Hitsit tätä laihduttamisen tuskaa

Luulen, että voisi helpottaa, jos saisit muutettua ajattelutapaasi. Kuulostaa nimittäin siltä, että sulla on edelleen läskin ajattelutapa. Sen sijaan, että taistelet ruoanhimoasi vastaan ja voivottelet tilannetta, yritä ajatella, että et haluakaan syödä suuria annoksia epäterveellistä ruokaa. "Olen hoikka ja terve, ja sellaisena haluan pysyä. En halua myrkyttää kehoani huonolla ruualla." Kannattaa myös miettiä, kuinka hirveä olo seuraavana aamuna on, jos on illalla syönyt kasapäin herkkuja.

Näillä keinoilla yritän itsekin vähentää herkuttelua. En tosin painonpudotuksen vaan terveyden vuoksi. Onnittelut kuitenkin hyvästä suorituksesta! Toivottavasti saat pidettyä painon etkä sorru enää ylensyöntiin. :)

En tiiä auttaako tä yhtään, mutta toi kaloreiden seuraaminen ja herkkujen tiukka rajoittaminen kuulostaa siltä että tottakai tekee mieli kun kerran osa ruuasta on "kiellettyä". Ootko miettinyt sallivamman ruokasuhteen etsimistä? Mitä jos mikään ei olis kiellettyä, mutta pyrit tunnustelemaan nälkääsi ja syömään tietoisesti ja hitaasti. Siinä saattaa aluksi tulla painoa lisää, mutta pikkuhiljaa sitä huomaa että hitaammalla menolla ei jaksa syödä sitä kokonaista sipsipussia, ja ei se niin kauhean hyvältä maistukaan kun siihen alkaa oikein keskittyä. Kannattaa googlettaa tietoinen syöminen. Löytyy paremmin ilmaistuja neuvoja kuin mitä mä osaan tässä antaa. Ja jos on tähän suuntaan ohjaavasta valmennuksesta kiinnostunut niin ite oon ollut parissa Maikki Marjaniemen nettivalmennuksessa ja voin lämpimästi suositella. Oon saanu paljon eväitä terveelliseen elämään ja itsemyötätuntoon. Joka tapauksessa tsemppiä ja toivottavasti täst oli jotain hyötyy :)

Vierailija kirjoitti:

En tiiä auttaako tä yhtään, mutta toi kaloreiden seuraaminen ja herkkujen tiukka rajoittaminen kuulostaa siltä että tottakai tekee mieli kun kerran osa ruuasta on "kiellettyä". Ootko miettinyt sallivamman ruokasuhteen etsimistä? Mitä jos mikään ei olis kiellettyä, mutta pyrit tunnustelemaan nälkääsi ja syömään tietoisesti ja hitaasti. Siinä saattaa aluksi tulla painoa lisää, mutta pikkuhiljaa sitä huomaa että hitaammalla menolla ei jaksa syödä sitä kokonaista sipsipussia, ja ei se niin kauhean hyvältä maistukaan kun siihen alkaa oikein keskittyä. Kannattaa googlettaa tietoinen syöminen. Löytyy paremmin ilmaistuja neuvoja kuin mitä mä osaan tässä antaa. Ja jos on tähän suuntaan ohjaavasta valmennuksesta kiinnostunut niin ite oon ollut parissa Maikki Marjaniemen nettivalmennuksessa ja voin lämpimästi suositella. Oon saanu paljon eväitä terveelliseen elämään ja itsemyötätuntoon. Joka tapauksessa tsemppiä ja toivottavasti täst oli jotain hyötyy :)

Jatkan viel sen verran että herkuista ei siis näillä keinoilla tarvitse päästä täysin eroon, vaan pointti olis se että syöt jos oikeesti tekee mieli, ja sit kunnolla ja luvan kanssa nautit niistä! Ei siis kunnolla sillälailla et syöt hirveen määrän vaan et keslityt siihen makuelämykseen ja suutuntumaan ja nautiskelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes vuosi laihdutusta takana. Paino on pudonnut mukavasti ylipainosta normaalipainoon, vielä viitisen kiloa ihanteeseen. Ruokavalio on sellainen, että sen kanssa pystyy elämään, mutta...

Pääseekö sitä koskaan eroon halusta herkutella? Tarkoitan, ottaa sohvalle vaikkapa pussi sipsejä, tai tehdä ihanat leivät iltamyöhällä tai juoda huolettomammin alkoa (en juo muutenkaan paljon, mutta edes välillä...) tai leipoa joku juustokermavoipiirakka tai tilata pizza tai juhlissa ottaa iso pala suklaakakkua, tai syödä 20 keksiä paksulla juustoviipaleella tai... no mitä vaan. Kun piru vie, nautinhan minä vaikkapa terveellisestä smoothiesta tai salaateista tai ylipäätään kaikesta terveellisemmästäkin, mutta oikeasti himoitsen juustoja, majoneesia, suolapähkinöitä jnejne. Ja haluaisin syödä isoja annoksia, en näitä kohtuullisen kokoisia.

Pääseekö tästä surkeudesta koskaan? Sallin kohtuudella itselle epäterveellisiä herkkuja pari kertaa kuussa, mutta enemmän siitä tulee paha mieli, että saa syödä pari palaa pizzaa, kun muut mättävät koko pizzat naamariin :( Itse jos teen niin, otan heti pari kiloa takapakkia.

Pari kiloa parista palasta pitsaa?

Ei mutta jos mättää koko pizzan, niin koko laihdutuspaketti hajoaa. 

Mä mistään mitää tiedö, mutta analysoin kuitenkin. Sä pelkäät hallinnan menetystä. Sen takia sö kelaat et kui siisti olis vaan syödä ihan hulluna, koska sun ei tarvis kontrolloida.

Järkeistät asian --> pari kiloa voi tulla turvotusta, mutta ei se mitää oikeaa lihomista ole. Seuraavana päivänä normielämään. Ei mulla ainakaan juhlia ole joka päivä tai edes viikko, että se kakunpala haittaisi KOKONAISUUTTA.

Mun tuttavapiirissä oikeasti hoikkia yhdistää se, että he erottavat arjen juhlasta, ja että juhlissa se iso kakunpala on fine, mutta ei siihen tarvi vetää sit vielä kaikkia pikkuleipiä ku niit on tarjolla. He myös syövät vain sellaista mitä tekee mieli eikä mitään sen takia ku se on tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin makeanhimosta on helppo päästä eroon, ei vie kuin muutaman viikon ja alat inhota sokeria, niin kamalalta se maistuu. Eli karppaamalla onnistuu. Eikä tee mieli muitakaan lihottavia ruokia, kuten perunaa tai leipää. Helppoa ja kaupanpäälle hiukset ja iho kaunistuu, vatsa toimii hyvin, nukut hyvin, olet aamusta iltaan virkeä ja energinen, seksihalut lisääntyy, ei enää vatsavaivoja, ei turvotusta, ei ilmapallo-oloa, ei närästystä, liian korkea verenpaine alenee, migreeni yms. vaivat helpottuvat, kuukautisista tulee helpot jajaja...t. 11 v karpannut

Huvittaa nää karppijutut. Harrastan aktiivisesti liikuntaa, eli juoksen 12 kilometrin lenkkejä useamman kerran viikossa ja kyllä ne hiilarit vaan ihmisen liikkeellä pitää. Toki, jos haluaa vaan maata sohvalla tai muuten jättää hikiliikunnan väliin, voi karppiruokavaliollakin pärjätä.

Huvittaa nää kommentit. Mielipide on, vaikka tieto puuttuu.

Kokeiltu on. Ei jaksa karppina juosta kunnon lenkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin makeanhimosta on helppo päästä eroon, ei vie kuin muutaman viikon ja alat inhota sokeria, niin kamalalta se maistuu. Eli karppaamalla onnistuu. Eikä tee mieli muitakaan lihottavia ruokia, kuten perunaa tai leipää. Helppoa ja kaupanpäälle hiukset ja iho kaunistuu, vatsa toimii hyvin, nukut hyvin, olet aamusta iltaan virkeä ja energinen, seksihalut lisääntyy, ei enää vatsavaivoja, ei turvotusta, ei ilmapallo-oloa, ei närästystä, liian korkea verenpaine alenee, migreeni yms. vaivat helpottuvat, kuukautisista tulee helpot jajaja...t. 11 v karpannut

Minkä ihmeen takia mammat alapeukuttaa tätä? Oon eri kuin tää kirjoittaja, allekirjoitan kaiken. Olen vajaassa 3 kk pudottanut yli 15 kg ketogeenisellä ruokavaliillay. Olen entinen pulla- ja sokerihiiri sekä sipsimaanikko, tämän ruokavalion aikana ei ole tehnyt mitään näistä mieli. Kertaakaan.

Joku kertoo teille, miten pääsette herkkuhimostanne eroon ja te alapeukutatte, miksi? Haluatteko väkisin ylläpitää sitä harhakäsitystä, että laihdutus on kärsimystä ja herkkuhimo jotain pysyvää? Ei ole! Jos herkkuhimosi säilyy, ruokavaliosi on väärä. Piste.

Kärsikää mun puolesta, mutta älkää sitten täällä ulisko ja pyytäkö apua - jos apu ei kerran kelpaa.

Aika tiukka kuri sulla. Onks toi oikeesti semmonen tapa jota sä haluat ylläpitää koko ikäsi? Että et uskalla juhlissakaan herkutella? Onko toi kestävää vai napsahdatko sä joskus? Mitä jos sun itsekuri pettää? Mitä sun itsetunnolle tapahtuu jos sä "lihot" tai turpoat pari kiloa? Kannattas ehkä selvittää näitä ongelmia sisältä päin eikä keskittyä vaan siihen ulkoiseen puoleen eli oikein/väärin syömiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin makeanhimosta on helppo päästä eroon, ei vie kuin muutaman viikon ja alat inhota sokeria, niin kamalalta se maistuu. Eli karppaamalla onnistuu. Eikä tee mieli muitakaan lihottavia ruokia, kuten perunaa tai leipää. Helppoa ja kaupanpäälle hiukset ja iho kaunistuu, vatsa toimii hyvin, nukut hyvin, olet aamusta iltaan virkeä ja energinen, seksihalut lisääntyy, ei enää vatsavaivoja, ei turvotusta, ei ilmapallo-oloa, ei närästystä, liian korkea verenpaine alenee, migreeni yms. vaivat helpottuvat, kuukautisista tulee helpot jajaja...t. 11 v karpannut

Minkä ihmeen takia mammat alapeukuttaa tätä? Oon eri kuin tää kirjoittaja, allekirjoitan kaiken. Olen vajaassa 3 kk pudottanut yli 15 kg ketogeenisellä ruokavaliillay. Olen entinen pulla- ja sokerihiiri sekä sipsimaanikko, tämän ruokavalion aikana ei ole tehnyt mitään näistä mieli. Kertaakaan.

Joku kertoo teille, miten pääsette herkkuhimostanne eroon ja te alapeukutatte, miksi? Haluatteko väkisin ylläpitää sitä harhakäsitystä, että laihdutus on kärsimystä ja herkkuhimo jotain pysyvää? Ei ole! Jos herkkuhimosi säilyy, ruokavaliosi on väärä. Piste.

Kärsikää mun puolesta, mutta älkää sitten täällä ulisko ja pyytäkö apua - jos apu ei kerran kelpaa.

Eri ihmiset toimii eri tavalla. Kukaan ei väitä et toi ei ois voinu toimia sulle, mutta moni on täälläkin jo sanonut kokeilleensa, ja että ei ole heille toiminut. Alapeukut ovat ehkä heiltä?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä auttaako tä yhtään, mutta toi kaloreiden seuraaminen ja herkkujen tiukka rajoittaminen kuulostaa siltä että tottakai tekee mieli kun kerran osa ruuasta on "kiellettyä". Ootko miettinyt sallivamman ruokasuhteen etsimistä? Mitä jos mikään ei olis kiellettyä, mutta pyrit tunnustelemaan nälkääsi ja syömään tietoisesti ja hitaasti. Siinä saattaa aluksi tulla painoa lisää, mutta pikkuhiljaa sitä huomaa että hitaammalla menolla ei jaksa syödä sitä kokonaista sipsipussia, ja ei se niin kauhean hyvältä maistukaan kun siihen alkaa oikein keskittyä. Kannattaa googlettaa tietoinen syöminen. Löytyy paremmin ilmaistuja neuvoja kuin mitä mä osaan tässä antaa. Ja jos on tähän suuntaan ohjaavasta valmennuksesta kiinnostunut niin ite oon ollut parissa Maikki Marjaniemen nettivalmennuksessa ja voin lämpimästi suositella. Oon saanu paljon eväitä terveelliseen elämään ja itsemyötätuntoon. Joka tapauksessa tsemppiä ja toivottavasti täst oli jotain hyötyy :)

Jatkan viel sen verran että herkuista ei siis näillä keinoilla tarvitse päästä täysin eroon, vaan pointti olis se että syöt jos oikeesti tekee mieli, ja sit kunnolla ja luvan kanssa nautit niistä! Ei siis kunnolla sillälailla et syöt hirveen määrän vaan et keslityt siihen makuelämykseen ja suutuntumaan ja nautiskelet.

Tämä!

Tietoinen syöminen on ollut itselläni avain kaikkeen, sillä se sallii myös satunnaisen herkuttelun sekä todella harvoin tapahtuvia mättöpäiviä. Kun sallin itselleni herkut, huomasin että himo niihin vähentyi huomattavasti ja kerralla syödyt määrät tippuivat esimerkiksi karkeissa 300g --> 200g --> 100g ja nyt 50g karkkia on riittävästi ellei vähän liikaakin.

Mättöpäivät (tai muuten vain suurempi herkkutelu) sijoittuvat yleensä johonkin erikoiseen tilaisuuteen, kuten lomalla buffet-illallisiin tai muuhun vastaavaan.

Tärkeintä tietoisessa syömisessä on mielestäni ehkä se, että syö oikeasti vain siitä, mistä pitää eikä koe syyllisyyttä. Kuten edellinen mainitsi, nautiskelemalla jokaisesta suupalasta saa vähemmällä enemmän ja näin painonhallinta on yllättävän helppoa. Esimerkiksi buffetissa valitsen itse vain ruokia, joista varmasti pidän ja aivan muutaman sellaisen, joita en ole ennen kokeillut. Sen sijaan jätän kaiken "ihan ok":n pois, mikä on ehkä suurin muutos omassa syömiskäyttäytymisessäni. Ei ole pakko syödä, jos ei tee mieli.

Netsitä löytyy paljon tietoa asiasta. Esimerkiksi Patrik Borg on kirjoittanut blogissaan aiheesta ja YouTubessa ThisGirlAudra puhuu paljon syömiskäyttäytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä auttaako tä yhtään, mutta toi kaloreiden seuraaminen ja herkkujen tiukka rajoittaminen kuulostaa siltä että tottakai tekee mieli kun kerran osa ruuasta on "kiellettyä". Ootko miettinyt sallivamman ruokasuhteen etsimistä? Mitä jos mikään ei olis kiellettyä, mutta pyrit tunnustelemaan nälkääsi ja syömään tietoisesti ja hitaasti. Siinä saattaa aluksi tulla painoa lisää, mutta pikkuhiljaa sitä huomaa että hitaammalla menolla ei jaksa syödä sitä kokonaista sipsipussia, ja ei se niin kauhean hyvältä maistukaan kun siihen alkaa oikein keskittyä. Kannattaa googlettaa tietoinen syöminen. Löytyy paremmin ilmaistuja neuvoja kuin mitä mä osaan tässä antaa. Ja jos on tähän suuntaan ohjaavasta valmennuksesta kiinnostunut niin ite oon ollut parissa Maikki Marjaniemen nettivalmennuksessa ja voin lämpimästi suositella. Oon saanu paljon eväitä terveelliseen elämään ja itsemyötätuntoon. Joka tapauksessa tsemppiä ja toivottavasti täst oli jotain hyötyy :)

Jatkan viel sen verran että herkuista ei siis näillä keinoilla tarvitse päästä täysin eroon, vaan pointti olis se että syöt jos oikeesti tekee mieli, ja sit kunnolla ja luvan kanssa nautit niistä! Ei siis kunnolla sillälailla et syöt hirveen määrän vaan et keslityt siihen makuelämykseen ja suutuntumaan ja nautiskelet.

Tämä!

Tietoinen syöminen on ollut itselläni avain kaikkeen, sillä se sallii myös satunnaisen herkuttelun sekä todella harvoin tapahtuvia mättöpäiviä. Kun sallin itselleni herkut, huomasin että himo niihin vähentyi huomattavasti ja kerralla syödyt määrät tippuivat esimerkiksi karkeissa 300g --> 200g --> 100g ja nyt 50g karkkia on riittävästi ellei vähän liikaakin.

Mättöpäivät (tai muuten vain suurempi herkkutelu) sijoittuvat yleensä johonkin erikoiseen tilaisuuteen, kuten lomalla buffet-illallisiin tai muuhun vastaavaan.

Tärkeintä tietoisessa syömisessä on mielestäni ehkä se, että syö oikeasti vain siitä, mistä pitää eikä koe syyllisyyttä. Kuten edellinen mainitsi, nautiskelemalla jokaisesta suupalasta saa vähemmällä enemmän ja näin painonhallinta on yllättävän helppoa. Esimerkiksi buffetissa valitsen itse vain ruokia, joista varmasti pidän ja aivan muutaman sellaisen, joita en ole ennen kokeillut. Sen sijaan jätän kaiken "ihan ok":n pois, mikä on ehkä suurin muutos omassa syömiskäyttäytymisessäni. Ei ole pakko syödä, jos ei tee mieli.

Netsitä löytyy paljon tietoa asiasta. Esimerkiksi Patrik Borg on kirjoittanut blogissaan aiheesta ja YouTubessa ThisGirlAudra puhuu paljon syömiskäyttäytymisestä.

Voisko alapeukuttajat avata reaktiotaan vähän? Mistä olette eri mieltä?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin makeanhimosta on helppo päästä eroon, ei vie kuin muutaman viikon ja alat inhota sokeria, niin kamalalta se maistuu. Eli karppaamalla onnistuu. Eikä tee mieli muitakaan lihottavia ruokia, kuten perunaa tai leipää. Helppoa ja kaupanpäälle hiukset ja iho kaunistuu, vatsa toimii hyvin, nukut hyvin, olet aamusta iltaan virkeä ja energinen, seksihalut lisääntyy, ei enää vatsavaivoja, ei turvotusta, ei ilmapallo-oloa, ei närästystä, liian korkea verenpaine alenee, migreeni yms. vaivat helpottuvat, kuukautisista tulee helpot jajaja...t. 11 v karpannut

Minkä ihmeen takia mammat alapeukuttaa tätä? Oon eri kuin tää kirjoittaja, allekirjoitan kaiken. Olen vajaassa 3 kk pudottanut yli 15 kg ketogeenisellä ruokavaliillay. Olen entinen pulla- ja sokerihiiri sekä sipsimaanikko, tämän ruokavalion aikana ei ole tehnyt mitään näistä mieli. Kertaakaan.

Joku kertoo teille, miten pääsette herkkuhimostanne eroon ja te alapeukutatte, miksi? Haluatteko väkisin ylläpitää sitä harhakäsitystä, että laihdutus on kärsimystä ja herkkuhimo jotain pysyvää? Ei ole! Jos herkkuhimosi säilyy, ruokavaliosi on väärä. Piste.

Kärsikää mun puolesta, mutta älkää sitten täällä ulisko ja pyytäkö apua - jos apu ei kerran kelpaa.

Mitä ei saa syödä/juoda?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä auttaako tä yhtään, mutta toi kaloreiden seuraaminen ja herkkujen tiukka rajoittaminen kuulostaa siltä että tottakai tekee mieli kun kerran osa ruuasta on "kiellettyä". Ootko miettinyt sallivamman ruokasuhteen etsimistä? Mitä jos mikään ei olis kiellettyä, mutta pyrit tunnustelemaan nälkääsi ja syömään tietoisesti ja hitaasti. Siinä saattaa aluksi tulla painoa lisää, mutta pikkuhiljaa sitä huomaa että hitaammalla menolla ei jaksa syödä sitä kokonaista sipsipussia, ja ei se niin kauhean hyvältä maistukaan kun siihen alkaa oikein keskittyä. Kannattaa googlettaa tietoinen syöminen. Löytyy paremmin ilmaistuja neuvoja kuin mitä mä osaan tässä antaa. Ja jos on tähän suuntaan ohjaavasta valmennuksesta kiinnostunut niin ite oon ollut parissa Maikki Marjaniemen nettivalmennuksessa ja voin lämpimästi suositella. Oon saanu paljon eväitä terveelliseen elämään ja itsemyötätuntoon. Joka tapauksessa tsemppiä ja toivottavasti täst oli jotain hyötyy :)

Jatkan viel sen verran että herkuista ei siis näillä keinoilla tarvitse päästä täysin eroon, vaan pointti olis se että syöt jos oikeesti tekee mieli, ja sit kunnolla ja luvan kanssa nautit niistä! Ei siis kunnolla sillälailla et syöt hirveen määrän vaan et keslityt siihen makuelämykseen ja suutuntumaan ja nautiskelet.

Tämä!

Tietoinen syöminen on ollut itselläni avain kaikkeen, sillä se sallii myös satunnaisen herkuttelun sekä todella harvoin tapahtuvia mättöpäiviä. Kun sallin itselleni herkut, huomasin että himo niihin vähentyi huomattavasti ja kerralla syödyt määrät tippuivat esimerkiksi karkeissa 300g --> 200g --> 100g ja nyt 50g karkkia on riittävästi ellei vähän liikaakin.

Mättöpäivät (tai muuten vain suurempi herkkutelu) sijoittuvat yleensä johonkin erikoiseen tilaisuuteen, kuten lomalla buffet-illallisiin tai muuhun vastaavaan.

Tärkeintä tietoisessa syömisessä on mielestäni ehkä se, että syö oikeasti vain siitä, mistä pitää eikä koe syyllisyyttä. Kuten edellinen mainitsi, nautiskelemalla jokaisesta suupalasta saa vähemmällä enemmän ja näin painonhallinta on yllättävän helppoa. Esimerkiksi buffetissa valitsen itse vain ruokia, joista varmasti pidän ja aivan muutaman sellaisen, joita en ole ennen kokeillut. Sen sijaan jätän kaiken "ihan ok":n pois, mikä on ehkä suurin muutos omassa syömiskäyttäytymisessäni. Ei ole pakko syödä, jos ei tee mieli.

Netsitä löytyy paljon tietoa asiasta. Esimerkiksi Patrik Borg on kirjoittanut blogissaan aiheesta ja YouTubessa ThisGirlAudra puhuu paljon syömiskäyttäytymisestä.

Taidan kokeilla näin, että jos on nälkä niin en syö mitään mistä en todella pidä. En mene kaapille ja katso, että jaa tossa olis tommosta, kai se on sitä otettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin makeanhimosta on helppo päästä eroon, ei vie kuin muutaman viikon ja alat inhota sokeria, niin kamalalta se maistuu. Eli karppaamalla onnistuu. Eikä tee mieli muitakaan lihottavia ruokia, kuten perunaa tai leipää. Helppoa ja kaupanpäälle hiukset ja iho kaunistuu, vatsa toimii hyvin, nukut hyvin, olet aamusta iltaan virkeä ja energinen, seksihalut lisääntyy, ei enää vatsavaivoja, ei turvotusta, ei ilmapallo-oloa, ei närästystä, liian korkea verenpaine alenee, migreeni yms. vaivat helpottuvat, kuukautisista tulee helpot jajaja...t. 11 v karpannut

Minkä ihmeen takia mammat alapeukuttaa tätä? Oon eri kuin tää kirjoittaja, allekirjoitan kaiken. Olen vajaassa 3 kk pudottanut yli 15 kg ketogeenisellä ruokavaliillay. Olen entinen pulla- ja sokerihiiri sekä sipsimaanikko, tämän ruokavalion aikana ei ole tehnyt mitään näistä mieli. Kertaakaan.

Joku kertoo teille, miten pääsette herkkuhimostanne eroon ja te alapeukutatte, miksi? Haluatteko väkisin ylläpitää sitä harhakäsitystä, että laihdutus on kärsimystä ja herkkuhimo jotain pysyvää? Ei ole! Jos herkkuhimosi säilyy, ruokavaliosi on väärä. Piste.

Kärsikää mun puolesta, mutta älkää sitten täällä ulisko ja pyytäkö apua - jos apu ei kerran kelpaa.

Mitä ei saa syödä/juoda?

Vaihda ensiksi asennetta. Kysy, mitä kaikkea on mahdollista syödä?

Uppista

Up