Lue keskustelun säännöt.
Onko huutaminen riittävä syy lastensuojeluilmoitukseen?
21.04.2017 |
Asun kerrostalossa, jossa on vahvat seinät ja hyvä äänieristys. Naapureiden menoa ei siis juuri kuule, kun desibelit pysyvät normaalin rajoissa. Ajoittain (useita kertoja viikossa) kuulen kuitenkin kovaa huutamista alakerrasta. Tiedän, että asunnossa asuu kaksilapsinen ydinperhe, lapset n. 3 ja 5-vuotiaat. Perheen äiti siis kiroilee ja raivoaa, samalla kuuluu hysteeristä lapsenitkua. Tiedän, että vanhemman turhautuminen on normaalia, mutta kuinka pitkälle?
Olen huolissani lasten hyvinvoinnista, koska ainakin itse pikkutyttönä olisin säikähtänyt tuollaista kovasti. Olenko siis vain kasvanut pumpulissa, vai kuulostaako tilanne teistäkin siltä, että siihen tulisi puuttua?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitä ei kuule, jos se äiti pyytää anteeksi ja pahoittelee, kun tuli huudettua, kun oli niin väsynyt, ja ehkä vielä halaa lastaan. Minulla ei ole tapana kiroilla, mutta kyllä vaan lasten pikkulapsiaikana pääsi joskus kirosana suusta. En toki tiedä tapaustasi. Lapset ovat eri lailla herkkiä. Toiset ei helposti hätkähdä. Toiselle pitää varovasti sanoa, jos tarvitsee "moittia", kun muuten purskahtaa itkuun.
Ei se anteeksi pyyteleminen auta mitään. Vanhempi on edelleen se pelottava arvaamaton hahmo anteeksipyytelyn jälkeenkin.
Siksi ei kannata pyytää anteeksi lapselle kasvattamista. Joka onnistuu kyllä ilman huutoa, mutta jos lapsi on kovapäinen (yllättävän moni nykyään on) eikä usko, niin joskus pitää huutaa että asiat menisivät perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimpina arvostelijoina täällä on varmaan ihmiset, joilla ei edes ole omia lapsia. Luulevat olevansa mestarikasvattajia...
Olisiko ollut itsellä kiva lapsena, kun tulee tätejä/setiä ovelle kyselemään kovaäänisestä keskustelusta? Vai ehkä hämmentävää...
Vierailija kirjoitti:
Suurimpina arvostelijoina täällä on varmaan ihmiset, joilla ei edes ole omia lapsia. Luulevat olevansa mestarikasvattajia...
Niin, tai aikuiset jotka ovat joutuneet kuuntelemaan käsittämättömiä raivokohtauksia lapsuudessaan. Se on muuten jo todettu lasta vahingoittavaksi ja hyvä niin. Se todellakin on vahingollista lasten psyykkiselle kehitykselle. Et sinä työpaikallakaan katsoisi vierestä jos pomosi huutaisi kurkku suorana.
Vierailija kirjoitti:
Suurimpina arvostelijoina täällä on varmaan ihmiset, joilla ei edes ole omia lapsia. Luulevat olevansa mestarikasvattajia...
Tai ihmiset jotka ovat saaneet elää lapsuutensa normaalissa kodissa jossa ei räyhätty.
Tai aikuiset jotka ovat joutuneet elämään lapsena raivohullun vanhemman kanssa ja eivät moista henkistä väkivaltaa siedä.
Jos luulet että huutaminen on normi, niin elät kyllä jossain wt-amisghetossa tai kierit muuten pohjamudissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis normaalia, että äiti huutaa ja kiroilee monta kertaa viikossa pienille lapsille???? No ei todellakaan ole normaalia. Äiti on epävakaa.
Itse tein ilmon naapurin uusioperheen äidistä. Äiti huutaa aamulla ennen kuutta jo lapsille ja illalla kun laittaa nukkumaan lapsia (seitsemältä).
Huuto kuuluu ulos asti.
Ihan normaalia on, pidä huolta omista asioistasi, pöljä.
Jotenkin luulen, että teille pikkuäideille jotka kadehditte toisianne, kaikki asiat on syy lastensuojeluilmoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin luulen, että teille pikkuäideille jotka kadehditte toisianne, kaikki asiat on syy lastensuojeluilmoitukseen.
Miksi kukaan olisi kade aikuiselle ihmiselle joka ei hallitse tunnereaktioitaan, varsinkaan lapsia kohtaan?
Tuohan on aivan lapsi itsekin tuollainen vanhempi.
Tee se ilmoitus! Siitä ei ole mitään haittaa että perheen tilanne tarkistetaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et mene kysymään heiltä onko kaikki kunnossa?
Kyllä minä tein ilmoituksen, kun naapurin rouva toistuvasti huusi ja kirosi lapsilleen aivan hiilenä. Melskaaminen oli sellaista, että aikuistakin olis pelottanut kuunnella. Sossu otti asian hyvinkin vakavasti ja äippä kyllä rauhoittui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tein ilmoituksen, kun naapurin rouva toistuvasti huusi ja kirosi lapsilleen aivan hiilenä. Melskaaminen oli sellaista, että aikuistakin olis pelottanut kuunnella. Sossu otti asian hyvinkin vakavasti ja äippä kyllä rauhoittui.
Yleensä ne nauravat tälläiselle.
Miettikääpä omalle kohdalle miltä tuntuis olla pieni lapsi ja asua kodissa jossa teille huudetaan kurkku suorana ja kiroillaan. Tee lasu, voit pelastaa elämiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapset tai isot eivät kestä aikuisten stressiä ja jatkuvaa huutamista, jos jollakin tapana. Tai syyttelyä. Eikä vanhempien riitoja. Ne pitää hoitaa muualla pois. Jos isä tai äiti on vain hyökkäävä joissakin perheissä, homma ei toimi. Opettajien pitää myös miettiä esimerkkiään, vaikka pitää poikaoppilaat kurissa.
Hohhoijaa. On täälläkin ihmiset vieraantuneet normaalista elämästä. Ei ole olemassa täydellistä vanhempaa, joka ei koskaan menettäisi malttiaan mistään. Toisin luulevat korkeintaan ne, joilla ei ole omia lapsia, mutta aikaa arvostella muiden vanhemmuutta.
jos olet huolissasi perheestä, käy rohkeasti kysymässä, voisitko olla avuksi jotenkin. Paljon suoraselkäisempää ja ihmisläheisempää toimintaa kuin lasujen tehtailu.
Moniko täällä oikeasti jättäisi huomioimatta tilanteen, jossa kuulee äidin huutavan ja kiroilevan lapselleen ja lapsi itkee hysteerisesti? Kestäisikö todella omatunto olla tekemättä tai ajattelematta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. On täälläkin ihmiset vieraantuneet normaalista elämästä. Ei ole olemassa täydellistä vanhempaa, joka ei koskaan menettäisi malttiaan mistään. Toisin luulevat korkeintaan ne, joilla ei ole omia lapsia, mutta aikaa arvostella muiden vanhemmuutta.
jos olet huolissasi perheestä, käy rohkeasti kysymässä, voisitko olla avuksi jotenkin. Paljon suoraselkäisempää ja ihmisläheisempää toimintaa kuin lasujen tehtailu.
Kylläpä on surullista että ajattelet sen olevan normaalia elämää että huudetaan ja kiroillaan, varsinkin pienille lapsille. Millaista esimerkkiä lienet itse näyttänyt lapsillesi? Varmaan olet hakannut ku eivät tottele.
Vierailija kirjoitti:
Moniko täällä oikeasti jättäisi huomioimatta tilanteen, jossa kuulee äidin huutavan ja kiroilevan lapselleen ja lapsi itkee hysteerisesti? Kestäisikö todella omatunto olla tekemättä tai ajattelematta mitään?
Minä jättäisin. Jopa niissä varakkaissa perheissä voi äiti kiroilla väsyneenä joskus ja oon jopa kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. On täälläkin ihmiset vieraantuneet normaalista elämästä. Ei ole olemassa täydellistä vanhempaa, joka ei koskaan menettäisi malttiaan mistään. Toisin luulevat korkeintaan ne, joilla ei ole omia lapsia, mutta aikaa arvostella muiden vanhemmuutta.
jos olet huolissasi perheestä, käy rohkeasti kysymässä, voisitko olla avuksi jotenkin. Paljon suoraselkäisempää ja ihmisläheisempää toimintaa kuin lasujen tehtailu.
Itse olet vieraantunut normaalista elämästä.
Ei ole normaalia huutaa päivittäin tai edes viikoittain ja kiroilla ja nimitellä. Se on henkistä väkivaltaa ihan aikuistakin kohtaan, saati lasta. Minun vanhempieni ei tarvinnut huutaa ja kiroilla kolmelle lapselleen eikä minun omilleni. Jokin yksittäinen hermari on inhimillistä, usein toistuva hallinnan menetys ei.
Aloitus on vanha. Toivottavasti ap teki lasun ja perhe sai apua. Ja tuossa tarvitaan jo muuta apua kuin naapuri ovelle koputtelemaan.
Myös lapsen huutaminen voi rikkoa aikuisen, jos on herkkä.