Kertokaapas, millainen auto teidän vanhemmillanne oli, kun itse olit vielä lapsi?

Ford Consul 60-luvun alussa.

Mazda 323

Meillä oli 80-90-luvuilla (vissiin hieman vuosituhannen vaihteen ylikin) semmoinen kunnon 70-lukulainen laatikkomallinen volvofarmari, kakkoskärrynä pieni toyota. Kuulemma lapsena kutsuin vain ensinmainittua autoksi. No, olisihan se hieno tänä päivänä jos oltaisiin pidetty.

Datsun 100A oli ensimmäinen, sitten oli Fordeja. Ford Escort oli äidillä silloin kuin itse sain kortin, kaamea koliseva kankeasti kääntyvä laatikko verrattuna autokoulun uudehkoon (muistaakseni) Hondaan. Isällä oli silloin kyllä jo työsuhdeautona Ford Sierra ja se oli "luksusta" :)

Eikö kenenkään perheessä ajettu Samaralla? 😀

Meillä oli semmoinen beige ja sit vaihtoi jossain vaiheessa viininpunaiseen. Noita ennen tais olla ihan perus lada.

Noi samarat vaihtui onneksi johonkin muuhun, olikohan nissaniin, kun olin vanhempi teini.

Sitten iskä kyllästyi ja osti mersun 😀 Mersuilla onkin sen jälkeen ajellut.

Ai niin, olihan äidillä jossain kohtaa "kauppakassina" se uusi lada! Mutta silloin taisin olla jo täysi-iän kynnyksellä.

Ford cortina, sit pari polskifiiattia ja escort

Valkoinen Lada Samara

Nissan Sunny ja ysisatanen Saab.

2000-luvun alussa ostivat Opel Corsan josta ei ollu ku haittaa. Paska vehje.

Meillä oli Mazda 626, Opel Kadett, Talbot Horizon, Datsun Cherry, Nissan Vanette ja Mersu jotain. Nämä siis 80- ja 90-luvuilla.

Ei samaan aikaan, mutta näillä huristeltiin.

Olen syntynyt yheksäkutluvun loppupuolella ja meillä on ollut parisenkymmentä eri autoa. Isälläni kolmen vuoden välein vaihtuva työsuhdeauto ja kakkosautona aina joku muutaman tonnin romu, joka ostettiin kun halvalla saatiin, korjattiin vähintään puolella ostohinnasta, vaihdettiin kahden vuoden päästä toiseen "halpaan" ja sykli jatkui. :D

Mutta joo, kun asuin kotona, meillä oli ainakin: pösön joku farmariauto, useampi ford focus ja jotain muita fordeja, pari seat cordobaa (toinen farmarina ja toinen konttiperällä), kia cerato, volvo v70, volkswagen passat x2 ja skoda superb.

Talbotti, nissan cherry, mosse, morris marina ja 323 Mazda.

Kaikki kesti aina muutaman vuoden...

Jatkan isäni linjaa ja ajelen autoja loppuun. Ikinä en raaskisi uutta ostaa velalla.

Volvo 145 piilofarmari. Takapenkki oli kallistettu vaneripenkki, jossa istuttiin selkä menosuuntaan. Lisäksi takaoven aukoissa oli jotkut raudat, jotka estivät takaovien käytön,joten takaluukusta mentiin sisään.

Seuraavassa autossakin oli istumasuunta outo. Toyota Land Cruiserissa istuttiin takana sivuttain.

Yhdessä vaiheessa oli pakettiautoksi muutettu Saab 95. Siellä minä istuin takana kovalla vanerilaverilla, ei puhettakaan turvavöistä tai -istuimista. Onneksi ei tullut haveria.

Toyota Corolla. Sen jälkeen Toyota Corolla, ja sen jälkeen... aivan oikein. Yksi vielä.

Meillä oli erittäin harvinainen ford escort mexico,sen jälkeen toyota corolla coupe ja sitten toyota carinoita 3 erilaista.

Vanha pakettiauto, jossa ei ollut edes turvavyötä keskipenkillä. Onneksi en tullut kolaria. Hieman erilainen tapa matkustaa kuin nykyään omien lasten kanssa.

70- ja 80-luvulla: yleensä Skoda, jossain välissä 70-luvulla vähän aikaa Kupla ja 80-luvun alussa vielä vähemmän aikaa Polski-Fiat. Jälkimmäisessä oli jatkuvasti jotain rikki, ja isä vannoikin, että ei ikinä enää Fiattia meidän pihaan, oli sitten alkuperäinen tai puolalaisversio. Kaikki ostettiin käytettynä ja ajettiin kunnes ei enää kannattanut korjata.

Mini ja myöhemmin Toyota Corolloita.

1980 ja 1990- luvuilla oli mm Honda Accord, Mersu ja useita BMW:itä.

Hauska ketju, kiitos siitä. Meillä oli ensin Ford Prefect 100E ja sit Mosse 407 (60-luvulla).