Onko huutaminen riittävä syy lastensuojeluilmoitukseen?
Asun kerrostalossa, jossa on vahvat seinät ja hyvä äänieristys. Naapureiden menoa ei siis juuri kuule, kun desibelit pysyvät normaalin rajoissa. Ajoittain (useita kertoja viikossa) kuulen kuitenkin kovaa huutamista alakerrasta. Tiedän, että asunnossa asuu kaksilapsinen ydinperhe, lapset n. 3 ja 5-vuotiaat. Perheen äiti siis kiroilee ja raivoaa, samalla kuuluu hysteeristä lapsenitkua. Tiedän, että vanhemman turhautuminen on normaalia, mutta kuinka pitkälle?
Olen huolissani lasten hyvinvoinnista, koska ainakin itse pikkutyttönä olisin säikähtänyt tuollaista kovasti. Olenko siis vain kasvanut pumpulissa, vai kuulostaako tilanne teistäkin siltä, että siihen tulisi puuttua?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuletko siis sanat mitä huutavat? Mielestäni riippuu paljon sisällöstä mitä äiti suustaan päästää.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt samaa. Meillä naapuri huutaa lapsille "mitä vi*tua sä taaaas oot menny tekemään, voi jum***ta taas saan kärsiä teidän takia', "nyt vit*u saa"ana lopetatte ton, mitä hel*ettiä aattelitte"
Ja alkaa heti kuuden jälkeen ja jatkuu iltaan saakka.
Pelottaa, että keinottomuus vie tilanteen vielä pahemmaksi.Huutaminen noin ylipäätään ei ole mikään kasvatuskeino vaan tunteenpurkaus tai kaaoksenhallintaa, eikä koskaan paitsi terveyttä ja henkeä pelastaessa ideaalia. Mutta. Sillä on tosiaan minusta väliä mitä ja miten huutaa. Jos huutaa riekkuapinoivien lasten päälle iltapalapöydässä että nyt molemmat peppu penkkiin ja suut kiinni tai ärjäisee toisiaan mätkivät sisarukset eri huoneisiin voidakseen sen jälkeen puida riitaa rakentavammin niin se on ymmärrettävämpää kuin tuo jälkimmäisen lainauksen aggressiivinen syyllistys josta paistaa läpi se että vanhemmilla on vaikeuksia nähdä tilannetta lapsen näkökulmasta.
Riippuu henkilöstä, lapsiakin erilaisia, toiset vain nauravat. Väärin sekin jos ahdistuneesti tarkkaillaan, lapsikin siinä koko ajan varpaisillaan kun ei tiedä mitä seurata.
Nähty tätä enemmänkin ettei todellisiin laiminlyönteihin puututtu, onneksi ei sairastunut puutostauteihin se lapsi.
Tee ilmoitus. Henkinen väkivalta on lasta vaurioittavaa, voi olla, että siihen liittyy myös satunnaista pahoinpitelyä. Parempi että lastensuojelu tarkistaa tilanteen ja tarjoaa tarvittaessa tukitoimia.
Oma lapsuuteni oli aika kamala, siihen kuului jatkuvan henkisen väkivallan ja laiminlyönnin lisäksi satunnaisia läpsimisiä ja "lievää" seksuaalista hyväksikäyttöä. Olin myös rankasti koulukiusattu. Kukaan ei välittänyt tai puuttunut. Suurimman osan elämästäni olen kärsinyt masennuksesta ja ahdistuksesta ja ollut niiden perusteella työkyvytön.
Ole välittävä aikuinen ja tee se ilmoitus. Lapsi ei välttämättä edes ymmärrä kohtelunsa olevan väärin ja on lojaali vanhemmilleen, olivat he millaisia tahansa. Et voi kuvitella, että joku toinen tekisi sen ilmoituksen puolestasi.
Ainakin pitäisi olla edes vähän jotain logiikkaa, millaisissa tilanteissa hermostuu niin paljon, että on pakko huutaa. Olen tavannut huoltajan, joka voi alkaa julkisellakin paikalla hutaa lapselle ihan täysillä jostain pienestäkin asiasta, mutta jos lapsi tekee jotain oikeasti ilkeää, vaikka kiusaa toista lasta, se kuitataan naureskellen. Joskus taas vakavammista asioista huudetaan ja pienempien juttujen annetaan olla. En tiedä, oppiiko lapsi yhteiskunnan säännöistä mitään tällaisen epäjohdonmukaisuuden myötä. Ehkä oppivat ennemminkin vaan testaamaan, kuinka vakaalla tai epävakaalla tuulella huoltaja kulloinkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä huudan kuin palosireeni, kun sisarukset ovat ärsyttäneet toisiaan pitkin päivää ja sitten jompikumpi menettää hermonsa ja alkavat fyysisesti vääntämään.
Kyllä silloin saa huutaa. Huutaisin kadullakin, jos näkisin jotakin ihmistä pahoinpideltävän.
Silloin kun lapsilla on aggressio päällä, ei ne edes kuule tavallista puhetta. Sama efekti tulee esim. lasten pelatessa jalkapalloa tai urheillessa (silloinhan aggressio purkaantuu tosin oikein); kentänlaidalta on turha kannustaa puheääneellä, ei lapsi sitä kuule muuten.
Huutaminen, kuten joku aiemmin hyvin kuvasikin, ei ole mikään yksi ja tietynlainen kommunikointikeino. Siinä on sävyjä, toinen alistaa huutamalla, toinen vain herättää kuulijan ja kolmas vierittää pahaa oloa lapsiin.
Valmentajien mukaan lasten vanhemmat on huonotapaisia huudellessaan kentän reunalta lapselleen ohjeita. Vanhemmat on muutenkin heidän mukaansa enemmän ei toivottuja pelitapahtumiin juuri käytöshäiriöidensä takia.
Ohjeiden huutelu ja kannustaminen on ihan eri asia :D "Hienoa! Hyvä! Hyvin pelattu!" On ihan sallittuja kannustushuutoja kentän laidalta.
Hah, joutuvat kyllä vieläkin pahemman kurinpidon eteen sossujen kodissa.
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007881507.html
Tästä henkilöstä voisi tehdä ilmoituksen lastensuojeluun.
Miten sitten kun koulussa aikuiset huutavat, pitäisikö kaikki lapset ottaa kouluista pois?
Yhden kerran kun hain lastani iltiksestä niin iltistäti huusi toiselle lapselle ihan hirveästi.
Eli pitäisikö lapset ottaa kouluista pois?
Samat tyypit sitten tekevät näitä lasuja naapureiden lapsista kun kuuntelevat juomalasin kautta korva seinässä mitä naapurissa tapahtuu..Itselläkun ei ole mitään elämää.
Jos huudosta tehdään lasu ja mennään keskustelemaan paikan päälle niin tuleeko automaattisesti keskustelu myös lasten kanssa?
Meillä huudetaan jo sen takia ettei ääni kuulu muuten suuressa kodissa. Että ei kun tekemään ilmoituksia.
Pitäisi olla. Nuo kaaleitten kersat ei osaa kommunikoida kuin huutamalla. Aivan kuin vanhempi sukunsa. Ja persut.
on todettu,että lapsen aivot vaurioituu huutamisesta.
tuokin on henkistä väkivaltaa. tee lasu. tuolla ihmisella ei ole kaikki hyvin henkisesti. tuntuu pahalle. heikosti koulutettu henkilä useimmin käyttäytyy noin.
onko muuten vuokratalo? lapsen ei tarvitse elää pelossa. usein noihin liittyy lyöminenkin, kynnys matala jos muutenkin moista käytöstä viljelee.
olen kuullut kuinka 6v tyttöäkin oma äiti on nimitellyt H------ra, ihan säännöllisest. myös muita alapäänimikkeitä---räkä v...., lättäv.... siihen kuulunut lyönnit, pääniskemistä pöytään, eristämistä häkkivarastoon jne. joo,,, toimi pliis.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi huutamisesta. Oletko nähnyt lapsia noin muuten pihalla tai rapussa? Ovatko ihan asiallisen ja hyvinvoivan näköisiä?
kiroaminen ei ole kasvatuksellista. huuto on todettu vaurioittavan lapsen aivoja. saako sulle huutaa, kaveri, puoliso, työtover--- lapsen huoli hätä-mistä kyse, tilanne uhkaava. lapiakin huo-----tellaan ihan pikkutyttöä.. juuri ne sanat, huom, nimittelyt,,, saaa...nan räkäpää, painu nyt v....tuun. puuttuisin ja heti. normi aikuinen ei käyttäydy edes aikuista kohtaan noin, hänkin kokisi uhkaa jopa, siitä lyhyt matka lyömiseen. tuossakin ap jutussa- ties vaikka kuuluukin eri asteista fyysistäkin,, nyt se lasu.
Haastatellaanko lapsia aina ensikäynnin jälkeen vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Haastatellaanko lapsia aina ensikäynnin jälkeen vai ei?
Riippuu tilanteesta, mutta miksi se on se asia, mikä sinua eniten huolettaa? Entä huutamisen aiheuttamat vahingot lapsillesi, eikö niillä ole väliä?
Silloin kun lapsella on uhmakausi ja murrosikä niin idea on että lapsi haluasi kasvaa ihmisenä mutta vanhemmat tukahduttaa tämän ja lapsi kapinoi.
Varsinkin murrosikä on sitä pahempi mitä ankarampaa ja epäoikeudenmukaisempaa kasvatus on ollut. Puhumattakaan että murrosikäisellekkään ei vielä myönnetä oikeuksia vaan halutaan olla päälle päsmäreinä eikä luoteta lapsen omaan pärjäämiseen tippaakaan.