Lue keskustelun säännöt.
Mitä ruokasanoja ja -fraaseja inhoat?
14.04.2017 |
Minusta mikä tahansa jollakin "pedillä" on niin kamala että käytän itse ilmaisua jos meillä on roskaruokaa ruokaa eli vaikka "puikulapossua belgianperunapedillä" (nakit ja ranskalaiset).
Toinen asia joka tökkii on liiallinen määrittely. "Raikkaan salaatin kera"... olisiko tullut mieleen laittaa ummehtunutta, nahistunutta salaattia? "Juomana raikas vesi"... ei, kun lähmäisessä kannussa yön yli seissyt haalea kraanavesi.
:)
Kommentit (397)
M_M kirjoitti:
Muffini. Missä vaiheessa muffinseista tuli muffineja? Ja ennen kaikkea miksi?!
Kysymykseen "missä vaiheessa" en nyt osaa googlettamatta vastata, mutta syy oli kielitoimiston mukaan se, että sanassa "muffinssi" on yksikkö ja monikko sekaisin. Englanniksihan muffin = 1 muffini ja muffins = monta. Joten kun suomeksi sanoisi "muffinssi", siinä olisi monikko ja yksikkö samassa. Tai sanassa "muffinssit" olisi tuplamonikko.
Tavallaan ymmärrän perustelun, mutta en silti nähnyt tarvetta muutokselle. Jos nimi on jo vakiintunut muffinssina, niin mitä väliä, mistä se alunperin on tullut ja onko siinä kenties jotain hassua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta vihreän salaatin on hyvä olla raikas ja rapea, siis sellainen melkein jääkaappikylmä, eikä lötkö pöytälämmin.
Vierailija kirjoitti:
M_M kirjoitti:
Muffini. Missä vaiheessa muffinseista tuli muffineja? Ja ennen kaikkea miksi?!
Kysymykseen "missä vaiheessa" en nyt osaa googlettamatta vastata, mutta syy oli kielitoimiston mukaan se, että sanassa "muffinssi" on yksikkö ja monikko sekaisin. Englanniksihan muffin = 1 muffini ja muffins = monta. Joten kun suomeksi sanoisi "muffinssi", siinä olisi monikko ja yksikkö samassa. Tai sanassa "muffinssit" olisi tuplamonikko.
Tavallaan ymmärrän perustelun, mutta en silti nähnyt tarvetta muutokselle. Jos nimi on jo vakiintunut muffinssina, niin mitä väliä, mistä se alunperin on tullut ja onko siinä kenties jotain hassua...
Kuitenkin Kielitoimisto pitää muotoa shortsit ihan ok:na.
Ei siellä ole mitään logiikkaa toiminnassa. Jotkut sanat vain otetaan tulilinjalle ja toiset ei.
Panini on myös monikkomuoto. Un panino, due panini. Ja niin vain Suomessa ostetaan panineita, eikä paninoita. Miksei Kielitoimisto puutu?
Chicken fingers, also known as chicken tenders, chicken goujons, chicken strips or chicken fillets, are chicken meat prepared from the pectoralis minor muscles of the animal. These strips of white meat are located on either side of the breastbone, under the breast meat.
Tässä reseptejä:
https://www.buzzfeed.com/melissaharrison/chicken-tender-recipes?utm_ter…
Vierailija kirjoitti:
Ei mua nyt varsinaisesti ärsytä, mutta ihmetyttää nuo muussi ja soossi. Olen käsittänyt, että ne kirjoitetaan muusi ja soosi. Joillakin on vain ilmeisesti tapana geminoida s:ää. Olisiko ollut Tuuli Matinsalo, joka jossain mainoksessa puhui kalssiumista. Samoin mainoksissa kuulee puhetta appelssiinista.
Aikaisemmin syötiin riissiä. Ja jotkut edelleen käyttävät alkkoholia, eli kyllä geminointi voi koskea muitakin konsonantteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 70-luvulla keittokirjassa oli sellainen eksoottinen hedelmä kuin limetti. Nyt sitten kai englannista keittotaitonsa oppineet ovat tyrkyttäneet kieleemme saman hedelmän nimellä lime. Miksei se vanha kunnon limetti kelpaa enää?
Muutenkin ärsyttää vieraskieliset ilmaukset asioille, joille on ihan hyvä suomenkielinen nimi. Kuten vaikka se että kuullottamisen sijaan freesataan, tai parsakaalin sijaan syödään broccolia.
Olen nähnyt käytettävän myös muotoa limetin. Tuosta tulee mieleeni hauskasti emätin :D. Itse käytän muotoa lime.
Olkoot minun puolestani lime, mutta se pitää sitten kanssa taivuttaa kuten muutkin suomen kielen e-loppuiset sanat. Eli samoin kuin vaikka sana ilme: ilme, ilmeen, ilmettä -> lime, limeen, limettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiseenkin adjektiiviin olen törmännyt kuin "kirpsakka". Nämä "akka"-sanat varmaan tulevat itämurteista.
Rapsakka on itämurteinen ja on alun perin tarkoittanut nopeaa tai reipasta. Ks. http://www.suomisanakirja.fi/rapsakka
Muikea taas on tarkoittanut hapanta.
Olen aina olettanut ja myös käyttänyt, että "muikea ilme" on jotenkin tyytyväinen, suupielet ylöspäin...
Joo sitä sillä nykyään tarkoitetaan, mutta vanhempaa kirjallisuutta lukiessa kannattaa muistaa, että se on aiemmin tarkoittanut muuta. Muuten voi tulla väärintulkintoja, mitä oli mielessä tyypillä jonka naama vääntyi muikeaan hymyyn, tai joka muikisteli.
(Anteeksi nyt kun en keksi tähän jatkoksi mitään ällöä ruokasanaa tai -fraasia, jota ei jo olisi mainittu.)
LEMPEÄ keittoruoka, ts. kermalla höystetty. Olen kirjoittanut sen tänne ennenkin. On vissiin mennyt jo vähän pois muodista. Onneksi myös ainesten "pilppuaminen" ja "palastelu". On kai yritetty olla konstailematoman kodikkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vegaaninen. Liikaa hoettu sana kuulostaa jo ummehtuneelta ja keinotekoiselta. Sanasta tulee myös mielleyhtymä väkivaltaisiin anarkisteihin, inhottaa.
Laktoositon! Siis maininta tuotteessa, joka ei ole nähnytkään maitoa! (Ruisleipä, perusmakkara...) Ihme kun eivät läiski omenoiden kylkeen "laktoositon"-tarroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä varsinaisesti ruokasana. Ärsyttää kun urheilussa puhutaan haastattelun ym yhteydessä että "jäikö nälkää?"..... miten se liittyy urheiluun? Menis syömään jos jäi nälkä pelin jälkeen! =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä varsinaisesti ruokasana. Ärsyttää kun urheilussa puhutaan haastattelun ym yhteydessä että "jäikö nälkää?"..... miten se liittyy urheiluun? Menis syömään jos jäi nälkä pelin jälkeen! =D
heh, juuri äsken joku sanoi lentopallopelin jälkeen että menestyksen NÄLKÄÄ vielä jäi. Se ei taida kadota kuin menestyksellä...ikuinen nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 70-luvulla keittokirjassa oli sellainen eksoottinen hedelmä kuin limetti. Nyt sitten kai englannista keittotaitonsa oppineet ovat tyrkyttäneet kieleemme saman hedelmän nimellä lime. Miksei se vanha kunnon limetti kelpaa enää?
Muutenkin ärsyttää vieraskieliset ilmaukset asioille, joille on ihan hyvä suomenkielinen nimi. Kuten vaikka se että kuullottamisen sijaan freesataan, tai parsakaalin sijaan syödään broccolia.
Olen nähnyt käytettävän myös muotoa limetin. Tuosta tulee mieleeni hauskasti emätin :D. Itse käytän muotoa lime.
Olkoot minun puolestani lime, mutta se pitää sitten kanssa taivuttaa kuten muutkin suomen kielen e-loppuiset sanat. Eli samoin kuin vaikka sana ilme: ilme, ilmeen, ilmettä -> lime, limeen, limettä.
Tuo ei pidä paikkaansa. Vain vanhat suomalaisperäiset e:hen päättyvät sanat taivutetaan noin. Siksi että ne ovat alunperin päättyneet konsonanttiin, kuten veneh, ilmeh, herneh jne. Tästä johtuu myös loppuhenkonen ja loppukahdennus, äännettäessä esimerkiksi hernekkeitto, vaatekkaappi, valeppukki. Uudempia sanoja kuten some tai lime ei taivuteta someen, limeen vaan somen, limen. Eikä niihin liity myöskään loppukahdennusta, somepäivitystä ei äännetä someppäivitys vaan somepäivitys, limetäytettä ei äännetä limettäyte.
Samantyyppisiä eroja sanojen taivutuksessa niiden alkuperän ja iän mukaan on muuallakin, esim. tiili, tiilen mutta siili, siilin.
Katkesiko alapeukuttajan porkkana?