Lue keskustelun säännöt.
Lapsen opettaminen "arvostamaan rahaa"
M33jaTytär
08.04.2017 |
Siis tuli toisessa keskustelussa eteen, ettei lapselle saa ostaa mitä lapsi haluaa, vaan esim iphonen sijaan lapsen pitää tyytyä halpamalliin.
Miksi ihmeessä pitää sitten kakaroita niin helvetisti hankkia jos niille ei ole varaa tarjota kunnon elämää?
Itse ostan lapsilleni mopoautot ja haluamansa kännykät, sekä maksan harrastukset. Tingin mielummin omista kulutuksistani, kuin lapsien kuluista.
Jos tuolla tavalla lapsia kiusaatte ja ette mitään osta lapsillenne, niin ei tarvitse ihmetellä että lapsi joutuu vankilakierteeseen kun ei ole mitään ikinä nuorena saanut.
Kommentit (70)
Paras oli kun yksi kaverini ei saanut vanhemmiltaan edes 500€ skootteria, vaikka pihassa oli yli 20 000 euron osamaksu auto ja hänen äitinsä tuhlasi saman verran kuukaudessa kenkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paras oli kun yksi kaverini ei saanut vanhemmiltaan edes 500€ skootteria, vaikka pihassa oli yli 20 000 euron osamaksu auto ja hänen äitinsä tuhlasi saman verran kuukaudessa kenkiin.
Noh, velka-autoilla ajelijat ovat muutenkin usein vähän huonompia talousasioiden ymmärtäjiä.
Isäni oli kuollut ja äiti oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Asuimme tyytyväisenä kerrostalossa vuokralla ja äitimme sai ostettua meille aina samat merkkivaatteet kuin rikkaidenkin muksuilla oli. Kiitos oman säästäväisyytensä ja etätyö puhelinmyynti lisätienestiensä.
Olen ikuisesti kiitollinen Suomelle ja Äidilleni että Suomessa köyhimmätkin saivat ihmisarvoisen kohtelun.
Tietenkin eri asia jos vanhemmilla alkoholismia tai huumeidenkäyttöä. Silloin lapset huostaan ja parempaan perheeseen.
En saanut lapsena aloittaa harrastamaan ratsastusta, koska siihen ei ollut varaa. En myöskään saanut aloittaa harrastusta, johon olisin tarvinnut kyytiä. Koska meillä oli vain yksi auto, ei se olisi aikataulullisesti onnistunut.
En kärsinyt tästä, tietysti harmitti, mutta ymmärsin.
Äitini silti jätti omia hankintojaan ja menojaan pois, jotta sai meille aina ruokaa ja sellaisia vaatteita kuin halusimme (tietysti pienin poikkeuksin).
Nyt aikuisena ehkä vähän hävettää omat teiniaikaiset kiukuttelut, kun en saanut mitä halusin. Vaikka sen silloinkin ymmärsin, että rahaa ei ollut.
Minusta on kuitenkin tullut harkitseva rahankäyttäjä. Kun säästää jostain, saa jotain muuta. Lainaa ei kannata ottaa mielihaluihin, vaan kannattaa säästää etukäteen. Nautin elämästäni, mutta myös säästän aina tietyn osan palkastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras oli kun yksi kaverini ei saanut vanhemmiltaan edes 500€ skootteria, vaikka pihassa oli yli 20 000 euron osamaksu auto ja hänen äitinsä tuhlasi saman verran kuukaudessa kenkiin.
Noh, velka-autoilla ajelijat ovat muutenkin usein vähän huonompia talousasioiden ymmärtäjiä.
Miten niin? Jos autolainaa saa 1% kokonaiskorolla, niin turha irrottaa rahoja autoa varten pois hyvin tuottavista osakesijoutuksista. Toki auto itsessään ei ole mikään sijoitus vaan kuluerä, mutta jos sen tarvitsee niin ei laina aina ole se huonoin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei ikinä ostettu merkkivaatteita, kalluita harrastusvälineitä jne. Ensimmäisen puhelimen ostin omilla kesätyörahoilla eikä meidän perheessä ollut edes telkkaria. Minusta kasvoi ihan fiksu nuori jonka identiteetti ei ole rakentunut sen varaan minkä merkkiset vaatteet sattuu olemaan päällä. Kavereitakin oli aina, ja olen kiitollinen vanhemmilleni jotka kasvattivat minusta luovan ja materialismivastaisen.
Miksi lapsella pitäisi olla iPhone? Hän voi hankkia kalliita turhuuksia omilla rahoillaan joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pikkuinen. Sinulla ei ole ilmeisesti ole lapsia? Jos ikinä edes lapsia saat, niin ehkäpä huomaat, että vanhemmuus on ihan toista kuin uusin kännykkämerkki.
Toisaalta, sait kyllä naiviuudessasi minut nauramaan, kiitos siitä :D
Muistathan myös, että 15 vuoden jälkeen ne mopoautot tuskin ovat ihan in :D
Siis tuli toisessa keskustelussa eteen, ettei lapselle saa ostaa mitä lapsi haluaa, vaan esim iphonen sijaan lapsen pitää tyytyä halpamalliin.
Miksi ihmeessä pitää sitten kakaroita niin helvetisti hankkia jos niille ei ole varaa tarjota kunnon elämää?
Itse ostan lapsilleni mopoautot ja haluamansa kännykät, sekä maksan harrastukset. Tingin mielummin omista kulutuksistani, kuin lapsien kuluista.
Jos tuolla tavalla lapsia kiusaatte ja ette mitään osta lapsillenne, niin ei tarvitse ihmetellä että lapsi joutuu vankilakierteeseen kun ei ole mitään ikinä nuorena saanut.
Eiköhän se kultainen keskitie ja kohtuus ole aina paras valinta. Ei kituuttaminen eikä törsäily. Harva perhe ui sadoissa tuhansissa tai miljoonissa niin, että voi toteuttaa kaikki mieliteot ilman, että paluu karuun arkeen koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras oli kun yksi kaverini ei saanut vanhemmiltaan edes 500€ skootteria, vaikka pihassa oli yli 20 000 euron osamaksu auto ja hänen äitinsä tuhlasi saman verran kuukaudessa kenkiin.
Noh, velka-autoilla ajelijat ovat muutenkin usein vähän huonompia talousasioiden ymmärtäjiä.
Miten niin? Jos autolainaa saa 1% kokonaiskorolla, niin turha irrottaa rahoja autoa varten pois hyvin tuottavista osakesijoutuksista. Toki auto itsessään ei ole mikään sijoitus vaan kuluerä, mutta jos sen tarvitsee niin ei laina aina ole se huonoin vaihtoehto.
Tämä!
Meillä on onneksi varaa tarjota lapsille kunnon elämä, mutta siihen ei kuulu mopoautot ja iPhonet. Kunnon elämään kuuluu rakastava ja tukeva perhe, turvallinen ja siisti elinympäristö, ravitseva ruoka ja ehjät vaatteet, hyvä koulutus ja kehittävät harrastukset sekä nuoren tarpeet huomioonottava ilmaripiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ikinä ostettu merkkivaatteita, kalluita harrastusvälineitä jne. Ensimmäisen puhelimen ostin omilla kesätyörahoilla eikä meidän perheessä ollut edes telkkaria. Minusta kasvoi ihan fiksu nuori jonka identiteetti ei ole rakentunut sen varaan minkä merkkiset vaatteet sattuu olemaan päällä. Kavereitakin oli aina, ja olen kiitollinen vanhemmilleni jotka kasvattivat minusta luovan ja materialismivastaisen.
Nämä henkkamaukan merkkivaatteet ja televisio eivät ole mitään ökykulutusta. Ovatko vanhempasi sairaseläkkeellä tai muuten vain syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä kun normaali elämään ei ollut rahaa. Oli omassa koulussanikin näitä kylähullujen lapsia, jehovia, helluntalaisia ym. jotka kulkivat likaisissa vaatteissa ja puhuivat kadotuksesta.
Rahan käyttöön opettamiseen kuuluu myös että lapsella on sen verran rahaa että se riittää leffalippuun ja hampurilaisella käyntiin. Noihin on jokaisella työssäkäyvällä varaa jollei oma talous ole sitten täysin sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras oli kun yksi kaverini ei saanut vanhemmiltaan edes 500€ skootteria, vaikka pihassa oli yli 20 000 euron osamaksu auto ja hänen äitinsä tuhlasi saman verran kuukaudessa kenkiin.
Noh, velka-autoilla ajelijat ovat muutenkin usein vähän huonompia talousasioiden ymmärtäjiä.
Miten niin? Jos autolainaa saa 1% kokonaiskorolla, niin turha irrottaa rahoja autoa varten pois hyvin tuottavista osakesijoutuksista. Toki auto itsessään ei ole mikään sijoitus vaan kuluerä, mutta jos sen tarvitsee niin ei laina aina ole se huonoin vaihtoehto.
Ilmaista lounasta ei ole olemassakaan, vaikka hölmöimpiä huijataan jopa 0% koroilla. Kyllä tuollaisella "korolla" myytäessä se sama korko on leivottu suurempana hintana auton katteeseen.
Keskimääräinen autolainan korko oli muistaakseni suomessa 8%. Ja se on törkeän paljon. Tuohon päälle vielä auton omistajan, eli rahoittajan vaatima täyskasko, niin alkaa kuluja olla riittämiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on onneksi varaa tarjota lapsille kunnon elämä, mutta siihen ei kuulu mopoautot ja iPhonet. Kunnon elämään kuuluu rakastava ja tukeva perhe, turvallinen ja siisti elinympäristö, ravitseva ruoka ja ehjät vaatteet, hyvä koulutus ja kehittävät harrastukset sekä nuoren tarpeet huomioonottava ilmaripiiri.
Voi että, sulla ja sun lapsilla tulee olemaan vielä vaikeaa kun kasvavat. Aivan varmasti alkavat kinuta iphonea ja skootteria yms.
Heitä ei paljoa silloin kiinnosta sun lässytykset ravitsevasta ruuasta ja ehjistä vaatteista.
Vierailija kirjoitti:
No pikkuinen. Sinulla ei ole ilmeisesti ole lapsia? Jos ikinä edes lapsia saat, niin ehkäpä huomaat, että vanhemmuus on ihan toista kuin uusin kännykkämerkki.
Toisaalta, sait kyllä naiviuudessasi minut nauramaan, kiitos siitä :D
Muistathan myös, että 15 vuoden jälkeen ne mopoautot tuskin ovat ihan in :D
En tiedä oletko jotenkin kehitysvammainen tai vähä-älyinen niin en viitsi sinua kiusata.
Sellainen ihminen joka haukkuu 33 vuotiasta miestä "pikkuisiksi" ja höpöttää jotain päivänselvää asiaa, ettei aikuisia ihmisiä kiinnosta mopoautoilla ajaminen, niin voit vaan miettiä peilin edessä kuka se naiivi on.
Kerro vähän lisää, jotta saamme vielä paremmat naurut sinusta? Olet kylläkin juttujesi perusteella jossain aineissa tai kolauttanut joskus pääsi johonkin.
Ai materian määrä ja arvo osoittaa vanhemmuuden hyvyyden? Anna mun kaikki kestää. Tommoset keskenkasvuiset imbesillit lisääntyy..
Vastaan tähän saman mitä edelliseenkin ketjuun: suomalainen mies kuvittelee että lapset kasvatetaan oikein täyttämällä näiden vaatimukset materiasta. Läsnäololla tai henkisellä puolella ei sitten olekaan niin väliä, kunhan vaan on varaa hankkia se uusin kännykkä.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän saman mitä edelliseenkin ketjuun: suomalainen mies kuvittelee että lapset kasvatetaan oikein täyttämällä näiden vaatimukset materiasta. Läsnäololla tai henkisellä puolella ei sitten olekaan niin väliä, kunhan vaan on varaa hankkia se uusin kännykkä.
No ei mua todellakaan kiinnostanut mikään henkinen puoli teini-ikäisenä, vaan todella tyytyväisenä ajelin mopoautollani taskut täynnä rahaa ja nautin elämästä.
Vikinäsi kuulostaa köyhän itkulta.
Itse sain lapsena halvimmat mahdolliset vaatteet, minulla ei ollut edes karkkipäivää hienoista harrastuksista puhumattakaan. Vanhemmat säästivät kaikessa lapsiin liittyvissä asioissa, mutta omat vaatteet ja autot oli viimeisen päälle. Muistan lapsuudesta sen häpeän, kun kuljin isoissa markettikamoissa ja haaveilin kännykästä ja skootterista.
Se, miten tämä nykyään näkyy niin lähinnä tuhlailulla. Luin itselleni hyvän koulutuksen ja olen oikea työnarkomaani. Kauniit vaatteet, korut, tavarat, auto ja sisustus on asioita joiden eteen näen ihan liikaa vaivaa. Raha polttelee näpeissä ja haluan aina vaan lisää. Oikeasti ne lapsuuden traumat ei siitä helpota yhtään, vaikka ulospäin elämäni näyttääkin kaikinpuolin onnistuneelta.
Omille lapsille haluan pitää tasapainon. Hemmottelenkin välillä, koska voin.
Usein näillä "en osta lapsilleni mitään" vanhemmilla riittää kumminkin rahat omiin ulkonasyömisiin, vaatteisiin ja tupakkaan/siideriin.
Sitten ihmetellään kun kakara on allapäin ja kiusattu kun muilla on ja hänellä ei ole. Suomessa yhdenkään lapsen ei tarvitsisi kärsiä köyhyydestä jos heidän vanhempansa olisivat edes vähän fiksumpia.