Voi luoja mä kiehun! Anoppiasiaa taas kerran
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.
Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero
Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.
Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.
No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.
Suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä 2 tuntia liikuntaa ja ulkoilua, joka lisää lapsen terveyttä ja hyvinvointia.
Ja käytännössä pienten lasten osalta, jo pelkkään ulkoiluun menee 2,5-3h kun huomioidaan pukemiset ja riisumiset.
Ja myös päiväkodissa lapset saavat ulkoilua, oli sää mikä tahansa, vähintäin 2h päivässä.
Ehkä lapset kannattaisi laittaa päiväkotiin jo heti synnyttyä ja äidin jäädä kotiin hoitamaan avutonta miestään. Ainakin sen käsityksen saa monista kommenteista.
Jep, suositukset on tiedossa mutta ei ne lapset tosiaan kuole tai kärsi, jos JOKA päivä eivät ulkoile. Löysätkää nyt hyvät naiset.
Ei ehkä lapset kuole, ainakaan lapsena, mutta kait olet tietoinen lasten viime aikoina räjähtäneestä lasten moni allergioista, jonka osa syynä on lasten puutteellinen kosketus luontoon ja immunikaation katoaminen. Ja lähes poikkeuksetta lapsi joutuu kärsimään allergioistaan koko elinikänsä.
Lapselle liikunta ja ulkoilu on yhtä tärkeää, kuin yöunet ja ruoka.
Ei ihme, jos joka toisella lapsella on jokin allergia ja teini-iässä kohonneet kolesteroliarvot ja ylipainoa, kun lapsella ei ole ollut mahdollisuutta pienestä pitäen kokea ulkoilun ja liikunnan iloa, vaan mieluummin pakerretaan kotitöitä, jotta mies voi levätä töiden jälkeen sohvalla ja yhtälailla hän kärsii liikunnan puutteesta ja helpon elämän sairauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minun lasteni puolisot alkaisivat mollata tuolla lailla siippojaan meillä, niin ihan varmasti puuttuisin. Samoin jos omat lapseni alkaisivat tuolla lailla haukkua puolisoitaan. Kotitöiden jaosta ei vittuilla muuden kuullen.
MInusta poikien aideista loytyy usein vika. Tehdaan liian paljon heidan puolestaan ja sitten he odottavat etta vaimo tekee...
Liian nopea johtopäätös, syytä on sekä miehessä että vaimossa. Jos miehet ulkoistavat kaiken lapsiin liittyvän vaimoilleen, he ovat yhtälailla vastuussa. Tulee isiensä kasvattamatta jättämiä poikia ja tyttöjä. Taustalla voi olla, että nainen on ominut itselleen lapset jo syntymästä, kohdellut miestä apurina eikä mies ole pitänyt puoliaan.
Lasten kasvattaminen ei ole mun mielestä "kotihomma", kuten vaikka siivoaminen. Kummastelen kyllä miehiä, jotka ovat antaneet periksi, eivät ole kiinnostuneita lapsistaan eivätkä halua viettää heidän kanssaan aikaa. Heidän isänsä ovat todennäköisesti olleet samanlaisia.
Mutta onhan ap:n perhe-elämä muutenkin ankeaa: riidellään juhlissa eikä yhteisellä vapaa-ajalla keksitä muuta kuin jossain kaupassa kierteleminen. Lapset sitten jatkavat noita samoja perinteitä.
Tuo ei ollut vitsi vaan suoraa vittuilua. Ap vittuili miehestään juhlissa kaikille, tuo on niin mautonta. Jos sinulla on jotain selvitettävää miehes kanssa, selvitä se kotona hänen kanssa. Kukaan ei halua olla kuulemassa toisten perheriitoja.
Ite olen vaativassa työssä käyvä yh, joten teen sekä työt että sitten kotityöt, ei se aikuinen mies siitä rikki mee. Mutta valitsin mieluummin näin, kuin ap:n kaltaisen vittuilija-exän.
siiris kirjoitti:
En tajua AP:n avautumista ollenkaan:/
Mun mies on päivät töissä. On väsynyt kun tulee kotiin. Ja nälkäinen. Mulle ei tulis mieleenkään vaatia häneltä mitään tuossa vaiheessa vaikka itse teen yksityisyrittäjän hommia lasten ja kodinhoidon ohella. Mies kuitenkin tuo rahat elämiseen pääasiassa. Jonkun ajan kuluttua voidaan lähteä kauppaan tms. ja mies laittaa lapset nukkumaan. Vapaapäivinään viettää kaiken ajan lasten kanssa ja joskus myös siivoaa hieman mutta ei mitenkään viikottain.
Meillä halataan ja suukotellaan paljon. Annan melkoisen paljon hellyyttä hänelle ja hän takaisin. Joskus riidellään mutta siis perustat on kunnossa.
Mä en ymmärrä että mistä ihmeessä voi omassa kodissa viettämästään ajasta lasten kanssa olla niin väsynyt. Siis kotona ollessa just sitä arkea voi elää omalla painollaan. Mä en usko että yksikään täällä valittajista on mikään ihannekotirouva/äiti vaan päinvastoin.
Jos mies varaisi meille yön hotellissa (niinkuin joskus on tehnyt). Niin ymmärtää tehdä sen tarpeeksi ajoissa että saadaan lastenvahti jonka minä hankin ja hoidan valmiiksi. Sitten annetaan mennä. Ei se mies multa vaadi muutakuin yhteistä aikaa ilman lapsia. Seksiä meillä on joka ilta. Se kestää noin 5-10 minuuttia. Not a big deal ja saa minut tuntemaan itseni halutuksi ja mies saa siitä sen minkä käsittää rakkaudentunteeksi. Niin että mitä ihmettä naiset...
Jos mun pojan vaimo/tyttis alkais mulle aukomaan päätään siitä että mies ei tee kotitöitä ja blahblahblaah mutta poika kuitenkin käy töissä ja selvästi rakastaa omaa perhettään niin välirikon uhalla poikaan ja lapsenlapsiin pistäisin naisen pihalle omasta kotoani ja elämästäni. Jos taas poika olis saamaton vätys ja nainen OIKEASTI yksin vastuussa lähes kaikesta niin asiasta voidaan keskustella muttei missään juhlissa. En muutenkaan jaksa kuulla sitä vittuilua mitä moni nainen harrastaa miehensä kustannuksella ja jos mies vastaa takaisin niin nainen pistää heti helvetin pystyyn. Joku roti näissä asioissa.
Meillä mies oli kotona, kun lapset oli 2v ja 4v. niin kyllä hänen aikansa meni aika tarkkaa lastenhoitoon ja ulkoiluun. Ja koti oli kuin pommin jäljellä ja pyykit pesemättä. Ei tosin haitannut, kun samanlaista oli silloin kun itse olin kotona.
Yleensä kun tulin töistä kotiin ja astuin remmiin, niin aloin tekemään päivällistä ja olemaan lasten kanssa ja tämän ajan mies halusi omaa aikaa, jotta olisi jaksanut. Yleensä hän läksi lenkille tai yksin kauppaan.
Hänelle kotona oleminen oli kyllä raskaampaa, kuin työssä yläkoulun opena, vaikka sielläkin oli omat haasteensa teinien kanssa.
Meillä lastenhoito ja kotityöt on aina jaettu puoliksi, eikä perhevapaiden helppoudesta tai raskaudesta ole tarvinnut riidellä, kun molemmat ovat saaneet sen kokea ja tiedetään mitä se on.
Kyllä miehilläkin pitäisi olla oikeus koti-isyyteen ja lastensa hoivaa ja ehkä tulevaisuudessa perhevapaat jaetaan oikeudenmukaisemmin, jotta mieskin voi kokea lapsiperheen arjen "helppouden" kun uusi laki saadaan voimaan.
Käyttäjä3500 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitöiden jakaminen on asia, joka pitää tietysti sopia keskenään.
Ihan toinen asia on oman kumppanin mollaaminen tai nolaaminen tämän ystävien tai perheen edessä. Sellaista en omalta kumppaniltani sietäisi hetkeäkään vaan sohvan kulutuksesta keskustellaan kotosalla kaksin. Tuo on lisäksi yleensä äärettömän epäkohteliasta ja vaivaannuttavaa myös sille muulle yleisölle ja tässä tapauksessa tietysti vielä loukkaavaakin kun oli kyse äidistä ja pojasta.
Parempi nolata vaan, jospa se sitten mieluummin tekisi jotain?
Mun äiti ja mies on nolaamalla pyrkineet saada mua tekemään asiat niin kuin ne haluaa. Mies on ex ja äitiä näen vain kun on pakko. Vittumaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpamaista ap:lta ottaa anoppilassa tuollainen asia puheeksi! Itse en kehtaisi naamaani näyttää jos olisin jossain mielenhäiriössä mennyt moisia möläyttelemään. Mä kunnioitan appivanhempiani jo ihan sen vuoksi, että ovat itseäni iäkkäämpi enkä senkään vuoksi arvostelisi heidän lastaan, heidän kodissaan, päin naamaa. Tuollaiset asiat puhutaan kotona, kahdenkesken.
Miksi pitää kunnioittaa sitä, että joku on elänyt kauan? Typerää.
Jos ap:llä yhtä huumorintajuton anoppi kuin mulla, niin en ihmettele, jos pieni kevyt vitsailu on mennyt "ohi". Ehkä aika ja paikka moiselle huumorille ei paras mahdollinen.
Tuo ei ollut huumoria vaan ilkeyttä. Tarkoituksella sanottu seurassa, että mies ei voisi tehdä mitään.
Pelkääkö ap miestään, vai miksi ei voi sanoa tälle kahden?
siiris kirjoitti:
En tajua AP:n avautumista ollenkaan:/
Mun mies on päivät töissä. On väsynyt kun tulee kotiin. Ja nälkäinen. Mulle ei tulis mieleenkään vaatia häneltä mitään tuossa vaiheessa vaikka itse teen yksityisyrittäjän hommia lasten ja kodinhoidon ohella. Mies kuitenkin tuo rahat elämiseen pääasiassa. Jonkun ajan kuluttua voidaan lähteä kauppaan tms. ja mies laittaa lapset nukkumaan. Vapaapäivinään viettää kaiken ajan lasten kanssa ja joskus myös siivoaa hieman mutta ei mitenkään viikottain.
Meillä halataan ja suukotellaan paljon. Annan melkoisen paljon hellyyttä hänelle ja hän takaisin. Joskus riidellään mutta siis perustat on kunnossa.
Mä en ymmärrä että mistä ihmeessä voi omassa kodissa viettämästään ajasta lasten kanssa olla niin väsynyt. Siis kotona ollessa just sitä arkea voi elää omalla painollaan. Mä en usko että yksikään täällä valittajista on mikään ihannekotirouva/äiti vaan päinvastoin.
Jos mies varaisi meille yön hotellissa (niinkuin joskus on tehnyt). Niin ymmärtää tehdä sen tarpeeksi ajoissa että saadaan lastenvahti jonka minä hankin ja hoidan valmiiksi. Sitten annetaan mennä. Ei se mies multa vaadi muutakuin yhteistä aikaa ilman lapsia. Seksiä meillä on joka ilta. Se kestää noin 5-10 minuuttia. Not a big deal ja saa minut tuntemaan itseni halutuksi ja mies saa siitä sen minkä käsittää rakkaudentunteeksi. Niin että mitä ihmettä naiset...
Jos mun pojan vaimo/tyttis alkais mulle aukomaan päätään siitä että mies ei tee kotitöitä ja blahblahblaah mutta poika kuitenkin käy töissä ja selvästi rakastaa omaa perhettään niin välirikon uhalla poikaan ja lapsenlapsiin pistäisin naisen pihalle omasta kotoani ja elämästäni. Jos taas poika olis saamaton vätys ja nainen OIKEASTI yksin vastuussa lähes kaikesta niin asiasta voidaan keskustella muttei missään juhlissa. En muutenkaan jaksa kuulla sitä vittuilua mitä moni nainen harrastaa miehensä kustannuksella ja jos mies vastaa takaisin niin nainen pistää heti helvetin pystyyn. Joku roti näissä asioissa.
En lainkaan ymmärrä nykyajan perheen tasa-arvoa ja puolisoiden tasavertaisuutta perheen huoltajana.
Sinä hoidat lapset ja kodin, kun mies käy töissä ja tuo rahan pöytään, mutta vaatimattomana, jätät kokonaan huomiota oman pakoksesi lasten ja kodinhoidossa, sekä liiketoiminnastasi saadut tulot ja perhevapaista maksettavat tuet?
Vai menevätkö ne sinun omaan henk.koht.sijoitukseen. Muussa tapauksessa oikeudenmukaisuus on kaukana ja annat tuplana perheen hyväksi, mieheesi verrattuna.
Edelleen kysynyt mihin kaikkeen nykynaiset oikein suostuttu. Ja teillä on tietysti omat rahat ja kulut maksatte puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.
Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)
Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.
Mutta myös iso osa naisista käy töissä ja osallistuu perheen arkeen myös rahapussin muodossa. Tästä syystä on ihan perusteltua, että se kotona oleva tekee enemmän kotitöitä.
Äityli on kotona lasten kanssa, ja miehen tulisi työpäivän jälkeen pestä pyykit ja laittaa ruokaa?
Just joo.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Muuhun puuttumatta: parit, jotka "leikkisästi kinastelevat" keskenään juhlissa ovat todella rasittavia ja huonokäytöksisiä, aiheuttavat muille kiusaantuneisuutta ja pilaavat juhlat. Heille pitääkin kivahtaa.
Kinastelkoon leikkisästi kotona kotitöiden jakamisesta ja tilittäkööt aiheesta omille äideilleen tai ystävilleen, mutta EI juhlissa.
Tämä on niin totta! Helvetin kiusallista ja ärsyttävää kuunnella kun emäntä toteaa "leikkisästi" että hänen ei mies ei tee muuten kotona yhtään mitään. Mitäs siihen mies voi oikein vastata ilman että menee riitelyksi. Todella mautonta ja huonoa tilannetajua ruveta kenenkään juhlissa tai sukulaisten edessä selvittelemään kotitöiden tekemistä.
Ulkopuolisen on täysin mahdotonta tietää onko miehesi laiska vai ei. Anoppisi kanssa sinun kannattaa keskittyä muihin asioihin jos et halua lopullisesti menettää välejä.
Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä on niin stressaava työ ja joutuu sen myötä matkustelemaan niin paljon, etten oleta hänen kotona ollessaan tekemään juurikaan mitään. Pakkohan se on levätä, että jaksaa siinä oravanpyörässä. Minä hoidan kodin ja lapset, mutta tietysti jokaiben perhe miettii mikä toimii itsellä parhaiten.
Vaikka olisi kuinka stressaava työ, niin aika surulliselta kuulostaa, jos isä ei jaksa viettää aikaa lapsiensa kanssa kotona ollessaan. Surullista sekä lasten että isän kannalta. En toki tiedä, mitä tuo lepääminen tässä tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.
Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero
Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.
Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.
No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.
Suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä 2 tuntia liikuntaa ja ulkoilua, joka lisää lapsen terveyttä ja hyvinvointia.
Ja käytännössä pienten lasten osalta, jo pelkkään ulkoiluun menee 2,5-3h kun huomioidaan pukemiset ja riisumiset.
Ja myös päiväkodissa lapset saavat ulkoilua, oli sää mikä tahansa, vähintäin 2h päivässä.
Ehkä lapset kannattaisi laittaa päiväkotiin jo heti synnyttyä ja äidin jäädä kotiin hoitamaan avutonta miestään. Ainakin sen käsityksen saa monista kommenteista.
Jep, suositukset on tiedossa mutta ei ne lapset tosiaan kuole tai kärsi, jos JOKA päivä eivät ulkoile. Löysätkää nyt hyvät naiset.
Ei ehkä lapset kuole, ainakaan lapsena, mutta kait olet tietoinen lasten viime aikoina räjähtäneestä lasten moni allergioista, jonka osa syynä on lasten puutteellinen kosketus luontoon ja immunikaation katoaminen. Ja lähes poikkeuksetta lapsi joutuu kärsimään allergioistaan koko elinikänsä.
Lapselle liikunta ja ulkoilu on yhtä tärkeää, kuin yöunet ja ruoka.
Ei ihme, jos joka toisella lapsella on jokin allergia ja teini-iässä kohonneet kolesteroliarvot ja ylipainoa, kun lapsella ei ole ollut mahdollisuutta pienestä pitäen kokea ulkoilun ja liikunnan iloa, vaan mieluummin pakerretaan kotitöitä, jotta mies voi levätä töiden jälkeen sohvalla ja yhtälailla hän kärsii liikunnan puutteesta ja helpon elämän sairauksista.
Voi hyvänen aika! Kysymys oli siitä, onko tarve viedä lapsia joka päivä äidin aikataulun mukaisesti ulos, jos lasten isä ei vaan jaksa. Tai äiti. Siis joka päivä. Joku tykkää rytmistä ja aikatauluista mutta usein siinä käy niin, että jäkun joku asia ei menekään minuutilleen oikein, valitetaan. Peräänkuulutin löysäämään hieman tavoitteista ja aikataulusta ja sillä nyt ei allergiaa tai korkeaa kolesterolia saada.
Mitä jos varaat itsellesi yön hotellista sellaiselle päivälle kun miehesi ei ole töissä. Näin mies joutuu itse kokemaan miten helppoa sinun on.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?
Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.
Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.
Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero
Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.
Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.
No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.
Suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä 2 tuntia liikuntaa ja ulkoilua, joka lisää lapsen terveyttä ja hyvinvointia.
Ja käytännössä pienten lasten osalta, jo pelkkään ulkoiluun menee 2,5-3h kun huomioidaan pukemiset ja riisumiset.
Ja myös päiväkodissa lapset saavat ulkoilua, oli sää mikä tahansa, vähintäin 2h päivässä.
Ehkä lapset kannattaisi laittaa päiväkotiin jo heti synnyttyä ja äidin jäädä kotiin hoitamaan avutonta miestään. Ainakin sen käsityksen saa monista kommenteista.
Jep, suositukset on tiedossa mutta ei ne lapset tosiaan kuole tai kärsi, jos JOKA päivä eivät ulkoile. Löysätkää nyt hyvät naiset.
Ei ehkä lapset kuole, ainakaan lapsena, mutta kait olet tietoinen lasten viime aikoina räjähtäneestä lasten moni allergioista, jonka osa syynä on lasten puutteellinen kosketus luontoon ja immunikaation katoaminen. Ja lähes poikkeuksetta lapsi joutuu kärsimään allergioistaan koko elinikänsä.
Lapselle liikunta ja ulkoilu on yhtä tärkeää, kuin yöunet ja ruoka.
Ei ihme, jos joka toisella lapsella on jokin allergia ja teini-iässä kohonneet kolesteroliarvot ja ylipainoa, kun lapsella ei ole ollut mahdollisuutta pienestä pitäen kokea ulkoilun ja liikunnan iloa, vaan mieluummin pakerretaan kotitöitä, jotta mies voi levätä töiden jälkeen sohvalla ja yhtälailla hän kärsii liikunnan puutteesta ja helpon elämän sairauksista.
Voi hyvänen aika! Kysymys oli siitä, onko tarve viedä lapsia joka päivä äidin aikataulun mukaisesti ulos, jos lasten isä ei vaan jaksa. Tai äiti. Siis joka päivä. Joku tykkää rytmistä ja aikatauluista mutta usein siinä käy niin, että jäkun joku asia ei menekään minuutilleen oikein, valitetaan. Peräänkuulutin löysäämään hieman tavoitteista ja aikataulusta ja sillä nyt ei allergiaa tai korkeaa kolesterolia saada.
Oletko ajatellut, että lapsetkin ovat erilaisia? Joillain menee rytmi sekaisin muutoksista ja sitten lapsi nukkuu miten sattuu. Jos ei väsyneenäkään meinaa saada unen päästä kiinni, niin se ilta on yhtä itkua. No, jotkut ehkä mieluummin kuuntelevat tunnin lapsen itkua kuin viettäisivät tunnin oman lapsen kanssa ulkona.
Kotityöt on sen vastuulla, joka on kotona. Se on sen kotiäidin/-isän työ. Kun palkkatyössä oleva vanhempi tulee kotiin, lastenhoito menee puoliksi. Näin sen kuuluisi olla. Kun molemmat ovat töissä, kotityöt ja lastenhoito menee puoliksi.
Ja kuten moni jo sanoikin, tämmöiset keskustelut käydään kotona kahdestaan eikä päätä auota toiselle anoppilan kahvipöydässä.
Pakko sanoa että en kyllä ihmettele ettei ap:n miestä kiinnosta osallistua kodinhoitoon. Ap:n arvostuksesta ja asenteesta miestä kohtaa kertoo kyllä paljon tuo että rupeaa haukkumaan häntä sukulaistensa edessä.
Muuhun puuttumatta: parit, jotka "leikkisästi kinastelevat" keskenään juhlissa ovat todella rasittavia ja huonokäytöksisiä, aiheuttavat muille kiusaantuneisuutta ja pilaavat juhlat. Heille pitääkin kivahtaa.
Kinastelkoon leikkisästi kotona kotitöiden jakamisesta ja tilittäkööt aiheesta omille äideilleen tai ystävilleen, mutta EI juhlissa.