Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hallitus päätti kielikokeilusta, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä – perussuomalaiset eivät aikailleet tiedottamisessa
24.04.2017 |
Elokuussa 2018 alkava kokeilu koskisi 2 200 nuorta.
Hallitus on päättänyt aloittaa kokeilun vapaasta kielivalinnasta. Se tarkoittaa, että kokeiluun osallistuvat voivat opiskella pakollisena kielenä jotakin muuta kieltä kuin ruotsia.
Asia on niin tärkeä perussuomalaisille, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho tiedotti siitä jo iltapäivällä ennen hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti hieman Terhon jälkeen, että elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtu kokeilu edellyttää perusopetuslain väliaikaista muuttamista.
Kokeilu on määräaikainen ja siihen osallistuu enintään 2 200 oppilasta. Koulut voivat hakea kokeiluun lupaa opetushallitukselta.
Oppilaalle kokeiluun osallistuminen olisi vapaaehtoista. Kokeiluun voivat osallistua luvan saaneiden oppilaitosten perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla lukuvuonna 2018 eivätkä ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden perusopetuksen oppimäärään ei sisältyisi toista kotimaista kieltä vaan vähintään kahden vieraan kielen oppimäärät.
Terhon mukaan lakiesitys kielikokeilusta lähtee lausuntokierrokselle välittömästi. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
Viime viikolla Ylen uutiset kertoivat, että perussuomalaiset olisivat koplanneet ammatillisen koulutuksen uudistuksen kielikokeiluun. Toisin sanoen perussuomalaiset uhkasivat jarruttaa koulutusreformia, jos kielikokeilu ei etene.
Maanantaiaamuna hallitus päätti ylimääräisessä istunnossaan antaa esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta.
Toista kotimaista kieltä voi nykyisin opiskella A1-kielenä peruskoulun kolmannelta luokalta ja A2-kielenä peruskoulun neljänneltä luokalta. Perusopetuksen seitsemännellä luokalla alkaa kaikille yhteinen B-kieli, joka on suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä.
Enemmistö peruskoululaisista aloittaa ruotsin B1-kielenä.
Ruotsin pakollista opetusta vastustavien pääväite on, että ruotsi vie tilaa kieliltä, joita suomalaiset tarvitsisivat enemmän. Esimerkiksi Itä-Suomessa on ollut toiveita kokeilla, haluaisivatko oppilaat vaihtaa pakollisen ruotsin venäjään.
Vuonna 2004 tuli voimaan lainmuutos, jonka perusteella toinen kotimainen kieli on nykyisin valinnainen aine ylioppilaskirjoituksissa. Uudistuksen jälkeen ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt. Vaikka ruotsi ei enää ole kirjoituksissa pakollinen, se ei ole lisännyt harvinaisempien kielten suosiota lukiossa.
Ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla on yritetty ajaa myös kansalaisaloitteella vuonna 2014. Aloite ei mennyt eduskunnasta läpi, mutta sivistysvaliokunta liitti siihen ponnen, jossa se vaati hallitusta laatimaan kokonaisselvityksen kielten opiskelusta.
Valiokunta pohti myös alueellista kokeilua ruotsin valinnaisuudesta, mutta päätyi kielteiselle kannalle. Perusteluna oli se, että nuorten muuttoliike Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle on voimakasta, ja näillä alueilla ruotsia tarvitaan työelämässä.
Valiokunta arvioi, että alueellinen kokeilu lisäisi koulutuksen epätasa-arvoa ja voisi vaikeuttaa pääsyä jatko-opintoihin.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Jos Jarilla ei ole kielipäätä, hän ei opi myöskään ruotsia, millään pakottamisella. Hukkaan heitettyjä tunteja.
No siis itseäni vaan huvittaa keskusteluargumentteina nämä, että "sitten kun ei ole ruotsia, niin voi lukea ja oppia jotain hyödyllistä kieltä". Sitten käytännössä niitä kieliä oppivat "sarit", joille kielet on muutenkin helppoja, ja "jarit" taas eivät opi ruotsin lisäksi mitään muutakaan kieltä, koska heillä ei ole kielipäätä.
Siihen en ota kantaa, mikä on paras ratkaisu. Naureskelen aina vaan noille perusteluille.
Mutta Jari saa itse päättää minkä kielen opettelee ja näin ollen olisi enemmän motivaatiota sen oppimiseen. Uudistuksen mukana myös opettajien opetuskielet monipuolistuvat. Asuin itse perähikiällä, mutta ruotsin opettaja opetti valinnaisina saksaa, ranskaa ja venäjää. Ryhmiä ei kyllä melkein koskaan muodostunut, kiitos pakollisen ruotsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu, että näitä pakkoruotsittajien hienoja perusteluita ei ole tajuttu missään muualla maailmassa. Luulisi, että pakkoruotsista kannattaisi tehdä ihan vientituote, kun se on niin mahdottoman upea asia!
"Vaikka ruotsi ei enää ole kirjoituksissa pakollinen, se ei ole lisännyt harvinaisempien kielten suosiota lukiossa"
On suorastaan ihmisten älyllistä aliarviointi edes todeta tuo ääneen, koska syy on ilmiselvä: ruotsin kurssit ovat edelleen pakollisia vaikka yo-kokeessa se onkin vapaaehtoinen.
Miksi ei kokeilla myös kurssien vaihtamista johonkin toiseen kieleen ja sitten katsottaisiin paljonko ranskaa, saksaa, espanjaa, venäjää ja italiaa otetaan kursseihin lukiossa? Pelkääkö joku että ruotsin "suosio" alenee vielä tästäkin?
Käsittämätöntä, että tästä asiasta täytyy edes keskustella. Pakkoruotsissa ei ole mitään järkeä. Ei asia muuksi muutu, vaikka kuinka hoetaan pakkomatematiikkaa tai ruotsalaista poikaystävää.
Pakkoruotsi pois, se on ainoa järkevä vastaus. Eikö ihmisellä pitäisi olla oikeutta valita ITSE mitä kieltä haluaa lukea? Miksi ruotsi olisi parempi vaihtoehto kuin saksa, ranska tai vaikka espanja? Jos aiot jäädä nössöttämään tänne Suomeen, ja haluat vaikka virkamiestyöpaikan, tai jotain muuta yhtä tylsää, niin ymmärrän, sittenhän voit valita sen ruotsin. Mutta jos haluat lähteä maailmalle, niin saksasta, ranskasta, espanjasta tai vaikkapa kiinasta on sinulle enemmän hyötyä kuin pakkoruotsista, jota et koskaan tule maailmalla käyttämään. Maailma on suuri, mutta onhan se vaikea hahmottaa, jos on käynyt vaan Ruotsin risteilyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieno homma! Nyt persut voivat nostaa pakolaiskiintiötä huomaamatta, eikä maahanmuuttajien tarvitse opetella ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Jos Jarilla ei ole kielipäätä, hän ei opi myöskään ruotsia, millään pakottamisella. Hukkaan heitettyjä tunteja.
Ei tarvitse kielipäätä jos on motivaatiota opiskella haluamaansa kieltä. Huonon motivaation takia pakkoruotsi pitää poistaa välittömästi. Vain vapaaehtoinen ruotsi on hyväksyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Persulapset jäävät ilman yliopisto- ja AMK-tutkintoja. Persuus siis periytyy, mikä on hyväksi puolueelle muttei lapsille.
Yliopistossa ja amk:ssa ei tarvitse opiskella ruotsia, jos sitä ei ole aiemmissa opinnoissaan opiskellut. Tämä on siis sääntö jo nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Persulapset jäävät ilman yliopisto- ja AMK-tutkintoja. Persuus siis periytyy, mikä on hyväksi puolueelle muttei lapsille.
Seuraavaksi poistetaan pakkoruotsi yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Jos Jarilla ei ole kielipäätä, hän ei opi myöskään ruotsia, millään pakottamisella. Hukkaan heitettyjä tunteja.
No siis itseäni vaan huvittaa keskusteluargumentteina nämä, että "sitten kun ei ole ruotsia, niin voi lukea ja oppia jotain hyödyllistä kieltä". Sitten käytännössä niitä kieliä oppivat "sarit", joille kielet on muutenkin helppoja, ja "jarit" taas eivät opi ruotsin lisäksi mitään muutakaan kieltä, koska heillä ei ole kielipäätä.
Siihen en ota kantaa, mikä on paras ratkaisu. Naureskelen aina vaan noille perusteluille.
Puhu vaan omasta puolestasi. Minulla on varsin hyvä kielipää, mutta olisin silti mieluummin lukenut ruotsin tilalla jonkun muun kielen. Ja ennenkuin joku välkky valittaa, että olisin voinut lukea ruotsin lisäksi sen toisen kielen, niin huomautan että lukiossa ehtii ottamaan vain rajallisen määrän kursseja jos sieltä haluaa joskus eteenpäinkin. Itsehän luin pitkän matikan, pitkän fysiikan ja neljää kieltä. Ilman pakkoruotsia osaisin neljää globaalisti käyttökelpoista kieltä, nyt osaan vain yhtä turhaa ja kolmea käyttökelpoista.
Kieliuudistus on paras, viisain, järkevin päätös varmaan kymmeneen vuoteen! Suomi menee kehityksessä eteenpäin, eikä junnaa paikallaan! Loistavaa! Vaikkei uudistus ehtinyt koskemaan omia lapsiani, olen tästä kehityssuunnasta aidosti hyvin iloinen! Se tulee hyödyntämään tulevia sukupolvia! Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä varmaan sitten kansantalous pelastuu. Onhan se hyvä että kokeillaan niin saadaan asiaan faktaakin populististen banderollien tueksi tai kumoamiseksi riippuen kokeilun tuloksista. Mutta luulisi perussuomalaisilla olevan tärkeämpiäkin asioita ajettavana vaan eipä näytä kiinnostavan muuta kuin lillukanvarsien kanssa nysvääminen.
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Eli jos kaikkialla ei pystytä vastaamaan kieliopetuksen todellisiin tarpeisiin, niin missään ei saa niihin vastata? Kaikille pitää opettaa globaaleilla markkinoilla täysin turhaa kieltä? Eikös se ole tässä taloustilanteessa viennin ja kilpailukyvyn kannalta aivan jäätävän tyhmää ylläpitää keinotekoista järjestelmää, jonka tarkoitus on aiheuttaa solidaarisuussyistä tasapuolista haittaa kaikkien opinnoille? Mitäs luulette, onko niillä muilla kilpailevilla mailla vastaavia haittajärjestelmiä koulutuksessa, vai olisikohan siellä satsattu siihen että mahdollisimman moni menestyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Eli jos kaikkialla ei pystytä vastaamaan kieliopetuksen todellisiin tarpeisiin, niin missään ei saa niihin vastata? Kaikille pitää opettaa globaaleilla markkinoilla täysin turhaa kieltä?
Tämähän on tyypillistä sosiaalidemokratiaa: kaikilla pitää olla yhtä kurjaa! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Jos Jarilla ei ole kielipäätä, hän ei opi myöskään ruotsia, millään pakottamisella. Hukkaan heitettyjä tunteja.
No siis itseäni vaan huvittaa keskusteluargumentteina nämä, että "sitten kun ei ole ruotsia, niin voi lukea ja oppia jotain hyödyllistä kieltä". Sitten käytännössä niitä kieliä oppivat "sarit", joille kielet on muutenkin helppoja, ja "jarit" taas eivät opi ruotsin lisäksi mitään muutakaan kieltä, koska heillä ei ole kielipäätä.
Siihen en ota kantaa, mikä on paras ratkaisu. Naureskelen aina vaan noille perusteluille.
Olipa typerä vastaus! Naureskele vaan ihan itseksesi,mutta miten pakkoruotsi liittyy mitenkään sareihin tai jareihin? Oli kielipäätä tai ei, niin ruotsin kielen pakko-opiskelu vie motivaatiota oppia mitään kieltä. Jos nuori haluaa mielummin opiskella saksaa tai espanjaa, niin ne oppii helposti vaikka ei olisikaan "kielipäätä". Ranska ehkä hieman vaativampi, tai venäjä. Mutta eihän niitäkään kukaan sulle pakota.
En vastusta pakkoruotsia, mutta omituinen tämä trendi että kaikkea pitää kokeilla 2000 hlön otannalla ennen kuin laki säädetään voimaan. Hallitus ei luota omaan politiikkaansa? No en ihmettele.
Alue: Aihe vapaa
No siis itseäni vaan huvittaa keskusteluargumentteina nämä, että "sitten kun ei ole ruotsia, niin voi lukea ja oppia jotain hyödyllistä kieltä". Sitten käytännössä niitä kieliä oppivat "sarit", joille kielet on muutenkin helppoja, ja "jarit" taas eivät opi ruotsin lisäksi mitään muutakaan kieltä, koska heillä ei ole kielipäätä.
Siihen en ota kantaa, mikä on paras ratkaisu. Naureskelen aina vaan noille perusteluille.