Hallitus päätti kielikokeilusta, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä – perussuomalaiset eivät aikailleet tiedottamisessa

Elokuussa 2018 alkava kokeilu koskisi 2 200 nuorta.
Hallitus on päättänyt aloittaa kokeilun vapaasta kielivalinnasta. Se tarkoittaa, että kokeiluun osallistuvat voivat opiskella pakollisena kielenä jotakin muuta kieltä kuin ruotsia.

Asia on niin tärkeä perussuomalaisille, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho tiedotti siitä jo iltapäivällä ennen hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti hieman Terhon jälkeen, että elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtu kokeilu edellyttää perusopetuslain väliaikaista muuttamista.

Kokeilu on määräaikainen ja siihen osallistuu enintään 2 200 oppilasta. Koulut voivat hakea kokeiluun lupaa opetushallitukselta.

Oppilaalle kokeiluun osallistuminen olisi vapaaehtoista. Kokeiluun voivat osallistua luvan saaneiden oppilaitosten perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla lukuvuonna 2018 eivätkä ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua.

Kokeiluun osallistuvien oppilaiden perusopetuksen oppimäärään ei sisältyisi toista kotimaista kieltä vaan vähintään kahden vieraan kielen oppimäärät.

Terhon mukaan lakiesitys kielikokeilusta lähtee lausuntokierrokselle välittömästi. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.

Viime viikolla Ylen uutiset kertoivat, että perussuomalaiset olisivat koplanneet ammatillisen koulutuksen uudistuksen kielikokeiluun. Toisin sanoen perussuomalaiset uhkasivat jarruttaa koulutusreformia, jos kielikokeilu ei etene.

Maanantaiaamuna hallitus päätti ylimääräisessä istunnossaan antaa esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta.

Toista kotimaista kieltä voi nykyisin opiskella A1-kielenä peruskoulun kolmannelta luokalta ja A2-kielenä peruskoulun neljänneltä luokalta. Perusopetuksen seitsemännellä luokalla alkaa kaikille yhteinen B-kieli, joka on suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä.

Enemmistö peruskoululaisista aloittaa ruotsin B1-kielenä.

Ruotsin pakollista opetusta vastustavien pääväite on, että ruotsi vie tilaa kieliltä, joita suomalaiset tarvitsisivat enemmän. Esimerkiksi Itä-Suomessa on ollut toiveita kokeilla, haluaisivatko oppilaat vaihtaa pakollisen ruotsin venäjään.

Vuonna 2004 tuli voimaan lainmuutos, jonka perusteella toinen kotimainen kieli on nykyisin valinnainen aine ylioppilaskirjoituksissa. Uudistuksen jälkeen ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt. Vaikka ruotsi ei enää ole kirjoituksissa pakollinen, se ei ole lisännyt harvinaisempien kielten suosiota lukiossa.

Ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla on yritetty ajaa myös kansalaisaloitteella vuonna 2014. Aloite ei mennyt eduskunnasta läpi, mutta sivistysvaliokunta liitti siihen ponnen, jossa se vaati hallitusta laatimaan kokonaisselvityksen kielten opiskelusta.

Valiokunta pohti myös alueellista kokeilua ruotsin valinnaisuudesta, mutta päätyi kielteiselle kannalle. Perusteluna oli se, että nuorten muuttoliike Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle on voimakasta, ja näillä alueilla ruotsia tarvitaan työelämässä.

Valiokunta arvioi, että alueellinen kokeilu lisäisi koulutuksen epätasa-arvoa ja voisi vaikeuttaa pääsyä jatko-opintoihin.