Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hallitus päätti kielikokeilusta, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä – perussuomalaiset eivät aikailleet tiedottamisessa
24.04.2017 |
Elokuussa 2018 alkava kokeilu koskisi 2 200 nuorta.
Hallitus on päättänyt aloittaa kokeilun vapaasta kielivalinnasta. Se tarkoittaa, että kokeiluun osallistuvat voivat opiskella pakollisena kielenä jotakin muuta kieltä kuin ruotsia.
Asia on niin tärkeä perussuomalaisille, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho tiedotti siitä jo iltapäivällä ennen hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti hieman Terhon jälkeen, että elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtu kokeilu edellyttää perusopetuslain väliaikaista muuttamista.
Kokeilu on määräaikainen ja siihen osallistuu enintään 2 200 oppilasta. Koulut voivat hakea kokeiluun lupaa opetushallitukselta.
Oppilaalle kokeiluun osallistuminen olisi vapaaehtoista. Kokeiluun voivat osallistua luvan saaneiden oppilaitosten perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla lukuvuonna 2018 eivätkä ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden perusopetuksen oppimäärään ei sisältyisi toista kotimaista kieltä vaan vähintään kahden vieraan kielen oppimäärät.
Terhon mukaan lakiesitys kielikokeilusta lähtee lausuntokierrokselle välittömästi. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
Viime viikolla Ylen uutiset kertoivat, että perussuomalaiset olisivat koplanneet ammatillisen koulutuksen uudistuksen kielikokeiluun. Toisin sanoen perussuomalaiset uhkasivat jarruttaa koulutusreformia, jos kielikokeilu ei etene.
Maanantaiaamuna hallitus päätti ylimääräisessä istunnossaan antaa esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta.
Toista kotimaista kieltä voi nykyisin opiskella A1-kielenä peruskoulun kolmannelta luokalta ja A2-kielenä peruskoulun neljänneltä luokalta. Perusopetuksen seitsemännellä luokalla alkaa kaikille yhteinen B-kieli, joka on suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä.
Enemmistö peruskoululaisista aloittaa ruotsin B1-kielenä.
Ruotsin pakollista opetusta vastustavien pääväite on, että ruotsi vie tilaa kieliltä, joita suomalaiset tarvitsisivat enemmän. Esimerkiksi Itä-Suomessa on ollut toiveita kokeilla, haluaisivatko oppilaat vaihtaa pakollisen ruotsin venäjään.
Vuonna 2004 tuli voimaan lainmuutos, jonka perusteella toinen kotimainen kieli on nykyisin valinnainen aine ylioppilaskirjoituksissa. Uudistuksen jälkeen ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt. Vaikka ruotsi ei enää ole kirjoituksissa pakollinen, se ei ole lisännyt harvinaisempien kielten suosiota lukiossa.
Ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla on yritetty ajaa myös kansalaisaloitteella vuonna 2014. Aloite ei mennyt eduskunnasta läpi, mutta sivistysvaliokunta liitti siihen ponnen, jossa se vaati hallitusta laatimaan kokonaisselvityksen kielten opiskelusta.
Valiokunta pohti myös alueellista kokeilua ruotsin valinnaisuudesta, mutta päätyi kielteiselle kannalle. Perusteluna oli se, että nuorten muuttoliike Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle on voimakasta, ja näillä alueilla ruotsia tarvitaan työelämässä.
Valiokunta arvioi, että alueellinen kokeilu lisäisi koulutuksen epätasa-arvoa ja voisi vaikeuttaa pääsyä jatko-opintoihin.
Kommentit (48)
Persut ajaa Suomen Venäjän syliin pois lännestä. Mutta tekeekö ne sen tietäen vai tietämättömyyttään. Taitavat olla itänaapurin sanoin ns. hyödyllisiä idiootteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sipilä ja Orpo ovat täysin Persujen vietävissä, muutenhan hallitus hajoaa... Talutusnuora oikein näkyy! Jaa-a, miltähän se Persun persus oikein maistuu... :-(
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin. Seuraavaksi voikin laskea kustannuksia sille, että aletaan palkata harvinaisten kielten opettajia kokeilukouluihin, ei liene ihan halpaa sekään. Samoin ainakin itsenäni epäilyttää harvinaisten kielten pätevien opettajien saatavuus. Vaan eipä näillä väliä. Perussuomalaisten mielissä millään ei liene mitään väliä, kunhan ruotsin kielen asemaa maassamme saadaan heikennettyä.
Onko ranska tai saksa "harvinainen" kieli? Tuossa paikallisella ala-asteella on valmius A-saksan (ruotsin opeilla tuppaa olemaan saksa kakkoskielenä) ja A-ranskan opettamiseen tarvittaessa, kuten yläasteen/lukion puolelta saa lainattua pätevän espanjan ja italian opettajankin jos tarvetta löytyy. Venäjäänkin pystytäään opettamaan jos vaan tarve löytyy, mutta täällä "ruotsinjyrääjät" valitsevat melkein järjestäen saksan tai espanjan.
Kyseesä 22000 asukkaan kunta jossa vaan asiat osataan järkätä eikä turvauduta selittelyihin. Asukkaista muuten huomattava osa hyvätuloisia koulutettuja vanhempia joista 80% valitsisi jonkun muun kuin ruotsin B-kieleksi jos olisi vaan mahdollista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Ruotsinkielen asema on turvattu perustuslaissa joten tämäkin esitys ei mene sellaisena läpi.Kuten se kansalaisuuteen perustuva sosiaaliturva. " sitten on pakko muuttaa sitä perustuslakia, jo pikkuhiljaa. Ei kai 5:n prosentin vähemmistö voi kyykyttää meitä vuosisatoja..! Siirtomaaisännän jälkeläisiä.
Ja sitten tuo sosiaaliturva kaikille jotka ovat rajan yli kävelleet. Huh. Suvakeista huolimatta se on rajattava suomalaisille.
Eikös tuo perustuslaki tarkoita että ruotsinkielisille taataan ruotsinkielinen palvelu viranomaispalveluissa ja vastaavissa. Ei sitä että kaikkien on opeteltava ruotsia.
RKP vaati pakkoruotsin aikaistuksen ala-asteelle juuri sen takia, että sillä hankaloitetaan tällaisia kokeiluja. Yläasteella on valmiiksi ainakin saksan ja ranskan opettajat. Ala-asteille tällaiset on vaikeampi järjestää. Mitään kielititeellistä järkeähän aikaistuksessa ei ollut ja kaikki alan ammattilaiset sitä vastustivat. Mutta RKP teki lehmänkauppoja saadakseen tahtonsa läpi vastoin kaikkia asiantuntijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin. Seuraavaksi voikin laskea kustannuksia sille, että aletaan palkata harvinaisten kielten opettajia kokeilukouluihin, ei liene ihan halpaa sekään. Samoin ainakin itsenäni epäilyttää harvinaisten kielten pätevien opettajien saatavuus. Vaan eipä näillä väliä. Perussuomalaisten mielissä millään ei liene mitään väliä, kunhan ruotsin kielen asemaa maassamme saadaan heikennettyä.
Onko ranska tai saksa "harvinainen" kieli? Tuossa paikallisella ala-asteella on valmius A-saksan (ruotsin opeilla tuppaa olemaan saksa kakkoskielenä) ja A-ranskan opettamiseen tarvittaessa, kuten yläasteen/lukion puolelta saa lainattua pätevän espanjan ja italian opettajankin jos tarvetta löytyy. Venäjäänkin pystytäään opettamaan jos vaan tarve löytyy, mutta täällä "ruotsinjyrääjät" valitsevat melkein järjestäen saksan tai espanjan.
Kyseesä 22000 asukkaan kunta jossa vaan asiat osataan järkätä eikä turvauduta selittelyihin. Asukkaista muuten huomattava osa hyvätuloisia koulutettuja vanhempia joista 80% valitsisi jonkun muun kuin ruotsin B-kieleksi jos olisi vaan mahdollista...
Jep. Kyllä oli taas niin mielettömän tyhmä vastalause mitä pakkoruotsin puolustajilta osaa odottaakin.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin. Seuraavaksi voikin laskea kustannuksia sille, että aletaan palkata harvinaisten kielten opettajia kokeilukouluihin, ei liene ihan halpaa sekään. Samoin ainakin itsenäni epäilyttää harvinaisten kielten pätevien opettajien saatavuus. Vaan eipä näillä väliä. Perussuomalaisten mielissä millään ei liene mitään väliä, kunhan ruotsin kielen asemaa maassamme saadaan heikennettyä.
Onpas taas väsynyt perustelu pakkoruotsille. Pakkoruotsi maksaa menetettyinä vientinä mikä on joka vuosi sata kertaa enemmän kuin tärkeiden kielien opettajien palkat.
Sen lisäksi pakkoruotsi on suuri Kustannus koska sen opiskelijat eivät sitä osaa vuosien opiskelun jälkeenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Mites Jaria, jolla ei ole kielipäätä, olisi japanin kieli auttanut? Ei olisi siellä Venäjällä käydessä osannut edes sitä kiitosta sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Miten Jarin kielipää liittyy ruotsin pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Persut ajaa Suomen Venäjän syliin pois lännestä. Mutta tekeekö ne sen tietäen vai tietämättömyyttään. Taitavat olla itänaapurin sanoin ns. hyödyllisiä idiootteja.
Hohoijaa.......
Mitä pidemmälle keskustelu pakkoruotsista kehittyy sitä epätoivoisemmaksi käyvät pakkoruotsin kannattajien perustelut. Eivätkö he huomaa tätä itse?
Pakkoruotsi on syytä poistaa kun perustelut ovat tämän tasoisia.
Pakkoruotsi haittaa taloutta mikä taas haittaa vahvan armeijan muodostamista jos Venäjän uhkailee.
Hyvät suhteet Venäjään taas kärsivät pakkoruotsista koska meillä ei ole venäjän taitoisia ihmisiä jotka voisivat luoda yksityisiä suhteita Venäjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Tällä hetkellä eriarvoisuus totetuu yläasteen ja lukion valinnaiskielissä ihan samalla tavalla. Joten tuo eriarvoisuus ei ole mikään peruste olla poistamatta pakkoruotsia.
Persulapset jäävät ilman yliopisto- ja AMK-tutkintoja. Persuus siis periytyy, mikä on hyväksi puolueelle muttei lapsille.
Alueellinen eriarvoisuus ei ole enää ongelma, koska opetus voidaan järjestää verkossa, jos vain tahtoa on.
Mua niin huvittaa tää Hesarin tapa uutisoida persuista. Tätäkään ei voitu esittää niin, että persut saivat aikaan edes kokeilun pakkoruotsin poistosta. Piti otsikoida se kiirehtiminen, saatiin edes vähän vähäteltyä. :)
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Tässä skenaario, miten tuo käytännössä tulee menemään:
Oppilaat Sari ja Jari. *keksitty esimerkki*
Sari asuu Helsingissä, joten hän valitsee ruotsin sijaan japanin, koska Helsingissä nuo opinnot voidaan helposti toteuttaa. Sarin vanhemmat ovat koulutettuja ja hän on hyvä koulussa, joten hänelle japanin opinnoista tuleekin hyvä asia ja kun Sari lukion jälkeen menee kauppikseen ja opiskelee KTM:ksi, japanista on hyötyä, kun hän opiskelee kansainvälistä kauppaa. Happy end.
Kun taas Jari. Jari asuu Perähikiällä. Ensin vaikuttaa siltä, että Jari ei voi edes valita muuta kuin ruotsia, koska Perähikiällä pienessä kunnassa ei ole kuin ruotsia ja enkkua joka tapauksessa. Lopulta pakon sanelemana Jari valitsee englannin ja sitten hänen pitää ottaa vielä yksi kieli, joten hän ottaa venäjän. Kaikkien kieliopintojen jälkeen Jarilla ei silti oikein ole kielipäätä eikä hän osaa oikein mitään koulussa lukemaansa kieltä kunnolla. Venäjällä käydessään hän osaa sanoa ole hyvä, kiitos ja pari muuta sanaa.
Mutta siis pointti oli se, että eri puolilla Suomea ollaan varsin eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa.
Jos Jarilla ei ole kielipäätä, hän ei opi myöskään ruotsia, millään pakottamisella. Hukkaan heitettyjä tunteja.
Hienoa, nyt vaan kokeilusta sitten yleiseen käyttöön. Kerrankin olen persujen kanssa samaa mieltä. Hienosti toimittu.
Alue: Aihe vapaa
Niinpä niin. Seuraavaksi voikin laskea kustannuksia sille, että aletaan palkata harvinaisten kielten opettajia kokeilukouluihin, ei liene ihan halpaa sekään. Samoin ainakin itsenäni epäilyttää harvinaisten kielten pätevien opettajien saatavuus. Vaan eipä näillä väliä. Perussuomalaisten mielissä millään ei liene mitään väliä, kunhan ruotsin kielen asemaa maassamme saadaan heikennettyä.