaan sama määrä oppia saatiin kuin nykytradenomitkin.
Ja millä ihmeen perusteella voit noin todeta, tiedätkö tradenomitutkinnon sisältöä? Maailma on muuttunut järjettömästi vuodesta 1994 ja yksi sen piirteistä on juurikin se, että on ymmärretty oppimisen olevan paljon muutakin kuin pulpetin äärellä istumista 8h ja kirjan lukemista. Olisi silloin sun aikanakin varmasti käytetty verkko-opintoja, jos olisi kehitys sen mahdollistanut.
Minä olen sekä vanhan ajan merkonomi että täydentänyt opintoni amk-tradenomiksi. Ihan nuorisopuolella kävin. Kielten opetus oli mielestäni merkonomipuolella parempaa, mm. englantia oli koko ajan, kun amk:ssa vain pari kurssia pakollisia. Kirjanpidon perusteet meni samalla kaavalla, mutta sitten amk:ssa sai valita myös lisää erikoistumiskursseja ja pakollisia oli enemmän, taloushallinnon puolen kun kävin. Toisaalta amk:ssa oli pakko ottaa vapaastivalittavia ja ainakin silloin 10 vuotta sitten mikä tahansa höpöhöpökurssi kävi niihin, vaikka kiinalainen fenshui jos sitä vain amk-kurssina oli. Matikka oli amk:ssa ihan järkyn helppoa verrattuna yo-merkonomin koulutukseen, aloitettiin perusprosenttilaskuista. Lukion pitkän matikan lukeneelle ei amk-matikassa tullut mitään uutta. Valitettavasti en merkonomikoulutuksesta paljon matikasta muista, mutta kiitettävä se on ollut minulla aina. Tuntuu kuitenkin, että siihen piti jotain töitäkin tehdä.
No on aika mennyttä maailmaa sun amk-kokemus. Ei meillä ainakaan enää opeteta englantia, sen osaaminen on jo lähtökohtainen oletus. Saati jotain prosenttilaskuja. :D Jopa pääsykokeeseen oli vaativin materiaali pelkästään enkuksi, eikä mitään kevyttä englantia. Meillä on kursseja, joissa materiaali on pelkästään englanniksi, materiaali mitä ei saa hankittua edes suomeksi. Maailma on niin erilainen nyt.
Itse olen aiemmissakin keskusteluissa ihmetellyt sitä asennetta että AMK on niin iisi ja usein tulee nuo valinnaisetkin esiin. Niiden tarkoitus on, että opiskelija voi oman valintansa, kiinnostuksenkohteensa, suuntautumisensa ja tarpeidensa pohjalta valita ne haluamansa. Jos haluaa vetää ne helpolla läpi, niin se on oma valinta, jos haluaa panostaa niin löytää takuulla vaativia kursseja siihen! Onko se sitten koulun vika, jos joku menee siitä mistä aita on matalin? Jos haluat vaativuutta, niin ota ne valinnaiset vaikka yliopiston kursseista. Niiden tarkoitus on, että halutessaan voi syventää sitä omaa suuntautumista syventävillä opinnoilla niin paljon kuin haluaa ja mahdollisesti varmistaa näin paikkansa työmarkkinoilla.
Mä itse näen, että amk antaa laiskalle ja helppoudenhakuiselle kohtalaiset mahdollisuudet seilata tutkinto läpi ilman vaivaa, mutta antaa myös motivoituneelle oppilaalle mahdollisuuden luoda itselleen todella haastava väylä!
Onko se sitten koulun vastuulla pakottaa laiskurit töihin, jos aikuisia ihmisiä jo ollaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hyvin vaikea uskoa, että opistotason merkonomin tutkintoon sisältyisi samat asiat kuin nyk. AMK:n tradenomiin. Eikös se opisto-opiskelu ollut lähinnä käytännönläheistä? Meillä teoreettista. Kursseilla sisäistettävä teoria hyvin, jos haluaa hyviä arvosanoja eikä vain rimaa hipoen. Hyvin harva kurssi on käytännönläheinen, kuten kirjanpidon kurssit ym, vaan on kaikenmaailman vastuullista liiketoimintaa, kansantaloutta, johtajuutta ja hirveä määrä palautettavia raportteja. Menin amk:iin kun luulin että sieltä saan käytännön opetusta esim palkanlaskennasta mutta p*skan marjat. Samoja kirjojakin luemme kuin kauppakorkeassa.
Ei ollut työharjoitteluja ollenkaan. Kesät oltiin töissä. Ihan teoriaa oli ja asiat piti osata. Oppitunteja oli paljon enemmän, lähiopetusta siis ja kotitehtävät päälle. Inssikoulutuksessa oli joskus päiviä 8-18 ilman hypputunteja.
80-luvun puolivälissä ensimmäisen vuoden inssiopiskelija oli aloittanut palkattoman työharjoittelunsa jo aikaisin keväällää, kun teekkarit aloittivat vasta touko- tai kesäkuun alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.
Amk-tutkinnosta ollaan ymmärtääkseni tekemässä kandin tutkintoa. Tampereella yhdistyivät ammattikorkeakoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulut. Siitä tuli Tampereen uusi yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.Amk-tutkinnosta ollaan ymmärtääkseni tekemässä kandin tutkintoa. Tampereella yhdistyivät ammattikorkeakoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulut. Siitä tuli Tampereen uusi yliopisto.
Hmm. Mielenkiintoista. - Ja sitten kinataan, että pitääkö näiden "kandejen" myös saada jatkaa opintojaan maisteriksi ja edelleen lisensiaatiksi ja tohtoriksi asti.... Mutta ennen sitä varmaan pidetään osa luennoista hakametsän jäähallissa ja tulevalla kummola-areenalla, niin kaikki pääsevät mukaan suosituimmille ja pakollisille luennoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esm. opisto-asteen merkonomi on verrannollinen tradenomin tutkintoon ja siksi eri, entä nykyinen toisen asteen merkonomin ammattitutkinto.
Mitäköhän erilaista siinä opistomerkonomissa oli verrattuna nykymerkonomiin? Oliko pidempi kuin 3v?
Entinen opistomerkonomi oli ylioppilas ja kauppaopistossa 2 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto oli myös opistonimikkeellä 3-vuotinen ihan niinkuin amk nykyään. Amk-tutkinnon voi venyttää laiskalla opiskelulla 3.5-4 vuoteen. En kyllä ymmärrä kuka niin viitsii tehdä kun töihin pääsy venyy.
Amk=opisto
Ammattiopisto=ammattikoulu.
Nykyinen sh-tutkinto on laajempi ja vaativampi kuin muinainen sh-opistotutkinto. Tiedän useamman opistotasoisen sh-tutkinnon suorittaneen, jotka ovat olleet muissa töissä ja palanneet hoitoalaa opiskelemaan. Mm. kielitaitovaatimukset ja opinnäytetyön lasjuus sekä siihen liittyvät menetelmäopinnot tekevät heille tiukkaa. Ammattiaineita on myös enemmän. Vanhoja opintoja hyvitetään nyt amk:ssa vain pieni osa. Sairaanhoitajissa on siis eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.
Tämä pitää joillain aloilla ihan paikkansa. Itsellä on tietoa sosiaalialalta. Ennen oli sosiaaliohjaaja koulutus ja sosiaalikasvattaja koulutus erikseen. Nämä olivat opistoasteen tutkintoja ja kestivät kolme vuotta. Ohjaaja keskittyi vanhustyöhön ja kasvattaja lapsiin ja nuoriin. Sitten tuli AMK-uudistus ja nämä kaksi opintolinjaa sulatettiin yhdeksi: syntyi sosionomin tutkinto. Sosionomi voi toki erikoistua myös vanhuksiin tai lapsiin ja nuoriin, mutta valitettavasti opiskelijat voivat valita kursseja koulutukseensa aika vapaasti sen hetkisen kiinnostuksensa perusteella. Valitettavasti työmarkkinoilla tämä tarkoittaa sitä, että sosionomilla voi olla paljon osaamista tai sitten ei. Vahva ammatillinen pohja, johon sosiaaliohjaajan ja -kasvattajan koulutus perustui, rapautettiin. Koulutukseen lisättiin hurjasti kaikkea kevyttä diipadaapaa (= leikkitutkimuksen tekemistä), ja tämä kyllä valitettavasti näkyy. Esimerkiksi ennen tiesi että sosiaaliohjaaja on opiskellut ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa sekä farmakologiaa vanhenemiseen liittyen. Tämä kuului perusopintoihin. Harva sosionomiksi opiskeleva viitsii vaivautua valitsemaan näitä aineita, lieneekö edes mahdollistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistetaan se, että entiseen opistoon vaadittiin joko keskikoulu kuten myös lukioon, tai ammattikoulu. Kansakoulupohjalta ei päässyt suoraan opistoon, eli merkonomiksi pyrkivän kansakoulun käyneen piti opiskella ensin kauppakoulussa merkantiksi tai muu ammatti.
Käytännössä suuri osa opistoon päässeistä oli ylioppilaita ainakin 1980-luvulla. Omalla kurssillani oli vain 3 ei-ylioppilasta, joista yksi oli käynyt lukion mutta ei kirjoittanut ylioppilaaksi, yhdellä muita opintoja keskikoulun jälkeen ja kolmannella ammattikoulu kansakoulupohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto oli myös opistonimikkeellä 3-vuotinen ihan niinkuin amk nykyään. Amk-tutkinnon voi venyttää laiskalla opiskelulla 3.5-4 vuoteen. En kyllä ymmärrä kuka niin viitsii tehdä kun töihin pääsy venyy.
Amk=opisto
Ammattiopisto=ammattikoulu.Nykyinen sh-tutkinto on laajempi ja vaativampi kuin muinainen sh-opistotutkinto. Tiedän useamman opistotasoisen sh-tutkinnon suorittaneen, jotka ovat olleet muissa töissä ja palanneet hoitoalaa opiskelemaan. Mm. kielitaitovaatimukset ja opinnäytetyön lasjuus sekä siihen liittyvät menetelmäopinnot tekevät heille tiukkaa. Ammattiaineita on myös enemmän. Vanhoja opintoja hyvitetään nyt amk:ssa vain pieni osa. Sairaanhoitajissa on siis eroa.
No onhan se lääketiede ja ihmisten hoitaminenkin hieman mennyt eteenpäin sitten opistokoulutus aikojen. Joten ihan ei kyllä sen opistokoulutuksen piikkiin voi laittaa sitä päivittämistarvetta, vaan lähinnä ajan kulumisen piikkiin, jos ei siis ole hoitoalalla ollut kokoajan töissä ja työelämässä saanut pidettyä taitoja ja tietoja yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkonomit oli ennen opistotasoa ja Tradenomit on AMK.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Ei ole ihan näin. Ei ole täysin yksiselitteistä, vaikka näin halutaankin usein väittää. Muutosvaiheessa mm. opistotason tutkinnon piti korottaa AMK-tutkinnoksi. Opistotason tutkintoa ei hyväksytä alemmaksi korkeakoulutuksinnoksi nyky-yliopistoissa.
AMK tutkinto ei myöskään ole täysin yksi yhteen kandintutkinnon kanssa, vaikka tämä muutos tehtiinkin koulutuspoliittisena päätöksenä Bologna-prosessin yhteydessä. Ei ole sama asia.
Amk ei ole lähellekään kandi. Amk ei ole alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Mutta entinen opistotutkinto on ihan sama asia kuin amk. Tai oikeastaan aiempi oli paljon laadukkaampi kuin amk nykyään.Amk-tutkinnosta ollaan ymmärtääkseni tekemässä kandin tutkintoa. Tampereella yhdistyivät ammattikorkeakoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulut. Siitä tuli Tampereen uusi yliopisto.
Hmm. Mielenkiintoista. - Ja sitten kinataan, että pitääkö näiden "kandejen" myös saada jatkaa opintojaan maisteriksi ja edelleen lisensiaatiksi ja tohtoriksi asti.... Mutta ennen sitä varmaan pidetään osa luennoista hakametsän jäähallissa ja tulevalla kummola-areenalla, niin kaikki pääsevät mukaan suosituimmille ja pakollisille luennoille.
Kandejen? Olisiko kandien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin itse aikoinani teknillisessä opistossa ja valmistuin 1990. Kun nyt vertaan oman jälkikasvuni kautta amk: n opetusta ( tekninen puoli) silloiseen opistokoulunkäyntiin niin täytyy valittaen todeta, että opetuksen taso on suorastaan romahtanut. Omana aikanani ainakin Tampereen tekussa oli erittäin hyvät ja asiantuntevat opettajat. Nykyisillä opiskelijoilla muutama oikein hyvä ja loput sitä sun tätä. Osa kurssin vetäjistä on suoraan sanoen opettamiseen täysin soveltumattomia vaikka alkeellisiakaan pedagogisia taitoja. Varsinaista opetusta ja opetusmateriaalia on surkean vähän, netistä yritetään kaapia kasaan tietoa. Ja näillä eväillä pitäisi sitten osata työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitaja opistossa oli 2,5v koulutus.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa sairaanhoitajan yo-pohjainen opistotutkinto oli 3,5-vuotinen. Siinä erikoistuttiin suoraan psykiatriseen hoitoon,lastensairaanhoitoon, ym.
Mutta vanha erikoissairaanhoitaja on pätevä osastonhoitajaksi, mutta amk sh ei ole.
Eiköhän se nyt ole ihan selvää että täällä opistotasoisen tutkinnon omaavan mielestä se oma on vaan niiiin paljon nykyistä ammattikorkeatutkintoa parempi, vaikka nyt ei omakohtaista kokemusta siitä nykymuodosta niin olekaan.
Ainoa mikä herättää kysymyksen on, että miksi ihmeessä oli sitten tarve tehdä noin isot muutokset koko koulutusjärjestelmään, jos kaikki oli niin huippua? Taso, tehokkuus ym.
Nyt kun uudistuksia tehdään jälleen, on päivänselvää ihan tavan tallaajallekin että nykysysteemissä on parannettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Kyllä se vanhanmallinen sairaanhoitajan tutkinto oli 2,5 vuotta ja siihen vuosi erikoistumista. Erikoistumaan pääsi kun oli tietty määrä työkokemusta sairaanhoitajana. Ja yo-pohja vaadittiin useimpiin sairaanhoito-opistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Sairaanhoitajatutkinto oli myös opistonimikkeellä 3-vuotinen ihan niinkuin amk nykyään. Amk-tutkinnon voi venyttää laiskalla opiskelulla 3.5-4 vuoteen. En kyllä ymmärrä kuka niin viitsii tehdä kun töihin pääsy venyy.
Amk=opisto
Ammattiopisto=ammattikoulu.Nykyinen sh-tutkinto on laajempi ja vaativampi kuin muinainen sh-opistotutkinto. Tiedän useamman opistotasoisen sh-tutkinnon suorittaneen, jotka ovat olleet muissa töissä ja palanneet hoitoalaa opiskelemaan. Mm. kielitaitovaatimukset ja opinnäytetyön lasjuus sekä siihen liittyvät menetelmäopinnot tekevät heille tiukkaa. Ammattiaineita on myös enemmän. Vanhoja opintoja hyvitetään nyt amk:ssa vain pieni osa. Sairaanhoitajissa on siis eroa.
Onko kielitaidosta, laajasta opinnäytetyöstä ja menetelmäopinnoista hyvinkin paljon hyötyä aivan tavallisessa sairaanhoitajan osastotyössä Suomessa? Entä se pistäminen? Ennen se oli hyvin olennainen osa sairaanhoitajan ammattitaitoa. On edelleen, minkä tietää jokainen, jota on osaamaton hoitaja tökkinyt neulalla useamman kerran osumatta suoneen tai jonka luo on pitänyt kutsua osaavampi hoitaja tekemään jotain toimenpidettä, kun paikalla ollut ei ole osannut.
Totta. Käytännössä kaikki keskiasteen- tutkinnot insinööri,teknikko,sairaanhoitaja ja vaikka merkonomit