Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset olivat hoikempia esim. ysärillä? Ruokavalio?
12.04.2017 |
Mikä mahtoi olla syynä? Väestö oli selvästi hoikempaa eikä silloin ollut muistaakseni mitään fitnesshehkutusta.
Kommentit (65)
- elintason nousu: varaa ostella välipaloja, tms.
- ennen esim. suklaalevy oli kallis; nykyään voi ostaa suklaata, yms. pikkurahalla
- sokerin syöminen, piilosokeriset tuotteet
- netin ja älypuhelimen äärellä ajan viettäminen (ei liikuntaa)
- prosessoidun ruuan käyttö, einekset!
- alkoholin lisääntynyt käyttö, viinit ja oluet lähes joka päivä aterioilla
Erittäin hyviä huomioita täällä! Itsekin olin normaalipainoinen 90-luvulla, nyt kymmenisen kiloa painavampi. Syön siis jotenkin väärin - ja liikaa. (NO SE SOKERI....)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autolla ei kuljettu pikkumatkoja. Perheessä oli vain yksi auto, joka oli varattu pidempiin reissuihin ja kaupassa käyntiin. Muuten käveltiin ja pyöräiltiin. Meilläkin oli kouluun 4 km ja se käveltiin tai pyöräiltiin edestakaisin. Harrastuksiin mentiin pyörällä tai kävellen koulun jälkeen.
Nykyisin käytetään oletusarvona joko julkista liikennettä tai omaa autoa. Ainoastaan liikunnan harrastajille kertyy arkipäivänä yli 10 km omin voimin.
Tämä vaikuttaa varmaan paljon. Ennen tosiaan lapset itsenäisesti kulkivat pyörällä tai kävellen kouluun ja kavereiden luo. Itse kävelin myös talvisin kouluun luokkakaverin kanssa. Nykyään, ainakin omassa lähipiirissä, lapsia kuskataan autolla kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luo, vaikka kyseessä tosiaan olisi vain 3-4 km matka.
Enemmän epäilen nimenomaan liikunta- ja syömistapojen muutoksia, en niinkään ruokavalion.
Moni kertoo, ettei herkkuja syöty koko ajan, mutta kun vilkaisee tuota 80-luvulla syntyneiden aamiaisketjua, niin kyllä siellä mammat hehkuttaa sokerimuroja, munkkipossuja ja kaakaota. Väittäisin kyllä, että Suomessa oli ihan hyvin herkkuja tarjolla jo 90-luvulla. Ei se niinkään ollut saatavuudesta/ hinnasta kiinni.
Joku on kuitenkin muuttunut siinä, että näitä herkkuja ahmitaan enemmän ja samalla liikutaan vähemmän. Eli epäilisin kuitenkin viiheteknologian kehittymistä, nettiä, älylaitteita jne., koska näitä ei vielä 90-luvulla ollut - siis netti toki, mutta ei käytännössä sisältöä (facebook, pelit, youtube jne.) - 90-luvun nettiä kukaan tuskin jaksoi selata tuntikaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin 90-luvulla lapsi. Me leikittiin koulussa välitunnilla ulkona. Koulun jälkeen leikittiin kavereiden kanssa ulkona, ja toki sisälläkin. Pyöräiltiin uimaan, pyöräiltiin kaverille, pyöräiltiin kioskille. Mentiin metsään tekemään maja. 90-luvun lopulla alkoi kyllä olemaan jo tietokoneita ja pleikkareita, mutta siitä huolimatta ei istuttu koko päivää pelaamassa. Ja syötiin ihan sellaista tavallista kotiruokaa, ei ollut mitään "aargh, et voi syödä leipää, sokeria, jugurttia,lihaa koska sitten kuolet". Sanoisin siis, että ainakin lapset ja nuoret olivat silloin hoikempia, koska olivat aktiivisempia.
Just, olisipa ollut hauska nähdä vanhempien ilmeet, kun olisi vaatinut koulukyytiä 3 km:n matkalle tai että vietäisiin autolla harrastuksiin monta kertaa viikossa.
Sipsit sun muut herkut olivat jotain, mikä oli tarkoitettu itsestään selvästi jaettavaksi muiden kanssa.
Ruoka oli yksinkertaista eikä naposteluun ollut varaa, joten sitä syötiin, mitä vanhemmat tekivät. Vaihtoehtona ei ollut Subway tai Hesen ateriat, jos ei tykännyt vanhempien tekemästä murukastikkeesta, perunoista ja puolukkahillosta.
Lapset leikkivät paljon keskenään ja nimenomaan ulkona. Ei ollut sellaista ulkopuolelle jättämistä nolojen vaatteiden tms. takia, kuin ehkä nykyään. Kaikki olivat samassa jamassa, jos asuivat samalla alueella, eli ei ollut varaa nokitella muita köyhyyden takia ja jättää pihaleikeistä sun muista aktiviteeteista ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokien hinnat ovat nousseet epätasaisesti. Se on ohjannut niitä, jotka tekevät hankintansa eurojen ja helppouden mukaan.
90-luvun Suomessa pikaruokakulttuuri oli vähän kuin itä-Euroopan maissa. Mäkkiruoat ja vastaavat sen verran kalliita, ettei niitä päivittäin vedetty. Mun ystäpiirissä suosituin heseannos taisi olla kuponkitarjouksena ostettu pienet ranskalaiset ja dippi. 😂
Jenkeissä juuri lihottava roskaruoka on ollut halpaa pitkään. Ne jotka ovat alttiita sille - taipumus ylensyödä, ei sosiaalista ympäristöä, jossa liikunta- ja terveysajattelua, kiire ja pienet tulot - siinä ryhmässä pahasti ylipainoisia paljon.
Kansanterveyden kannalta olisi hienoa, jos tää homma ei tyystin polarisoituisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä. Mä olin teini ysärillä ja nyt keski-ikäinen. Teininä laiha luikku ja nyt pläski.
Minäkin olin teini ysärillä ja olin hoikka silloin ja olen hoikka edelleen. M35
Samoin. Luokkatovereistani vain pari jo teininä pullukkaa ovat edelleen pullukoita. Kaikki muut hoikkia edelleen, vaikka lapsiakin on saatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lapset leikkivät paljon keskenään ja nimenomaan ulkona. Ei ollut sellaista ulkopuolelle jättämistä nolojen vaatteiden tms. takia, kuin ehkä nykyään. Kaikki olivat samassa jamassa, jos asuivat samalla alueella, eli ei ollut varaa nokitella muita köyhyyden takia ja jättää pihaleikeistä sun muista aktiviteeteista ulkopuolelle."
Menee vähän ehkä ohi aiheen, mutta kyllä meillä koulussa syrjittiin ysärillä jos sinulla ei ollut muodinmukaisia vaatteita tai vastaavia juttuja. Olin ala-asteella vuosina 96-2002. Tämä vieläpä kyläkoulussa. Mutta leikittiin kyllä paljon enemmän kuin nykylapset. Perinteiset pihaleikit olivat kova juttu.
Nuorena en käynyt kahviloissa syömässä leivonnaisia. Olin tosi pihi. Olin myös tarkka, ettei läskiä kerry. Nyt painoa 75 ja ikää 40+ ja haluaisin vyötärön takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähemmän valmisruokia, vähemmän kaiken maailman vempaimia. Ruokaa tehtiin enemmän kotona kun ei ollut varaa ulkona käydä. Liikuttiin enemmän koska ei ollut varaa aina autolla menn'ä
Olen varmaan poikkeus, mutta painoin 90-luvulla opiskelujana noin 10-15 kg enemmän kuin nykyään. Syynä oli liikkumattomuus, koska koulu sijaitsi 200 metrin päässä ja opiskelupäivät olivat usein 10-12-tuntisia. Toinen syy oli se, että ei ollut rahaa ostaa terveellistä ruokaa eikä toisaalta myöskään tarpeeksi tietoa siitä, kuinka syödä hyvin ja terveellisesti, mutta hyvänmakuista ruokaa ja nautiskella. Ravintotietouteni oli melko heikkoa, toisin kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lapset leikkivät paljon keskenään ja nimenomaan ulkona. Ei ollut sellaista ulkopuolelle jättämistä nolojen vaatteiden tms. takia, kuin ehkä nykyään. Kaikki olivat samassa jamassa, jos asuivat samalla alueella, eli ei ollut varaa nokitella muita köyhyyden takia ja jättää pihaleikeistä sun muista aktiviteeteista ulkopuolelle."
Menee vähän ehkä ohi aiheen, mutta kyllä meillä koulussa syrjittiin ysärillä jos sinulla ei ollut muodinmukaisia vaatteita tai vastaavia juttuja. Olin ala-asteella vuosina 96-2002. Tämä vieläpä kyläkoulussa. Mutta leikittiin kyllä paljon enemmän kuin nykylapset. Perinteiset pihaleikit olivat kova juttu.
Ihan syrjittiin kasarillakin. Toki nyt suurimmalla osalla on monipuolisemmin vaatetta kuin tuolloin, mutta kyllä ne muodikkaat tytöt osasi sivaltaa, eikä ollut edes mikään isompi paikka tai kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapset leikkivät paljon keskenään ja nimenomaan ulkona. Ei ollut sellaista ulkopuolelle jättämistä nolojen vaatteiden tms. takia, kuin ehkä nykyään. Kaikki olivat samassa jamassa, jos asuivat samalla alueella, eli ei ollut varaa nokitella muita köyhyyden takia ja jättää pihaleikeistä sun muista aktiviteeteista ulkopuolelle."
Menee vähän ehkä ohi aiheen, mutta kyllä meillä koulussa syrjittiin ysärillä jos sinulla ei ollut muodinmukaisia vaatteita tai vastaavia juttuja. Olin ala-asteella vuosina 96-2002. Tämä vieläpä kyläkoulussa. Mutta leikittiin kyllä paljon enemmän kuin nykylapset. Perinteiset pihaleikit olivat kova juttu.
Ihan syrjittiin kasarillakin. Toki nyt suurimmalla osalla on monipuolisemmin vaatetta kuin tuolloin, mutta kyllä ne muodikkaat tytöt osasi sivaltaa, eikä ollut edes mikään isompi paikka tai kaupunki.
Aa, no meidän pikkukaupungissa oli sitten erilaista. Sama tehdas työllisti suurimman osan vanhemmista, joten kaikki olivat ns. samassa veneessä. Muutama rikkaampi luokkakaveri oli, mutta he kyllä osasivat pitää mölyt mahoissaan, koska olivat niin vähemmistönä, että olisivat itse jääneet siinä tapauksessa ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän valmisruokia, vähemmän kaiken maailman vempaimia. Ruokaa tehtiin enemmän kotona kun ei ollut varaa ulkona käydä. Liikuttiin enemmän koska ei ollut varaa aina autolla menn'ä
Sullako ei ollut varaa vai meinaatko, että oli yleisesti noin? Osa varmaan kärsi lamasta, mutta oli 90-luvullakin vaikka mitä, nyt toki isompi tarjonta, mutta eipä ole oma ostovoimani kummoinen, vaikka töitäkin teen.
Te jotkut puhutte nyt vähän niin kuin jostain 70-luvusta. Kyllä käytiin Hesessä jo 90-luvulla mutta ei nyt ehkä niin usein nykyään monet. Irtokarkkeja syötiin ja oltiin paljon vähemmän terveystietoisia ruuasta kuin nykyään. Mutta liikuttiin paljon enemmän, varsinkin lastdn ja nuorten liikunta on todella vähentynyt.
90-luvulla lapset leikkivät ulkona. Koulumatkat tehtiin kävellen tai fillarilla, jos matkaa ei ollut 5 km enempää.
En ole nähnyt yksiäkään twisti- tai hyppynaruja asuinalueeni pihoilla vuosiin. Kukaan ei hyppele ruutua, korkeintaan kesällä pompitaan sillä trampoliinilla. Skeittaajiakin on vähemmän kuin jokunen vuosi sitten. Jalkapalloa pitää pelata jossain seurassa aikataulun mukaan. Täällä ei edes ole kenttää, jossa voisi pelata potkupalloa ihan huvikseen. Monet kouluuntulijat ovat uimataidottomia.
Aikuiset juovat alkoholia enemmän, lapset taas kittaavat litran limupulloja. Teinitytöille maittaa siideri.
Ruuan kanssa hifistellään, mutta aika monen arkiateriat ovat täyttä huttua. Havaintojeni mukaan pakastepitsojen ja ranskalaisten menekki lähikaupassani on aika suuri.
Miten on kotiaskareiden laita? Kuinka monen viikkosiivous tarkoittaa sitä, että pölynimuria heilutellaan keskeisillä kohdilla asuntoa?
Asuin aiemmin kerrostalon 6. kerroksessa. Itseni lisäksi portaita käytti toinen keski-ikäinen nainen ja pari miestä. Toki kantamusten kanssa hissi oli omakin valintani.
Se on tämä jatkuva napostelu, koko ajan mässytetään jotakin. Mielestäni jossain lähiöissä on sellainen "muoti", että ei välitetä terveellisistä eilintavoista yhtään, ei yhtään häpeillä niitä läskejä tai liikkumattomuutta. En nyt haluaisi sanoa wt. mutta...
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla lapset leikkivät ulkona. Koulumatkat tehtiin kävellen tai fillarilla, jos matkaa ei ollut 5 km enempää.
En ole nähnyt yksiäkään twisti- tai hyppynaruja asuinalueeni pihoilla vuosiin. Kukaan ei hyppele ruutua, korkeintaan kesällä pompitaan sillä trampoliinilla. Skeittaajiakin on vähemmän kuin jokunen vuosi sitten. Jalkapalloa pitää pelata jossain seurassa aikataulun mukaan. Täällä ei edes ole kenttää, jossa voisi pelata potkupalloa ihan huvikseen. Monet kouluuntulijat ovat uimataidottomia.
Aikuiset juovat alkoholia enemmän, lapset taas kittaavat litran limupulloja. Teinitytöille maittaa siideri.
Ruuan kanssa hifistellään, mutta aika monen arkiateriat ovat täyttä huttua. Havaintojeni mukaan pakastepitsojen ja ranskalaisten menekki lähikaupassani on aika suuri.
Miten on kotiaskareiden laita? Kuinka monen viikkosiivous tarkoittaa sitä, että pölynimuria heilutellaan keskeisillä kohdilla asuntoa?
Asuin aiemmin kerrostalon 6. kerroksessa. Itseni lisäksi portaita käytti toinen keski-ikäinen nainen ja pari miestä. Toki kantamusten kanssa hissi oli omakin valintani.
'
Tuli tästä mieleen, että meillä ainakin ala- ja yläasteella 90-luvulla hypittiin paljon myös hyppynarua keväisin koulun välitunneilla. Ei taida muksut, varsinkaan yläkoululaiset, enää nykyään tällaista koulussa harrastaa? Tuotiin siis omat hyppynarut kouluun ja sidottiin niistä superpitkiä naruja, joissa pysty hyppään ryhmänä tai sitten mentiin kahta narua... Koko luokka tykkäs osallistua tähän puuhaan. Jopa pojat.
Tässä ei nyt ehkä keskusteltu yksilötason ilmiöistä.