Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ala-astetyttöni kaverisuhteet, onko mielestäsi syytä huoleen?
28.04.2017 |
Muutimme pari vuotta sitten. Viidesluokkalainen tytär on kyllä saanut uusia kavereita, mutta huolettaa hieman kaverisuhteiden laatu. Vai onko tällainen ihan tyypillistä tässä iässä?
Läheisin kaveri on "Sofia", joka asuu lähellä ja on samalla luokalla. Sofia on kiinnostunut samanlaisista asioista kuin tyttöni ja alkuun hän vaikutti kiltiltä ja herttaiselta tytöltä. Tyttöni oli ikionnellinen uudesta bestiksestään, kuten minäkin. Nyt kuitenkin ajan kuluessa Sofiasta on paljastunut aika alistavia ja itsekeskeisiä piirteitä. Molemmat tytöt käy mm. ratsastamassa, mutta eri talleilla ja Sofia on mm. haukkunut tallin jossa tyttöni käy ihan lyttyyn tytölleni. Sofia on joka tapauksessa harrastanut ratsastusta paljon pidempään, joten eivät olisi samassa ryhmässä, joten miksi muuttaa tallia, kun itse pidämme nykyisestä. Sitten on tällaista, että kun Sofia haluaa olla tyttöni kanssa, niin tyttöni on suostuttava, tai hän suuttuu ja alkaa ilkeillä. Yleensä tyttöni kyllä suostuukin, on iloinen kun on seuraa, mutta jos on joskus muuta ja kieltäytyy niin kaveri vetää siitä herneet nenään. Sen sijaan kun oma tyttöni pyytää tätä Sofiaa esim. meille tai johonkin muualle kanssaan, niin Sofia jahkaa ja jahkaa ja yleensä lopulta kieltäytyy viime tipassa. Heidän juttelunsa on nykyään sitä, että Sofia kehuu itseään ja tekemisiään ja tyttöni kuuntelee ja kehuu niitä myös. Silloin harvoin kun tyttöni kertoo omista asioistaan, niin Sofia yleensä haukkuu tyttöni asiat ja tekemiset lyttyyn. Jos tyttöni esim. kertoo miten on hoitanut hevosia, niin melkein aina Sofia näkee hoitotavassa jotain väärää mistä huomauttaa. Olen huomannut tyttöni vähentäneen omista asioistaan ja mielipiteistään kertomista. Yleistuntuma tästä kaverisuhteesta tässä kohtaa on, että Sofia on "pomo" ja tyttöni "alamainen".
Toiseksi läheisin kaveri samalta luokalta on "Aada", joka asuu hieman kauempana, mutta joka heti tyttöni tultua luokalleen teki tuttavuutta. Tällä Aadalla tuntuu olevan paljon ongelmia koulussa, oppimisvaikeuksia ja ongelmia kaverisuhteissa. Hän taas on tytölleni ihan ystävällinen, mutta vetää häntä mukaan omiin ongelmiinsa ja muita vastaan, tyyliin me vastaan muu luokka/koulu. Aada haukkuu muita luokkakavereita ja opettajaa ja selvästi olettaa tyttöni olevan samaa mieltä kanssaan. Aada myös kiroilee suuttuessaan ja joskus muuten vaan ja tuntuu, että kaikesta on pulaa, kun on yksinhuoltajan lapsi. On sellainen ronskimman puoleinen lapsi. Tyttöni taas kiltti ja hiljainen, joten ei synkkaa ihan niiin hyvin heillä, mutta kovasti Aada soittelee/viestittelee ja tykkää käydä meillä, vaikkei hirveän usein käykään.
Loput kaverit omalta luokalta on kaukaisempia, heillä oli omat porukkansa ja bestiksensä tyttöni tullessa luokalle ja tytölläni tuntuu olevan heihin ihan ok:t välit, mutta eteisen kaukaiset. Niillä tytöillä on omat juttunsa, joihin meidän tyttö ei oikein mahdu mukaan.
Sitten on pari harrastuskaveria, jotka oikeasti ovat normaaleja ja kivoja lapsia, mutta koska eivät ole samalla luokalla ja näkevät lähinnä harrastuksissa, niin ei ole niin läheistä kanssakäymistä kuin joka päivä nähtäviin luokkakavereihin.
Miltäs vaikuttaa ulkopuolisin silmin?
(Muutin joitain yksityiskohtia, jottei ketään tunnistettaisi tästä.)
Kommentit (62)
Sofia ei ainakaan vaikuta hyvältä kaverilta, kaveria ei saisi dissata. Itselläni oli samantyyppinen kaveri pienenä, Barbini olivat rumia, harrastukseni tyhmä, meillä tarjottavat välipalat pahoja, vaatteistani puhumattakaan. Paha mielihän siitä tulee jos aina saa kuulla kaiken olevan huonoa ja äitini kannusti minua voimakkaasti jättämään tämän kaverin. En kuitenkaan siihen pystynyt koska kaverisuhteet oli aika klikkiintyneet. Yläkoulussa riuhtaisin itseni irti kun menin eri kouluun. Inhosin häntä jo itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, kun jaksoitte lukea ja vastata. Tämä tytön kaveriasia pyörii aika paljon taka-alalla mielessä.
Sofian kanssa läksyt kyllä sinänsä sujuvat. Sofia on erittäin tunnollinen koululainen ja saa hyviä numeroita. Tyttöni saa vielä vähän parempia, ainakin joistain aineista, mutta Sofia toki dissaa tyttöäni kouluasioissakin. Lisäksi Sofia vaatii tytöltäni aika paljon apua koulutehtävissä ja tyttönihän auttaa... Esim. jos Sofia on ollut pois koulusta, niin pistää tyttöni pitämään hänelle ihan yksityisopetusta siitä mitä hänen poissa ollessa käytiin läpi, toki löytää arvosteltavaa tyttöni opetuksesta. Sama ei toimi toisinpäin eli jos oma tyttöni on pois koulusta, niin Sofialla ei ole aikaa autella yhtään ylimääräisiä. Lisäksi jos Sofia ei esim. matikassa ole ymmärtänyt jotain, pistää tyttöni selittämään ja neuvotaan häntä koulun jälkeen. Tyttöni kyllä neuvoo ja auttaa mielellään, mutta kiitoksena auttelusta tulevat ilkeät pikku kommentit Sofialta satuttavat.
ap
Sofialla itsellään on jotain ongelmia, ja purkaa pahaa oloaan sinun lapseesi. Mahdollisesti ei saa purkaa tätä pahaa oloaan kotona, ja sinun kilttiin lapseesi sitä on helppo purkaa.
Huono provo. Jos sulla ois ALAKOULU ikäinen lapsi nyt, niin et kirjottaisk ala-aste. Vanhentunut nimitys jo tuolle edellämainitulle alakoululle.
Äitinä et varmaan pysty kauheasti määräämään, kenen kanssa tyttösi kaveeraa. Kannusta häntä pitämään puolensa ja olemaan alistumatta toisen komenteluun. Joskus myös asioista puhuminen voi auttaa, jos sen pystyy toteuttamaan fiksusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeää on että Sofia ei ala eristämään tyttöäsi muista kavereista ja "omimaan". Se ei ole tervettä. Suhde ei muutenkaan vaikuta terveeltä. Itse en pystyisi pitämään itseäni kurissa vaan puolustaisin tyttöäni aina Sofian ollessa läsnä niin että Sofia ymmärtää tekevänsä väärin. Tukisin muita kaverisuhteita. Jos esim. Haukkuu tyttäresi tallia niin puolustaisin perheenne valintaa ja tallia. Sanoisin suoraan että "onpa tosi ikävästi sanottu,miltä sinusta tuntuisi jos sinun xxx haukuttaisiin". Tukisin tytärtäni esim partioharrastuksen pariin josta voi saada mukavan sosiaalisen verkoston.
Ehkä voisit tukea niiden harrastuskavereiden kanssa olemista? Voisivat tulla ja mennä leikkimään tai yökyläilyä tai tehdä yhdessä jotain muuta harrastuksen lisäksi.
Olla vaikka heidän vanhempiinsa yhteydessä.
Omalle tyttärelle puhu noista tyttöjen huonosta käytöksestä. Hän tulee tietoisemmaksi ja pystyy tekemään sitten omia ratkaisuja perustellummin....ettei alistu huonon käytöksen alle. Että joskus voi lähteä sellaisesta mikäli ole hyvä.
Miten opettajat? Tai noiden tyttöjen huoltajat? Tietävätkö he noista säädöistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono provo. Jos sulla ois ALAKOULU ikäinen lapsi nyt, niin et kirjottaisk ala-aste. Vanhentunut nimitys jo tuolle edellämainitulle alakoululle.
Ei ole provo, on alakouluikäinen lapsi, tiedän kyllä, että nimitys on nykyään virallisesti alakoulu, mutta täällä käytetään edelleen termiä ala-aste, puhekielessä.
ap
Tuo on yleistä. Tuollaisia kaverisuhteet monesti ovat alakoulu-iässä. Sinun pitää opettaa lapsesi huomaamaan ja pitämään puolensa. Nämä kiltimmät usein kärsivät päällepäsmäreiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sofialla itsellään on jotain ongelmia, ja purkaa pahaa oloaan sinun lapseesi. Mahdollisesti ei saa purkaa tätä pahaa oloaan kotona, ja sinun kilttiin lapseesi sitä on helppo purkaa.
Olen miettinyt samaa. Sofialla tuntuu olevan tiukka kasvatus ja on kertonut lapselleni, että häntä on joskus kiusattu yms. ongelmistaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Huono provo. Jos sulla ois ALAKOULU ikäinen lapsi nyt, niin et kirjottaisk ala-aste. Vanhentunut nimitys jo tuolle edellämainitulle alakoululle.
Ai se oli se ainoa asia aloituksessa, josta tunnistaa provon? :D Itse olen lapseton joten täysin ulkona näistä alakoulu-termeistä, mutta kyllä ihan ala-astetta on käytetty jokaisen suusta kenet tunnen. Myös perheellisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä5290 kirjoitti:
Ehkä voisit tukea niiden harrastuskavereiden kanssa olemista? Voisivat tulla ja mennä leikkimään tai yökyläilyä tai tehdä yhdessä jotain muuta harrastuksen lisäksi.
Olla vaikka heidän vanhempiinsa yhteydessä.Omalle tyttärelle puhu noista tyttöjen huonosta käytöksestä. Hän tulee tietoisemmaksi ja pystyy tekemään sitten omia ratkaisuja perustellummin....ettei alistu huonon käytöksen alle. Että joskus voi lähteä sellaisesta mikäli ole hyvä.
Miten opettajat? Tai noiden tyttöjen huoltajat? Tietävätkö he noista säädöistä?
Olen miettinyt samaa ja ajatellut panostaa harrastuskavereiden kanssa olemiseen myös vapaa-ajalla. Jonkin verran olenkin sitä jo tehnyt, mutta sitä voisi lisätä esim. kesälomalla.
ap
Kuulostaa tosiaan siltä, että tällä Sofialla on ongelmia itsetunnon kanssa. Ehkä hän ei saa kotona sellaista huomiota mitä tarvitsisi. Olisikohan paras jos oma lapsesi sanoisi suoraan tälle kaverille, että tämä ei nyt käy? Ja mahdollisesti pitäisi vähän välimatkaa? Voisikohan hän lähentyä näiden kaukaisempien kavereiden kanssa jos vaikka pyytäisitte näitä kylään? Olen myös välillä surullinen oman lapseni puolesta, joka on oppinut kotona kannustamaan ja puhumaan muista kauniisti mutta kaverit ovatkin aivan toista maata eivätkä voi sanoa mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tosiaan keskittyä opettamaan omalle tytöllesi, että Sofian ja muiden ihmisten harrastama dissaaminen ja mollaaminen heijastelee heitä itseään, eikä kerro mitään todellista tytöstäsi. Kannattaa myös opettaa pitämään puolensa ja panemaan vastaan huonolle kohtelulle.
"Sofia" kuulostaa ihan omalta lapsuudenaikaiselta bestikseltäni... Hänkin dissasi jatkuvasti tekemisiäni ja mielenkiinnonkohteitani, kaikkea mitä en tehnyt samalla tavalla kuin hän. Tosi voimakastahtoinen tyttö, hyvä manipuloimaan ja valehtelemaan, valehteli jatkuvasti vanhemmilleen ja jopa varasti heiltä. Oli tosi hyvä koulussa ja päällisin puolin herttainen, mutta ystävänä kummallinen... Tai no eihän tuollainen edes ole mitään ystävyyttä, tyttö vain halusi jonkun jota voi komennella ja joka tottelee hänen pienintäkin oikkuaan.
Mulla oli lapsuuden/nuoruuden aikana toinenkin tällainen hyvin läheinen ystävyyssuhde hyvin samankaltaisen ihmisen kanssa. Tätä nykyä olen ylikiltti ja selkärangaton tyyppi, joka ei osaa puolustaa itseään vielä aikuisiälläkään. Yritä saada lapsesi hakeutumaan muiden kavereiden seuraan, tuollainen ystävyyssuhde voi pahimmillaan tehdä syvät arvet hänen itsetuntoonsa, etenkin jos hän on muutenkin herkänpuoleinen :/
Nelikymppisenä sinkkunaisenakin loukkaa erittäin suuresti tuollainen Sofiamainen ystävä, seurauksella, että katkaisin 'ystävyyden'. Mihin ihminen tarvitsee vihollisia, jos ystävät ovat tuollaisia? On rankkaa joutua dissatuksi, on rankkaa kuin toinen vedättää (lupaa ja lupaa tulla, mutta peruu aina).
Aada vaikuttaa vihaavan yhtä lailla maailmaa ympärillään kuin Sofia: mikään ei ole hyvin; suuttuu kun asiat eivät mene kuiten haluaa.
Eivät oikein vaikuta ns. kivoilta ystäviltä.
Jos tyttösi ottaa mallia "maailmalle vihainen" ystävistään, se aiheuttaa helposti kouluvaikeuksia. 12 vuotta on monen opettajan mukaan kaikkein vaikein ikä koulussa - murrosikä alkaa, yläkoulu häämöttää muutoksineen. Taitekohta.
Jotenkin sinun tosiaan on tyttöäsi osattava tukea - ja kunpa löytyisi kiltti ja ystävällinen ystävä, joka haluaa olla se bestis.
Ihan tavallisia tyttöjen välisiä ystävyyssuhteita, valitettavasti. Monilla nuo asetelmat, varsinkin tuo Sofian touhuilu, jatkuu aikuisenakin. Että yleisyytensä puolesta ihan normaalia, mutta onko se sitten mukavaa, toisia kunnioittavaa tai psyykkisesti normaalia, onkin jo ihan toinen kysymys.
Jotenkin näitä lapsia pitäisi opastaa miten ystävien kanssa kuuluu käyttäytyä. Olisi hyvä jos vanhemmat pystyisivät keskenään tekemään yhteistyötä ja kertomaan miten on leikit sujuneet. Usein vaan tuntuu, että jotkut vanhemmat ottavat hirveänä loukkauksena sen kun kertoo tällaisista asioista. Kyse on kuitenkin siitä että kaikki lapset käyttäytyvät välillä huonosti ja tarvitsevat ohjausta/harjoitusta oppiakseen miten ihmisten kanssa ollaan. Nämä manipuloivat ja omistushaluiset lapset omaavat usein huonon itsetunnon ja saattavat pelätä että heidät hylätään. Heillä ei ole mitään muita keinoja asioiden ratkaisemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono provo. Jos sulla ois ALAKOULU ikäinen lapsi nyt, niin et kirjottaisk ala-aste. Vanhentunut nimitys jo tuolle edellämainitulle alakoululle.
Ai se oli se ainoa asia aloituksessa, josta tunnistaa provon? :D Itse olen lapseton joten täysin ulkona näistä alakoulu-termeistä, mutta kyllä ihan ala-astetta on käytetty jokaisen suusta kenet tunnen. Myös perheellisten.
Toisessa keskustelussa yksi väitti, että se on provo, koska AP kirjoitti kieliopillisesti hyvää suomea ja käytti mm. yhdyssanoja oikein. Muutama sanakin oli niin sanotusti hankala eli pitkä ja vaikea. Alkoholistiongelmaisena nuorenaha ja lapsen vanhempana esiintynyt AP oli provoksi väittäjän mukaan syrjäytynyt. Syrjäytynyt on aina white trash ja ei voi osata kirjoittaa kieliopillisesti täydellisiä virkkeitä tai osata kirjoittaa yhdyssanoja oikein. Täytyi siis olla provo. Alkoholisti, joka on työtön ja elää tuilla, ei voi osta laadukasta ilmaisua.
Taitaa tässä olla sama henkilö provoksi väittäjänä? Kun yksi sana on sitä päättämässä.
Alue: Aihe vapaa
Jos tuo on tilanne minäkin olisin hitusen huolissani. Kuinka Sofian kanssa läksyjen teko yms. sujuu?