Voi luoja mä kiehun! Anoppiasiaa taas kerran

Ihan sama miten rankkaa työ olisi miehellä niin pitäisi jaksaa ees jollain tapaa touhuta lastensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Eli käsittääkseni mies on ainoa työssäkäyvä? Kyllä sitten ymmärrän, että haluaa rentoutua kotiin päästessään, varsinkin jos työ on stressaavaa. Ehkä ne leikkipaikoilla olevat isät on koti-isiä?

Itse olisin kiitollinen, jos saisin olla aina kotona ja ainoa huoli olisi hoitaa koti ja lapsi/lapset.

Meillä molemmat käydään töissä, mutta silti hoidan kaikki kotihommat ja ruuanlaiton. Siis ihan kaikki. Ehkä kerran olen pyytänyt miestä imuroimaan (senkin hän unohti), mikä oli musta vain huvittavaa :D

Töissä vietetty aika käy levosta silloin kun kotona on pieniä lapsia.

Itse olen ollut kotiäitinä ja uraäitinä, ja koin kotiäitiyden paljon raskaammaksi kuin uraäitiyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Eli käsittääkseni mies on ainoa työssäkäyvä? Kyllä sitten ymmärrän, että haluaa rentoutua kotiin päästessään, varsinkin jos työ on stressaavaa. Ehkä ne leikkipaikoilla olevat isät on koti-isiä?

Itse olisin kiitollinen, jos saisin olla aina kotona ja ainoa huoli olisi hoitaa koti ja lapsi/lapset.

Meillä molemmat käydään töissä, mutta silti hoidan kaikki kotihommat ja ruuanlaiton. Siis ihan kaikki. Ehkä kerran olen pyytänyt miestä imuroimaan (senkin hän unohti), mikä oli musta vain huvittavaa :D

Töissä vietetty aika käy levosta silloin kun kotona on pieniä lapsia.

Itse olen ollut kotiäitinä ja uraäitinä, ja koin kotiäitiyden paljon raskaammaksi kuin uraäitiyden.

No tämä riippuu täysin urasta ja samalla kotioloista. Itse koen asian päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.

No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.

Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.

Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.

Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.

Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)

Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.

Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?

olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:

7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.

Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.

10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.

12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen

13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.

Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.

14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.

17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.

18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.

19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.

Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.

En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.

Sun isompi lapsi on siis vasta 3v eikä nuku päiväunia?

Meillä lapset herää noin klo 7. Siihen mennessä olen lukenut lehden ja juonut kahvia. Aamutoimet. Kotitöitä lasten kanssa eli 1v ja 2kpl 3v ripustavat pyykkiä, tyhjentävät tiskikonetta, osallistuvat silitykseen tms. Ulos noin klo 9, jos siltä tuntuu. Vaihtoehtona on perhekerho 1 krt/vko tai isompien muskari 1 krt/vko. Kotipäivänä klo 11 ruuanlaittoon, kerhopäivänä ollaan kotona noin 11.30. En osaa tehdä ruokaa niin, että keittiö pitää erikseen sen jäljiltä siivota, joten sellaiset jäävät minulta kokonaan pois. Syödään ja sitten kaikki lapset menevät nukkumaan. Isommat nukkuvat 30 min - 60 min, pienin ainakin 60 min. Sinä aikana ompelen, luen tms. Ja mitä olinkin tekemässä, sitä voi jatkaa, vaikka isommat ovat hereillä. Joskus siivotaan yhdessä, joskus he auttavat ompelussa lajittelemalla nappeja. Välipala ja sen jälkeen yleistä olemista. Lapset leikkivät keskenään,joskus askarrellaan tms.

Päivällinen on klo 17, lapset tekevät salaatin. Joskus meillä on aika jännittäviä makuyhdistelmiä.

En minä osaa kokea päiviäni raskaiksi enkä toisaalta osaa vahtia lasten leikkejä. He ovat kanssani samassa tilassa, mutta leikkivät omiaan, jos minulla on jotain muuta menossa. Joskus voidaan lukea satuja ja näytellä koko iltapäivä, joskus ei. Sohvaa meillä ei muuten ole ollenkaan.

Lapset tekevät salaatin? 3-vuotias käyttää veistä vai onko salaatti sellainen, jossa kaikki on leikkaamatta ja pesemättä astiassa?

Kyllä 3v osaa jo pestä salaatin ja repiä "suupaloiksi", jos ei käytä saksia. Veistäkin tuossa iässä osaa käyttää, jos on saanut siihen ohjausta, vaikka ei porkkanaa saakaan viipaloida. Hillosipuleita (tölkistä) ei tarvitse edes pestä. Avocadoa voi paloitella vaikka lusikalla.

Lapset oppivat hyvin paljon, jos heidän antaa oppia.

Siis oikeasti, veitsi, jolla voi pilkkoa salaattiaineksia ei kuulu 3-vuotiaan käteen. Ihan eri asia, jos lapsella on omia lasten aterimia ja ruokaillessa käyttää haarukan lisäksi veistä. Teillä varmaan lapset tyhjentävät tiskikoneenkin?

Kyllä lapset tyhjentävät tiskikoneen. Mutta ensin minä otan sieltä pois veitset ja haarukat.

3v osaa käyttää veistä, jos häntä siihen opastaa ja seuraa tekemisiä vierestä. Kotona kasvatetut lapset ovat tällaisissa asioissa huomattavasti näppärämpiä kuin laadukkaan varhaiskasvatukset saaneet päiväkotilapset, joille jo pelkkä lusikan kanssa toimiminen on haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.

Vierailija kirjoitti:

Mietippä jotain raskaampaa duunia niinku raksa.. Aamulla joudut puolikuolleena väsymyksen takia lähtemään duuniin jossa nostellaan selkä kipeänä raskaita taakkoja. Tuntuu että itku tulee kun on niin raskasta fyysistä duunia.. Sitten tulet kotiin ja koskee jalkoihin, selkään, päähän, käsiin.. JOKAPAIKKA ON KIPEÄNÄ.. Haluaisit sen rääkkäyksen jälkeen vaan rössähtää sohvalle ja ottaa oluen ja toivoa että levon jälkeen ei olisi enää jyskyttävää kipua jokapaikassa.. 

Sillävälin kotiemäntä vaan nalkuttaa että tee sitä tee tätä.. NO OLEN TEHNYT JO 12 TUNTIA SITÄ JA TÄTÄ JA TUOTA. JOKO SAA LEVÄTÄ?.. 

Mietippä nainen itse jos joutuisit jynssäämään jotain vessaa puhtaaks 12 tuntia putkeen.. Polvet ja kädet kipeänä oot tehnyt hommia ja sen jälkeen mies sanoo että tiskaa ja tee ruokaa ja pese pyykkiä ja leiki lasten kanssa ja hiero mun hartioita.. Eikö yhtään tuntuis siltä että mies nalkuttaa? 

Sitten kaiken tuon rääkin jälkeen nainen käyttää miehen lompakkoa ja käy kaupassa miehen rahoilla ja ostelee itselleen kaikkea vaatteita ja kivaa kun mies joutuu samassa reikäsessä haalarissa lähtemään töihin ja koko elämä on vaan sitä että nainen ei ole koskaan tyytyväinen ja jokapaikkaa kolottaa..

Ei etes pillua saa kun vaimo on aina vittupäänä ja halut menee. 

Siinä tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä työsuojeluun, sillä raksalla ei suinkaan nostella suuria taakkoja, vaan käytettävissä on trukit ja nostimet, jolla tavaroiden siirto tehdään. Se on kirjoitettu työlainsäädäntöön.

Raksalla on lepotauot.

Tarinasi ei kuulosta lainkaan uskottavalta, eikä kuvaa tätä päivää.

Ja tosiaan, jos työikäinen ei selviä omista arkisista askareistaan, kannattaa hakea esim. omaishoitajaa tai henk.koht.avustajaa, eikä turvautua puolisoon, joka on perhevapaalla hoitamassa lasta.

Olet täydellisesti ymmärtänyt perhevapaiden merkityksen. Ja sinuna hakeutuisin kuntoutukseen tai ainakin kartoittamaan kuntoasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.

No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.

Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.

Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.

Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.

Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)

Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.

Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?

olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:

7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.

Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.

10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.

12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen

13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.

Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.

14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.

17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.

18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.

19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.

Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.

En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.

Sun isompi lapsi on siis vasta 3v eikä nuku päiväunia?

Meillä lapset herää noin klo 7. Siihen mennessä olen lukenut lehden ja juonut kahvia. Aamutoimet. Kotitöitä lasten kanssa eli 1v ja 2kpl 3v ripustavat pyykkiä, tyhjentävät tiskikonetta, osallistuvat silitykseen tms. Ulos noin klo 9, jos siltä tuntuu. Vaihtoehtona on perhekerho 1 krt/vko tai isompien muskari 1 krt/vko. Kotipäivänä klo 11 ruuanlaittoon, kerhopäivänä ollaan kotona noin 11.30. En osaa tehdä ruokaa niin, että keittiö pitää erikseen sen jäljiltä siivota, joten sellaiset jäävät minulta kokonaan pois. Syödään ja sitten kaikki lapset menevät nukkumaan. Isommat nukkuvat 30 min - 60 min, pienin ainakin 60 min. Sinä aikana ompelen, luen tms. Ja mitä olinkin tekemässä, sitä voi jatkaa, vaikka isommat ovat hereillä. Joskus siivotaan yhdessä, joskus he auttavat ompelussa lajittelemalla nappeja. Välipala ja sen jälkeen yleistä olemista. Lapset leikkivät keskenään,joskus askarrellaan tms.

Päivällinen on klo 17, lapset tekevät salaatin. Joskus meillä on aika jännittäviä makuyhdistelmiä.

En minä osaa kokea päiviäni raskaiksi enkä toisaalta osaa vahtia lasten leikkejä. He ovat kanssani samassa tilassa, mutta leikkivät omiaan, jos minulla on jotain muuta menossa. Joskus voidaan lukea satuja ja näytellä koko iltapäivä, joskus ei. Sohvaa meillä ei muuten ole ollenkaan.

Lapset tekevät salaatin? 3-vuotias käyttää veistä vai onko salaatti sellainen, jossa kaikki on leikkaamatta ja pesemättä astiassa?

Kyllä 3v osaa jo pestä salaatin ja repiä "suupaloiksi", jos ei käytä saksia. Veistäkin tuossa iässä osaa käyttää, jos on saanut siihen ohjausta, vaikka ei porkkanaa saakaan viipaloida. Hillosipuleita (tölkistä) ei tarvitse edes pestä. Avocadoa voi paloitella vaikka lusikalla.

Lapset oppivat hyvin paljon, jos heidän antaa oppia.

Siis oikeasti, veitsi, jolla voi pilkkoa salaattiaineksia ei kuulu 3-vuotiaan käteen. Ihan eri asia, jos lapsella on omia lasten aterimia ja ruokaillessa käyttää haarukan lisäksi veistä. Teillä varmaan lapset tyhjentävät tiskikoneenkin?

Kyllä lapset tyhjentävät tiskikoneen. Mutta ensin minä otan sieltä pois veitset ja haarukat.

3v osaa käyttää veistä, jos häntä siihen opastaa ja seuraa tekemisiä vierestä. Kotona kasvatetut lapset ovat tällaisissa asioissa huomattavasti näppärämpiä kuin laadukkaan varhaiskasvatukset saaneet päiväkotilapset, joille jo pelkkä lusikan kanssa toimiminen on haastavaa.

Miksi 3-vuotiaan lapsen pitää osata näppärästi käyttää keittiöveistä? Lapsen käden hienomotoriikka kehittyy ihan muissa, ikäluokalle sopivammissa, toimissa. 

Anoppifantasiaa?

Vierailija kirjoitti:

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

Se on läsnäoloa, jota monelta lapselta puuttuu.

Tottakai välillä painitaankin tai katsotaan isin muita puuhia, kuten puutöitä ja kitaransoittoa, mutta työpäivän jälkeen yleensä ollaan ihan rauhassa.

Kirjoitit, että lapset tarvitsevat ulkoilua. En missään vaiheessa ollut eri mieltä. Siitä olin eri mieltä pitääkö miehen töistä tultuaan lähteä lasten kanssa ulos.

Ei pidä. Johan se on lähes ainut asia mitä sen kotonaolevan tarvii Hoitaa.

Moni kirjoittaa leikkimisestä ja virikkeistä ja jopa harrastuksista. Kuinka pienistä oikein puhutte.

Olen ihan eri mieltä. Pikkulapsen kanssa ei tarvi harrastaa mitään muuta kuin vähän lorutella ja jutella. Kaikki muu tulee normaaliarjessa. Leikki-ikäisten päivät kuluvat leikkiessä, niihin ei aikuista tarvita. Tylsää saa olla kuten tiedetään. Jos sisaruksia ei ole lapsi nauttii varmasti jopa vain aikuisen toimien seuraamisesta. Osallistaakin voi.

Isommille lapsille olen järjestänyt askartelua ja muuta opiskelua lisäksi mutta tehän puhutte alle neljävuotiaista eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.

Suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä 2 tuntia liikuntaa ja ulkoilua, joka lisää lapsen terveyttä ja hyvinvointia.

Ja käytännössä pienten lasten osalta, jo pelkkään ulkoiluun menee 2,5-3h kun huomioidaan pukemiset ja riisumiset.

Ja myös päiväkodissa lapset saavat ulkoilua, oli sää mikä tahansa, vähintäin 2h päivässä.

Ehkä lapset kannattaisi laittaa päiväkotiin jo heti synnyttyä ja äidin jäädä kotiin hoitamaan avutonta miestään. Ainakin sen käsityksen saa monista kommenteista.

Itse voitin aikoinaan lotossa hyvin suuren summan ja mm tämän vuoksi/johdosta jäin kotiin ensimmäisen lapsen synnyttyä.

Mieheni on johtavassa asemassa ja hän saa mennä miten huvittaa.

Nyt nuorin aloittaa syksyllä lukion, eipä minun tarvi mitään tehdä.

Lähetän lapset kouluun, teen aamiaista, välipalat, kuulustelen läksyt mutta harrastuksiin menee yksin.

Klo 18 meillä syödään ja silloin kaikki on kotona.

Käyn lounaalla alueen ravintolassa, käyn kaupungilla, kaupoissa ja olen päivittäin ulkona n 10-14 välisen ajan, 3 krt vkossa käyn jumpassa.

Helposti kerkeän tekemään kaiken, ehkä tunnin verran teen kotitöitä per pv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.

No eivät kuole, mutta hyppivät illalla pitkin seiniä, kun eivät ole päivän aikaan saaneet purettua energiaa mihinkään. Ainakin omissa lapsissa eron huomasi selvästi, mutta teillä taitaa olla erilaiset lapset, vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietippä jotain raskaampaa duunia niinku raksa.. Aamulla joudut puolikuolleena väsymyksen takia lähtemään duuniin jossa nostellaan selkä kipeänä raskaita taakkoja. Tuntuu että itku tulee kun on niin raskasta fyysistä duunia.. Sitten tulet kotiin ja koskee jalkoihin, selkään, päähän, käsiin.. JOKAPAIKKA ON KIPEÄNÄ.. Haluaisit sen rääkkäyksen jälkeen vaan rössähtää sohvalle ja ottaa oluen ja toivoa että levon jälkeen ei olisi enää jyskyttävää kipua jokapaikassa.. 

Sillävälin kotiemäntä vaan nalkuttaa että tee sitä tee tätä.. NO OLEN TEHNYT JO 12 TUNTIA SITÄ JA TÄTÄ JA TUOTA. JOKO SAA LEVÄTÄ?.. 

Mietippä nainen itse jos joutuisit jynssäämään jotain vessaa puhtaaks 12 tuntia putkeen.. Polvet ja kädet kipeänä oot tehnyt hommia ja sen jälkeen mies sanoo että tiskaa ja tee ruokaa ja pese pyykkiä ja leiki lasten kanssa ja hiero mun hartioita.. Eikö yhtään tuntuis siltä että mies nalkuttaa? 

Sitten kaiken tuon rääkin jälkeen nainen käyttää miehen lompakkoa ja käy kaupassa miehen rahoilla ja ostelee itselleen kaikkea vaatteita ja kivaa kun mies joutuu samassa reikäsessä haalarissa lähtemään töihin ja koko elämä on vaan sitä että nainen ei ole koskaan tyytyväinen ja jokapaikkaa kolottaa..

Ei etes pillua saa kun vaimo on aina vittupäänä ja halut menee. 

Siinä tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä työsuojeluun, sillä raksalla ei suinkaan nostella suuria taakkoja, vaan käytettävissä on trukit ja nostimet, jolla tavaroiden siirto tehdään. Se on kirjoitettu työlainsäädäntöön.

Raksalla on lepotauot.

Tarinasi ei kuulosta lainkaan uskottavalta, eikä kuvaa tätä päivää.

Ja tosiaan, jos työikäinen ei selviä omista arkisista askareistaan, kannattaa hakea esim. omaishoitajaa tai henk.koht.avustajaa, eikä turvautua puolisoon, joka on perhevapaalla hoitamassa lasta.

Olet täydellisesti ymmärtänyt perhevapaiden merkityksen. Ja sinuna hakeutuisin kuntoutukseen tai ainakin kartoittamaan kuntoasi.

No niin. Valitetaan, että miehet ei ymmärrä kotihommien raskautta. Todellisuudessa ei näytä olevan sullakaan mitään käsitystä esim. raksamiehen hommista. Mieheni on niinkin kevyissä hommissa kuin sähkömiehenä, saa siinä kanniskella, kurkotella ja lankuttaa ihan pitkin päivää sellaisten pikkupainojen kuten sähkötarvikkeiden kanssa. Ei mokomille mitään nostimia. Sitä vartenhan se äijä siinä on.

Et sitten ole koskaan kuullut vaatemyyjien tms valitusta siitä kun ollaan koko päivä jalkojen päällä. Lisää siihen se painava työkaluliivi, erilaiset asennot ja asennettavien kalusteiden paino. Tuskin raksaäijä helpommalla pääsee.

Minä istun lapsi sylissä sohvalla lässyttämässä. Ja verrytän jalkoja vaunulenkillä. Voi kauhia.

Tiedän niin ap:n tunteen. Oma puolisoni on 36-vuotias, eläkkeellä, ja aivan täysin mammanpoika, anoppi pitää poikaansa vielä lapsena ja minä olen hirviöminiä kun vaadin joskus miestä tekemään muutakin kuin surffaamaan netissä.

Vierailija kirjoitti:

Itse voitin aikoinaan lotossa hyvin suuren summan ja mm tämän vuoksi/johdosta jäin kotiin ensimmäisen lapsen synnyttyä.

Mieheni on johtavassa asemassa ja hän saa mennä miten huvittaa.

Nyt nuorin aloittaa syksyllä lukion, eipä minun tarvi mitään tehdä.

Lähetän lapset kouluun, teen aamiaista, välipalat, kuulustelen läksyt mutta harrastuksiin menee yksin.

Klo 18 meillä syödään ja silloin kaikki on kotona.

Käyn lounaalla alueen ravintolassa, käyn kaupungilla, kaupoissa ja olen päivittäin ulkona n 10-14 välisen ajan, 3 krt vkossa käyn jumpassa.

Helposti kerkeän tekemään kaiken, ehkä tunnin verran teen kotitöitä per pv.

Siis oikeastiko sinä kuulustelet ysiluokkalaisen ja lukioikäisten läksyt? Ei voi olla totta...

Vierailija kirjoitti:

No eivät kuole, mutta hyppivät illalla pitkin seiniä, kun eivät ole päivän aikaan saaneet purettua energiaa mihinkään. Ainakin omissa lapsissa eron huomasi selvästi, mutta teillä taitaa olla erilaiset lapset, vai?

Siis mikä sua estää viemästä niitä ulos, jos oot koko päivän kotona?

Vierailija kirjoitti:

Itse voitin aikoinaan lotossa hyvin suuren summan ja mm tämän vuoksi/johdosta jäin kotiin ensimmäisen lapsen synnyttyä.

Mieheni on johtavassa asemassa ja hän saa mennä miten huvittaa.

Nyt nuorin aloittaa syksyllä lukion, eipä minun tarvi mitään tehdä.

Lähetän lapset kouluun, teen aamiaista, välipalat, kuulustelen läksyt mutta harrastuksiin menee yksin.

Klo 18 meillä syödään ja silloin kaikki on kotona.

Käyn lounaalla alueen ravintolassa, käyn kaupungilla, kaupoissa ja olen päivittäin ulkona n 10-14 välisen ajan, 3 krt vkossa käyn jumpassa.

Helposti kerkeän tekemään kaiken, ehkä tunnin verran teen kotitöitä per pv.

Lucky you! 😁

Sinun tulee Ap ymmärtää, että et ole kyllin hyvä anoppisi pojalle. Kukaan ei ole. Lisäksi anopeista parhainkin muuttuu demoniksi lapsenlapsen syntyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.

Jos haluaa pitää lapsilla jonkinlaisen rytmin, niin kyllä se ulkoilu siihen kuuluu. Meillä ainaki lapset alkavat hyppiä seinille, jos eivät pääse ulos purkamaan energiaansa. Syövät paremmin ja nukkuvat paremmin. Meilläkin väännetään aina tästä, mies ei haluaisi mennä lasten kanssa ulos, mutta ei halua kotihommiakaan tehdä. Ja käymme molemmat kokopäivätyössä, välillä v***ttaa.