Lue keskustelun säännöt.
Miksi murhaaja pääsee vapaaksi kun uhri(t) menettää tuskallisesti elämänsä ikuisiksi ajoiksi?
21.04.2017 |
Miksi murhaajat pääsevät ikinä vapaalle jalalle, ottaen huomioon että he ovat syyllisiä siihen, että joku muu on kuollut todennäköisesti
a) erittäin kivuliaasti
b) tuska on romuttanut läheisten elämän ikuisiksi ajoiksi
c) uhri(t) on menettänyt elämänsä ikuisiksi ajoiksi. Miksi tappajan eli tietoisesti sairaan teon tehneen pitäisi ikinä päästä vapaalle jalalle, kun tapettu eli täysin syytön ei tule sitä enää ikinä kokemaan.
Lisäksi uutisista saa jatkuvasti lukea, kuinka vapautunut sarjamurhaaja tai raiskaaja on ollut aikeissa uusia tekonsa tai pahimmanssa tapauksessa jo ehtinyt. Kuinka joku voi olla älyllisesti niin vajaa, että ylipäätään kuvittelisi sarjamurhaajan tai raiskaajan muuttuneen kuin taikaiskusta. Mikäli moiset taikatemput olisivat realistisia, he eivät ylipäätään millään järjellisellä perusteella ansaitsisi vapautta. Tuomiot ovat keskimäärin naurettavia. Eläinten kiduttajatkin saavat tyypillisesti parin vuoden eläintenpitokiellon. Joissain maissa eläinten kiduttaminen on suorastaan viihdettä (kuten Kiinan koiranlihafestivaalit, joissa koirat keitetään elävältä ja tätä ennen murretaan jalat poikki selän päälle.) Mistä syystä murhaajia ja kiduttajia paapotaan?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen lusimassa juuri nyt, murhasta. Kysykää mitä vaan, vastailen iltapuuroon asti. Huomenna lähdemme virkistysmatkalle.
Kauanko o vielä lusittavaa???
Elinkautinen. Olen maatunut täällä 5v 7kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talousrikoksista saa usein väkivaltarikoksiin verrattuna kovia tuomioita, koska niissä haetaan tyypillisemmin tietoista, etukäteen määriteltyä hyötyä ottamalla harkittuja riskejä, jolloin rangaistuksen pelotevaikutus on suurempi kuin monissa muissa rikostyypeissä. Talousrikollinen punnitsee useimmiten hyödyn ja riskin suhdetta ennen kuin tekee rikoksen. Jos hyöty on tarpeeksi houkutteleva suhteessa riskiin, riski kannattaa ottaa. Jos taas riski on tarpeeksi iso suhteessa hyötyyn, sitä ei kannata ottaa, jolloin rikos jää tekemättä. Kovat tuomiot ovat siis aktiivinen tapa ennaltaehkäistä tulevia talousrikoksia.
Väkivaltarikoksissa vastaava malli toimii heikommin. Rikoksissa ei välttämättä tavoitella hyötyä eikä niitä tehdä samalla tavalla riskin ja hyödyn suhdetta harkiten. Rangaistus vaikuttaa pääsääntöisesti ennaltaehkäisevästi vain siinä mielessä, että se on olemassa ja tekijän kannalta riittävän haitallinen ollakseen aidosti epätoivottava. Rangaistuksen koventaminen tästä ei tee rikoksesta tekijän kannalta vähemmän houkuttelevaa tai lisää ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Päinvastoin ankarampi rangaistus saattaa lisätä rikollisuutta siinä mielessä, että mitä kauemmas vankilaan joutuva ajautuu normaalielämästä, sitä todennäköisemmin hän rötöstelee jatkossakin. Pohjoismaisten vankiloiden "hyvät olot" perustuvat osittain nimenomaan siihen, että vankien riittävän hyvä kohtelu ja riittävän lyhyet tuomiot vähentävät kokonaisrikollisuutta, eli niiden katsotaan suojelevan yhteiskuntaa kokonaisuutena rikollisuudelta. Esimerkiksi USAan verrattuna pohjoismaiset rikoksenuusintaluvut ovatkin merkittävästi matalampia.
Epäsuhta tulee siis siitä, että talous- ja väkivaltarikosten rangaistukset kohdistuvat eri asiohin ja siksi niiden järkevää pituutta on arvioitu eri kriteerein. Talousrikosten rangaistusten ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäistä eikä olla ansaittu seuraamus rikoksesta. Jos rangaistuksen ennaltaehkäisevä vaikutus ei ole toiminut, syntyy epäsuhta, koska tuomiota ei ole määritetty suhteessa rikoksen seurauksiin. Koska väkivaltarikoksissa aktiivinen ennaltaehkäisy taas ei toimi, niiden suhteen tuomio on ensisijaisesti ansaittu seuraamus itse teosta. Tuomioiden pituuksia ansaittuina seurauksina rikoksesta ei siis tavallaan voi suoraan verrata, koska niitä molempia ei ole tarkoitettu sellaisiksi.
Kauanko o vielä lusittavaa???