Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhustenhoito on niin ala-arvoista? Kysely
20.04.2017 |
Kävin dementoituneen isäni luona yllätyskäynnillä. Hoitaja oli poistunut kun isäni sanoi että ei ole nälkä. Lääkkeet oli myös antamatta. Isä on insuliinidiabeetikko. Olen järkyttynyt näistä toistuvista heitteille jätöistä.
Vastaa kyselyyn. Olisi mielenkiintoista kuulla missä kunnassa asiat on huonosti, missä hyvin.
Kommentit (178)
Mun isä meni hoitokotiin itsemaksavana asiakkaana 4600 euron kuukausihinnalla. Sittemmin on saanut kunnan maksusetelin. Hyvää on hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotihoito on ongelmallinen työvoiman houkuttelussa; työ on vaativaa, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Vanhojen työntekijöiden fysiikka ei kestä, ja toisaalta todella nuorien työntekijöiden elämänkokemus ei välttämättä riitä kokonaisvaltaiseen työhön.
Kotihoidossa ei riitä, että osaat "temput" ja toimenpiteet, vaan kotihoidossa yksittäisen työntekijän on otettava huomioon kaikki. Lähihoitajan ammattiosaamisen lisäksi on tiedettävä ja tunnettava kunnan palvelurakenne, osattava tilata sotetaksit, kelataksit, paaritaksit tai ambulanssisiirto. On tunnetttava kelan asumistuet, eläkkeet, eläkkeensaajan hoitotuet, korotusosat, omaishoidon tuki ja vapaat. On osattava neuvoa asiakasta ja omaisis lisäpalveluiden hankinnassa. Jne...
On osattava huolehtia ruokahuolto, siisteys, hygienia, raha-asiat, laskut ja turvallisuus (ihan matoista lähtien paloturvallisuuteen). On osattava etsiä palveluita, teettää avaimia, hankkia vanhukselle vaatteita jne. Rikkinäisen TV:n tilalle on muuten hankala hankkia uusi, kun työntekijät eivät saisi rahaa käsitellä, eikä kaupassa saa käydä, eikä vanhuksilla ole nettipankkia.
On uskallettava kulkea kelillä kuin kelillä, epämääräisillä kujillakin ja epämääräisiin aikoihin.
Työ on yksinäistä ja vastuullista, koska olet ainoa ammattilainen, joka asiakkaan näkee, eikä toisen työntekijän mielipidettä pääse hyödyntämään.
Palkkaus on huono, ja siisti sisätyö houkuttelee nuorisoa.
Vierailija kirjoitti:
Itsemäärämisoikeuden yli ei voi kävellä koskaan. Jos vanhus sanoo, että jääkaapille et mene ja ruokaa ei nyt lämmitetä, sitä ei saa tehdä.
Hullujako olette?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kunnossa isäsi kotona oli? Vanhusta ei voi pakottaa ottamaan lääkkeitäm eikä syömään, mutta jos vanhus on siinä kunnossa että häntä ei voi jättää kotiin esim. on suuri vaara siihen että verensokerit laskee liikaa tai ne on hyvin korkeat tai vanhus selvästi kärsii aliravitsemuksesta on niin hoitajalla kuin omaisella toki velvollisuus toimittaa hänet hoitoon esim. terveyskeskukseen.
Hän on jatkuvasti huonolla hoidolla, etenkin tuo ravitsemus. Kyllä insuliinia annetaan, mutta ei ymmärretä että ravintoakin pitää saada.
Tuosta kyllä saa sen kuvan että akuuttia hoidontarvetta ei ole ja jos vanhus kieltäytyy syömästä hoitaja ei voi hänen ravitsemustaan väkisin parantaa.
Isä kyllä syö kun ruoka hänelle annetaan ja lämmitetään. Mutta jos annetaan jauhelihakeittoa 2,5dl, niin siinä on kaloreita 60kcal. Illalla se puolikas annetaan vielä eli 60kcal.Aamupuuro tietysti lisäksi. Laskeppa paljon isäni saa kaloreita/ ravintoa vrk:ssa? Ihmettelen miksi annetaan vain puolikas keitto.
Isäsi asuu kotona kotihoidon turvin? Kuka ruuan toimitaa kotiin ja kuuluuko sopimukseen yksi ruoka? Miksi ruokaa ei ole enempää? Kuka käy kaupassa? (ostamassa aamu-, väli- ja iltapala sekä päivällis tarpeet yms.)
Me omaiset tuomme ruuat. Vanhaisä ei vättämättä osaa tehdä enää voilepääkään. Luotettu, että kotipalvelu antaa edes tuon kolme kertaa vrkssa ruuan. Menty seuravana päivänä ja kaupan keittoannoksesta annettu puolet. Puolet siis astiassa jäljellä.
Mielestäni vanhuksia ylihoidetaan. Jos yli 75-vuotias ei halua syödä, ihan sama. Älytöntä pitää väkisin ihmisiä hengissä 100-vuotiaaksi - se kyllä onnistuu nykylääkityksellä, mutta kuka haluaa elää satavuotiaaksi? Minä en.
Yhteiskunnan resurssit ei riitä hoitamaan kasvavia vanhuksia, jotka ovat pahempia kuin 3-vuotiaat yksin kotona. Ei sellaista paikkaa löydy, jossa ehditään viemään vanhusta 24 x päivässä vessaan ja ruokkimaan väkisin. Kannatan itsemääräämisoikeutta. Ainoat lääkkeet joita kannatan vanhusten kohdalla ovat aivoinfarkteja ehkäisevät lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhuksista pitäisi tehdä kunniakansalaisia ja panostus heidän hyvinvointiinsa.
Lisäksi saattohoitoa pitäisi parantaa ja kuntien pitäisi maksaa kaikille asukkailleen, jotka saattohoitoa tarvitsevat, paikka terhokodin tasoiseen paikkaan.
Eutanasia on lähes aina turha, jos saattohoito saadaan kuntoon.
Vanhuksille samat palvelut kuin vangeille.
Onko tuo kotihoito yksityistetty vai kunnallinen palvelu? Löytyykö yksityiseltä sektorilta kotipalvelua? Mietin vain, kun lastenhoitajan voi esim. neljä perhettä palkata ja saada siihen tukea, niin voiko vanhustenpalvelussa toimia sama eli saman alueen kolmea tai neljää vanhusta hoitaisi se sama hoitaja ihan joka päivä ja omaiset maksaisivat sen ja saisivat kunnalta siihen samankaltaista tukea kuin tuo kotihoidontukikin (vai mikä sen nimi nyt onkaan). Veikkaisin, että työttömyyskin vähenisi kun mukana voisi kulkea työharjoittelija/opiskelija auttamassa esim. suihkupäivinä.
Valtion/kunnan pitäisi mielestäni tukea tällaista toimintaa siten, että esim. jokainen vanhus maksaa itse tuosta palvelusta esim. 500 euroa/kk ja kunta maksaisi tämän työntekijän palkkaan lisää noin 500-800 euroa, jolloin työntekijän palkka olisi kohtuullinen verojenkin jälkeen.
Ylipäätään vanhusten palvelua pitäisi järkeistää. Itse kannatan järjestelmää, jossa työttömät, vanhukset ja lapset viettäisivät enemmän aikaa keskenään, jolloin syrjäytyminen yhteiskunnasta vaikeutuu ja vanhuksillekin tulee mielekästä puuhaa päivisin. Palvelutaloja pitäisi sijoittaa lähelle kouluja, koulujen ruokailuissa pitäisi käydä syömässä myös palvelutalon asukkaat, lähiseudun vanhukset, jotka pystyvät liikkumaan ja työttömät. Monenlaista työharjoittelua löytyisi niin keittiöstä, siivouksesta kuin vanhusten hoitamisesta ja kouluavustamisesta alkaen, koulujen esitykset (kevätjuhlat, joulujuhlat) olisivat vanhuksille takuulla mukavaa nähtävää ja pirteimmät voisivat käyttää taitojaan hyväksi ja tulla avustamaan historian tunneille, käsityötunneille, kotitaloustunneille jne. Kaikki hyötyisivät. Koulut olisivat olennaisempi osa yhteisöä, mikä tekisi syrjäytymisestä myös oppilaille vaikeampaa. Vanhukset kokisivat olevansa hyödyksi ja osa yhteisöä, jolloin masennus ei muuttaisi vanhusta liikuntakyvyttömäksi. Työttömillä olisi päivittäin sosiaalisia kontakteja ja mahdollisia työkeikkoja esim. liikuntakyvyttömien vanhusten luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen erästä vanhusta autellut talven yli. Oli lyhyt sairaalajaksokin. Ei toiselle ihmiselle voi eikä kannata elämänhalua tyrkyttää. Tälläkin ihmisellä on hyvää ruokaa, jotka sitten heittää roskiin kun pilaantuvat. Ostaa itse- tai minä tuon kaupasta mitä pyytää. Mutta syömättä jää. Sairaalahoidon taso? Potilaat olivat yksin huoneissaan-ei ollut sisar hento valkoinen auttelemassa. Kyllä ymmärtää että laitoshoitoon ei kukaan halua. Ehkä siinä on joku syy kun vanhus on yksin: ei kaipaa sääliä. Usein on lapset perheineen haukuttu ja uhkailtu tehdä perinnöttämksi. Ollaan kärttyisiä, syytetään että on huijattu, viety rahaa ym.
Pari viikkoa piti vielä autella, mutta eiköhän tämä auttaminen loppunut eiliseen haukkumiseen, taas.
Ikävä kyllä vanhuudessa voi ikävät puolet vielä korostua. Vanhus voi olla vainoharhainen ja pelätä että ruoka on myrkytettyä.
Kyllä minutkin on haukuttu. Väliin hän kysyy onko hän sanonut jotain pahaa minusta. Hymyilen vaan ja sanon että ei muistella vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ap isoisä on ihminen joka saa ruokana aamupuuron, jauhelihakeiton puolikkaan kertaa kaksi, niin syökö hän ne ruuat jotka hänen eteensä annetaan?
Onko hänelle tilattu vain aamupuuro ja yksi ateria?
Meidän kunnassa ei ole mahdollista kuin noihin kahteen ateriaan, kotihoito kyllä tuo kaupasta valmisaterioita, ruokatarvikkeita yms, mutta osa vanhuksista kieltäytyy tästä, syitä on monta, ollaan niin pihejä ettei 8€(muistaakseni) aamupalan+lounaan, lisäksi ei raaskita/ei ole varaa, maksaa lisäruuasta, hoitajalle ei uskalleta on antaa kukkaroa, kauppaan ei uskalla tehdä tiliä, hoitaja kun voi ostaa ruuat sieltä itselle tai kauppias pettää, joku pitää mielenosoitusta kunnan ruokahuoltoa vastaan, jos ei kerran enempää ruokaa tule en enempää syö, tämäkin on nähty, asiakas valittaa nälkää, mutta kieltäytyy että ruokaa ostettaisiin, hoitajanko pitäisi ostaa omin rahoin?
Eli omaisena ota selvää jostain muualta kuin av-palstalta miksi ruokaa on niin vähän tarjolla ja hanki sitä lisää jos se maistuu.
Jos kotona asuminen ei mielestäsi enään onnistu, hakekaa hoitopaikkaa, siihen kyllä on pisteytys ja jono.
Tosin minä asun niin pienellä paikkakunnalla, että eilen oli kaksi vapaata pitkäaikaispaikkaa ja eilisen tiedon mukaan yksi hakemus.
Kauhulla odotan mitä sote tuo tullessaan tänne lintukotiin pitkäaikaishoitoon.
Kyllä isä syö jos vaan annetaan ruokaa. Mutta kun ei anneta. Ruokaa tuodaan kaupasta säännöllisesti. Täytyy vissiin alkaa omaishoitajaksi ettei isä kuole ravinnon puutteeseen. Luulisi nyt lähihoitajankin koulutuksella ymmärtävän että 2,5dl keittoa ei riitä miehelle.
Ja isä haluaa olla kotona, ei karkaile, eikä ole löytynyt lumihangesta.
Hyvä kun sote tulee, ehkä se tuo kauan kaivattu laatua. Ainakin se tuo valinnanvapautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ap isoisä on ihminen joka saa ruokana aamupuuron, jauhelihakeiton puolikkaan kertaa kaksi, niin syökö hän ne ruuat jotka hänen eteensä annetaan?
Onko hänelle tilattu vain aamupuuro ja yksi ateria?
Meidän kunnassa ei ole mahdollista kuin noihin kahteen ateriaan, kotihoito kyllä tuo kaupasta valmisaterioita, ruokatarvikkeita yms, mutta osa vanhuksista kieltäytyy tästä, syitä on monta, ollaan niin pihejä ettei 8€(muistaakseni) aamupalan+lounaan, lisäksi ei raaskita/ei ole varaa, maksaa lisäruuasta, hoitajalle ei uskalleta on antaa kukkaroa, kauppaan ei uskalla tehdä tiliä, hoitaja kun voi ostaa ruuat sieltä itselle tai kauppias pettää, joku pitää mielenosoitusta kunnan ruokahuoltoa vastaan, jos ei kerran enempää ruokaa tule en enempää syö, tämäkin on nähty, asiakas valittaa nälkää, mutta kieltäytyy että ruokaa ostettaisiin, hoitajanko pitäisi ostaa omin rahoin?
Eli omaisena ota selvää jostain muualta kuin av-palstalta miksi ruokaa on niin vähän tarjolla ja hanki sitä lisää jos se maistuu.
Jos kotona asuminen ei mielestäsi enään onnistu, hakekaa hoitopaikkaa, siihen kyllä on pisteytys ja jono.
Tosin minä asun niin pienellä paikkakunnalla, että eilen oli kaksi vapaata pitkäaikaispaikkaa ja eilisen tiedon mukaan yksi hakemus.
Kauhulla odotan mitä sote tuo tullessaan tänne lintukotiin pitkäaikaishoitoon.Kyllä isä syö jos vaan annetaan ruokaa. Mutta kun ei anneta. Ruokaa tuodaan kaupasta säännöllisesti. Täytyy vissiin alkaa omaishoitajaksi ettei isä kuole ravinnon puutteeseen. Luulisi nyt lähihoitajankin koulutuksella ymmärtävän että 2,5dl keittoa ei riitä miehelle.
Ja isä haluaa olla kotona, ei karkaile, eikä ole löytynyt lumihangesta.
Hyvä kun sote tulee, ehkä se tuo kauan kaivattu laatua. Ainakin se tuo valinnanvapautta.
Ehkä kuitenkin kannattaisi antaa palautetta sinne kotihoitoon, jos parannusta asiaan haluat. Av-palsta tuskin on tässä asiassa avuksi.
Tämä on ties kuinka mones aloitus kelvottomasta kotihoidosta. Tarina vain muuttuu. Ap:llä on trauma, lähäritrauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa.?Tuo on kuule meidän työtä. Ensiavussa työskennellessäni ei koskaan voinut tietää mitä tulee ovesta sisään. Väliin tuli yöllä kotiin soitto/hälytys saattotehtävästä. Ja niin sitä mentiin kesken yöunien. Mutta sain palkan tuosta työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa.?Tuo on kuule meidän työtä. Ensiavussa työskennellessäni ei koskaan voinut tietää mitä tulee ovesta sisään. Väliin tuli yöllä kotiin soitto/hälytys saattotehtävästä. Ja niin sitä mentiin kesken yöunien. Mutta sain palkan tuosta työstä.
Meidän työssä on sellainen ero, että en voi jättää töitä seuraavalle vuorolle. Aamulla annetaan 8-16 kpl asiakkaita, joiden asiat hoidetaan alusta loppuun itse, käynnit tehdään, eikä työajan loputtua voi todeta, että seuraava työntekijä jatkaa tästä nämä e paikkaa, kun aika ei riittänyt.
Meillä tehdään päivittäin ylityötä ILMAN työntekijän suostumusta, koska töitä ei voi vain lopettaa työajan päättyessä.
Eli kotihoidon resurssit on pielessä.
Äläkä tule minua neuvomaan, sulla on tiimi ja työkaverit saman katon alla. Sinä voit pyytää apua viereisestä huoneesta milloin tahansa, sinä voit soittaa laikkarin siivoamaan ripulit ja jatkaa hoitotyötä. Sulla on vaksi ja vartija käytettävissä, ja sulla on lääkäri siellä. Sun ei tarvitse odottaa ambulanssia 2h ja kiriä sitten töitäsi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo kotihoito yksityistetty vai kunnallinen palvelu? Löytyykö yksityiseltä sektorilta kotipalvelua? Mietin vain, kun lastenhoitajan voi esim. neljä perhettä palkata ja saada siihen tukea, niin voiko vanhustenpalvelussa toimia sama eli saman alueen kolmea tai neljää vanhusta hoitaisi se sama hoitaja ihan joka päivä ja omaiset maksaisivat sen ja saisivat kunnalta siihen samankaltaista tukea kuin tuo kotihoidontukikin (vai mikä sen nimi nyt onkaan). Veikkaisin, että työttömyyskin vähenisi kun mukana voisi kulkea työharjoittelija/opiskelija auttamassa esim. suihkupäivinä.
Valtion/kunnan pitäisi mielestäni tukea tällaista toimintaa siten, että esim. jokainen vanhus maksaa itse tuosta palvelusta esim. 500 euroa/kk ja kunta maksaisi tämän työntekijän palkkaan lisää noin 500-800 euroa, jolloin työntekijän palkka olisi kohtuullinen verojenkin jälkeen.
Ylipäätään vanhusten palvelua pitäisi järkeistää. Itse kannatan järjestelmää, jossa työttömät, vanhukset ja lapset viettäisivät enemmän aikaa keskenään, jolloin syrjäytyminen yhteiskunnasta vaikeutuu ja vanhuksillekin tulee mielekästä puuhaa päivisin. Palvelutaloja pitäisi sijoittaa lähelle kouluja, koulujen ruokailuissa pitäisi käydä syömässä myös palvelutalon asukkaat, lähiseudun vanhukset, jotka pystyvät liikkumaan ja työttömät. Monenlaista työharjoittelua löytyisi niin keittiöstä, siivouksesta kuin vanhusten hoitamisesta ja kouluavustamisesta alkaen, koulujen esitykset (kevätjuhlat, joulujuhlat) olisivat vanhuksille takuulla mukavaa nähtävää ja pirteimmät voisivat käyttää taitojaan hyväksi ja tulla avustamaan historian tunneille, käsityötunneille, kotitaloustunneille jne. Kaikki hyötyisivät. Koulut olisivat olennaisempi osa yhteisöä, mikä tekisi syrjäytymisestä myös oppilaille vaikeampaa. Vanhukset kokisivat olevansa hyödyksi ja osa yhteisöä, jolloin masennus ei muuttaisi vanhusta liikuntakyvyttömäksi. Työttömillä olisi päivittäin sosiaalisia kontakteja ja mahdollisia työkeikkoja esim. liikuntakyvyttömien vanhusten luona.
Hyviä ajatuksia sinulla. Mielestäni jotain vanhusten perhekoteja on olemassa. Eiköhän he saa jotain kunnantukea. He joutuvat sitoutumaan 24h ja 7pv viikko. Vapaapäivät on kait pakko järjestää?
Ajatuksena voisi olla että yksi hoitaja kävisi neljän asukkaan kotona aamuvuorossa. Mutta kun tarvitaan se ilta-ja yövuorokin. Sitten vielä 2 vapaapäivää viikossa.
Lastenhoidossa eri asia kun lapset hoidossa 8h viitenä päivänä viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa.?Tuo on kuule meidän työtä. Ensiavussa työskennellessäni ei koskaan voinut tietää mitä tulee ovesta sisään. Väliin tuli yöllä kotiin soitto/hälytys saattotehtävästä. Ja niin sitä mentiin kesken yöunien. Mutta sain palkan tuosta työstä.
Meidän työssä on sellainen ero, että en voi jättää töitä seuraavalle vuorolle. Aamulla annetaan 8-16 kpl asiakkaita, joiden asiat hoidetaan alusta loppuun itse, käynnit tehdään, eikä työajan loputtua voi todeta, että seuraava työntekijä jatkaa tästä nämä e paikkaa, kun aika ei riittänyt.
Meillä tehdään päivittäin ylityötä ILMAN työntekijän suostumusta, koska töitä ei voi vain lopettaa työajan päättyessä.
Eli kotihoidon resurssit on pielessä.
Äläkä tule minua neuvomaan, sulla on tiimi ja työkaverit saman katon alla. Sinä voit pyytää apua viereisestä huoneesta milloin tahansa, sinä voit soittaa laikkarin siivoamaan ripulit ja jatkaa hoitotyötä. Sulla on vaksi ja vartija käytettävissä, ja sulla on lääkäri siellä. Sun ei tarvitse odottaa ambulanssia 2h ja kiriä sitten töitäsi kiinni.
Ja paskat ei kellään ole 8-16 asiakasta työvuorossa. Vai käytkö ovella ja sanot heippa. Matkoihinkin menee oma aikansa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ties kuinka mones aloitus kelvottomasta kotihoidosta. Tarina vain muuttuu. Ap:llä on trauma, lähäritrauma.
Oli miten oli. Hienoa että näin tärkeästä asiasta keskustellaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ap isoisä on ihminen joka saa ruokana aamupuuron, jauhelihakeiton puolikkaan kertaa kaksi, niin syökö hän ne ruuat jotka hänen eteensä annetaan?
Onko hänelle tilattu vain aamupuuro ja yksi ateria?
Meidän kunnassa ei ole mahdollista kuin noihin kahteen ateriaan, kotihoito kyllä tuo kaupasta valmisaterioita, ruokatarvikkeita yms, mutta osa vanhuksista kieltäytyy tästä, syitä on monta, ollaan niin pihejä ettei 8€(muistaakseni) aamupalan+lounaan, lisäksi ei raaskita/ei ole varaa, maksaa lisäruuasta, hoitajalle ei uskalleta on antaa kukkaroa, kauppaan ei uskalla tehdä tiliä, hoitaja kun voi ostaa ruuat sieltä itselle tai kauppias pettää, joku pitää mielenosoitusta kunnan ruokahuoltoa vastaan, jos ei kerran enempää ruokaa tule en enempää syö, tämäkin on nähty, asiakas valittaa nälkää, mutta kieltäytyy että ruokaa ostettaisiin, hoitajanko pitäisi ostaa omin rahoin?
Eli omaisena ota selvää jostain muualta kuin av-palstalta miksi ruokaa on niin vähän tarjolla ja hanki sitä lisää jos se maistuu.
Jos kotona asuminen ei mielestäsi enään onnistu, hakekaa hoitopaikkaa, siihen kyllä on pisteytys ja jono.
Tosin minä asun niin pienellä paikkakunnalla, että eilen oli kaksi vapaata pitkäaikaispaikkaa ja eilisen tiedon mukaan yksi hakemus.
Kauhulla odotan mitä sote tuo tullessaan tänne lintukotiin pitkäaikaishoitoon.Kyllä isä syö jos vaan annetaan ruokaa. Mutta kun ei anneta. Ruokaa tuodaan kaupasta säännöllisesti. Täytyy vissiin alkaa omaishoitajaksi ettei isä kuole ravinnon puutteeseen. Luulisi nyt lähihoitajankin koulutuksella ymmärtävän että 2,5dl keittoa ei riitä miehelle.
Ja isä haluaa olla kotona, ei karkaile, eikä ole löytynyt lumihangesta.
Hyvä kun sote tulee, ehkä se tuo kauan kaivattu laatua. Ainakin se tuo valinnanvapautta.Ehkä kuitenkin kannattaisi antaa palautetta sinne kotihoitoon, jos parannusta asiaan haluat. Av-palsta tuskin on tässä asiassa avuksi.
Tätä lukee lähärit. Otamme opiksi palautteesta ja neuvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa.?Tuo on kuule meidän työtä. Ensiavussa työskennellessäni ei koskaan voinut tietää mitä tulee ovesta sisään. Väliin tuli yöllä kotiin soitto/hälytys saattotehtävästä. Ja niin sitä mentiin kesken yöunien. Mutta sain palkan tuosta työstä.
Tottakai se on meidän työtä! Mutta siihen työhön ei anneta aikaa!
Kyllä, ennemmin tai myöhemmin vaihdan alaa. En siksi, etten sopisi alalle tai pitäisi työstäni (minä siis todella pidän työstäni ja olen siinä todella hyvä ja kokenut). Mun fysiikkani ei enää kestä fyysistä työtä ilman taukoja, olematonta ergonomiaa (ahtaat vessat, matalat sängyt, tukikahvattomat kylpyhuoneet...), jatkuvaa kiirettä ja stressaavaa ilmapiiriä, jossa ei ole mahdollista jakaa kokemuksiaan työkavereiden kanssa, jossa palaverit säännönmukaisesti perutaan. Mulla ei ole varaa maksaa 60e parkkisakkoja kuukausittain (työnantaja ei maksa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa.?Tuo on kuule meidän työtä. Ensiavussa työskennellessäni ei koskaan voinut tietää mitä tulee ovesta sisään. Väliin tuli yöllä kotiin soitto/hälytys saattotehtävästä. Ja niin sitä mentiin kesken yöunien. Mutta sain palkan tuosta työstä.
Meidän työssä on sellainen ero, että en voi jättää töitä seuraavalle vuorolle. Aamulla annetaan 8-16 kpl asiakkaita, joiden asiat hoidetaan alusta loppuun itse, käynnit tehdään, eikä työajan loputtua voi todeta, että seuraava työntekijä jatkaa tästä nämä e paikkaa, kun aika ei riittänyt.
Meillä tehdään päivittäin ylityötä ILMAN työntekijän suostumusta, koska töitä ei voi vain lopettaa työajan päättyessä.
Eli kotihoidon resurssit on pielessä.
Äläkä tule minua neuvomaan, sulla on tiimi ja työkaverit saman katon alla. Sinä voit pyytää apua viereisestä huoneesta milloin tahansa, sinä voit soittaa laikkarin siivoamaan ripulit ja jatkaa hoitotyötä. Sulla on vaksi ja vartija käytettävissä, ja sulla on lääkäri siellä. Sun ei tarvitse odottaa ambulanssia 2h ja kiriä sitten töitäsi kiinni.
Ja paskat ei kellään ole 8-16 asiakasta työvuorossa. Vai käytkö ovella ja sanot heippa. Matkoihinkin menee oma aikansa.
https://hoitajat.net/forums/topic/12787-kotihoidon-käynnit/
https://ls24.fi/artikkelit/suomen-laki-ei-toteudu-kotihoidossa
Jos verensokeri on ok, pitkävaikutteisen insuliinin voi pistää vaikka asiakas ei söisikään heti. Pitkävaikutteinen insuliini kuuluu pistää joka tapauksessa.
Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään verensokerin ja nautitun hiilihydraattimäärän mukaan, sitä ei pistetä, jos asiakas ei syö ja verensokeri on valmiiksi matala.
Kotihoito ei voi pakottaa ketään syömään/suihkuun/ottamaan lääkkeitään.
Vanhustenhoidossa on suuria puutteita, mutta se ei ole hoitajien vika. Jos aikaa on 15min yhdelle käynnille, ei väsytystaisteluun ole aikaa. Toisaalta, jos suihkukäynnille aikaa on varattu 45min, ja puolentunnin taistelun jälkeen saat suostumuksen, niin käyntiaika ylittyy, muiden käynnit myöhästyy ja tulee ylitöitä, sekä tauko jää pitämättä.
Kotihoidossa asiakkaat alkavat olemaan niin huonokuntoisia, että poikkeustilanteet alkavat olla normaaliolotila. Eli käynnit on suunniteltu tiukalla aikataululla, mutta extratyötä ja akuutteja sairastumisia ja pahenemisvaiheita tulee päivittäin. Eli odotellaan ambulanssia, konsultoidaan sosiaalipäivystystä, odotetaan huoltomiestä avaamaan ovi, odotetaan poliisia/lääkäriä toteamaan kuolema ja odotellaan ruumisautoa.
Asiakas on kaatunut, tarvitsee paikkausta. Saattohoitopotilaan kipu on lisääntynyt, soitellaan lääkäriltä lupaa antaa lisälääkettä. Asiakkaalta löytyy ihomuutos, konsultoidaan terveydenhoitajaa, valokuvataan iho, lähetetään kuva terkalle. Asiakkaalla on mahatauti ja rollaattorin mukana ripuli on levinnyt ympäri asuntoa ja kuivunut, siivotaan ja pestään asiakas. Asiakas on harhainen, sekava ja pelokas, ambulanssi ei huoli matkaan, täytyy jäädä rauhoittelemaan. Matkalla asiakkaalle on tietyö, ja jäät ruuhkaan. Matkalla asiakkaalle A näet B:n kadulla etsimässä vanhempiaan, saattelet kotiin ja kirjaat tilanteen. Sijainen soittaa ja tarvitsee apua hankalan asiakkaan kanssa, teet ylimääräisen käynnin. Noropaikassa oli pakko laittaa pyykkikone päälle, teet ylimääräisen käynnin, ja laitat pyykit kuivumaan. Avanneasiakas on räpeltänyt pussin auki ja siistit taas paikkoja. Omainen soittaa ja kysyy onko X:lle tilattu kauppapalvelusta palvikinkkua, koska hän ei syö kalkkunaleikkelettä, selvittelet asiaa ja soitat omaiselle takaisin.
Jos työ olisi vain sitä, että tehdään vain sovitut työt, aikaa olisi riittävästi. Mutta kun tilanteet asiakkailla elää, niin henkilöstömäärässä pitäisi huomioida se. Minimiresursseilla ei voida järjestää hyvää hoitoa, vaan vastuu joustosta jää hoitajille.
Jätänkö taas itse syömättä? Ehdinkö vessaan, uskallanko juoda vesipullosta? Onko ehdittävä päiväkodille ajoissa? Koska pääsen tänään töistä? Kuka tänään tekee tuplavuoron? Vapaa viikonloppu vaihtuikin työksi. Saanko parkkisakon taas kun käynti venyi yli kiekkopaikan ajan?