Riina-Maija Palander avautuu jälleen työttömyydestään ja rahanpuutteestaan
http://www.iltalehti.fi/viihde/201704062200098040_vi.shtml
Mimmi dissaa edeltävää elämäänsä, ihan turhia oli ne kotiäitivuodet :D Nytkö tälle tulee vasta mieleen että elämä on tosiaan valintoja. Valintoja voi tehdä myös säästämällä rahaa, perhe ei tarvitse kolmea kotia vuosien ajan, useita hevosia ym, ym, Ilmeisesti nyt tämä 'korkeakoulutettu' luuli, että voi pelkällä nimellään saada heti hyvin palkattuja huippuhommia. Nyt asuu Torniossa, ei ehkä helpoin paikka löytää työtä, mitä nää ihmiset oikein ajattelee ?? Mutta tämä lähti ilmeisesti Kallen matkaan alun perin sillä ajatuksella että miehen varoin voi hevosharrastaa koko loppuelämänsä, eikä tarvi töitä ajatella . Äärimmäisen naiivia ja lyhytkatseista. Arvelen ettei näillä valittavilla lehtijutuilla irtoa yhtään parempia työtilaisuuksia.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama tilanne kuin Riinalla. Olen 13v ollut kotiäitinä ja nyt en työllisty millään. En kadu kotiäitivuosia, oli ihanaa aikaa, mutta kuitenkin välillä tulee mieleen, että mitä jos olisin valinnut toisin. Olen opiskellut uuden ammatinkin nyt, mutta silti ne kotona vietetyt vuodet tuntuu leimaavan pahasti.
Ja vaikka koskaan en pyydä mieheltä rahaa omiin ostoksiin, niin silti se on rasittavaa siirrellä sieltä miehen tililtä, kun lähtee ostamaan lapsille vaatteita tai ruokaa. Olisi ihana viimeinkin olla itsenäinen rahallisestikin.
Mutta minullakin särähti korvaan tuo, että Kalle on saanut käyttäytyä miten haluaa. Mun mies ei ole koskaan käyttänyt rahattomuuttani lyömaseena. Kotiäitiys oli meidän molempien valinta ja mies on ollut kiitollinen, kun arki on ollut vain helpompaa näin. Ei ole ollut sitä päiväkotirumbaa, eikä ole tarvinnut olla töistä pois sairastelujen takia ja aina on lämmin ruoka töiden jälkeen valmiina jne. jne. Miehellä on ollut helppoa. Toivottavasti Kallekin osaa arvostaa ja olla kiitollinen.
Siis sanoitko tarkoititko sinun rahattomuuttasi? Etkä vain tulottomuuttasi?
Älä nyt vain sano, että olet 13 vuotta helpottanut miehesi elämää hyvin paljon ja mahdollistanut hänen tienaamisensa ja vastapalveluksena sinä saat vain kiitokset?
Ymmärrätkö, että ne miehen tienaamat rahat ovat yhteisiä, jos toinen on kotona ilman tuloja? Kuulostaa ihan siltä, että mies olisi muka tienannut koko ajan vain itselleen.
Juridisesti ne miehen tienaamat rahat ovat miehen, eivät puolison. Elatusvelvollisuus on, mutta ei elintasovelvollisuutta. Kunhan puolisolle on katto pään päälle ja ruokaa sekä vaatetta, ei sen enempää voi lakiin vedoten vaatia. Avioliitossa omaisuus on sen omaa, joka omaisuuden on hankkinut, ei siis yhteistä.
ellei oo avioehtoa niin puoleksi menee ja vaikka olisi avioehto jos ja kun on hoitanut lapsia niin eihän ihan tyhjin taskuin tarvi maailmalla dallata.
Vierailija kirjoitti:
Siis karmeinta tuossa jutussa oli mun mielestä se, mitä hän kertoo perheensä sisäisestä rahapolitiikasta. Siis nainen on jäänyt vuosikausiksi kotiin "lapsia hoitamaan" (oletan että pariskunnan yhteisestä päätöksestä, ei kai ihmiset noin isoa päätöstä tee parisuhteessa ollessaan omin päin??), ja silti hän "pyytää käyttörahaa" mieheltään ja kokee että mies voi mennä ja tulla miten haluaa, koska hänellä on taloudellinen valta? Eikö nuo ole sopineet yhteisistä rahoista, koska on selvästi ollut "edustusvaimona"? Siis tuohan on ihan hullua ja tyhmää rouvalta. Kuka tuollaiseen suostuu?? Nyt kun iho ja hiuksetkin menee huonoon kuntoon työttömänä (siis kertoo näin lehtijutussa), niin eikö siinä ole vaarana että äijän menojalka alkaa taas vipattamaan? Kun sellaista on parempinakin aikoina kuulemma tapahtunut. Että mitä järkeä on ollut suostua olemaan alunperinkään toisen elätettävänä? En tajua.
Miksi iho ja hiukset menisivät työttömänä huonoon kuntoon?
En myöskään tajua, miksi Riina-Maija on suostunut tuollaiseen järjestelyyn. Aika karu kohtalo olla typerän ja egoistisen miehen tossun alla.
Pääasia että seksi toimii sanoi Kalle jossain haastattelussa. Voin kuvitella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama tilanne kuin Riinalla. Olen 13v ollut kotiäitinä ja nyt en työllisty millään. En kadu kotiäitivuosia, oli ihanaa aikaa, mutta kuitenkin välillä tulee mieleen, että mitä jos olisin valinnut toisin. Olen opiskellut uuden ammatinkin nyt, mutta silti ne kotona vietetyt vuodet tuntuu leimaavan pahasti.
Ja vaikka koskaan en pyydä mieheltä rahaa omiin ostoksiin, niin silti se on rasittavaa siirrellä sieltä miehen tililtä, kun lähtee ostamaan lapsille vaatteita tai ruokaa. Olisi ihana viimeinkin olla itsenäinen rahallisestikin.
Mutta minullakin särähti korvaan tuo, että Kalle on saanut käyttäytyä miten haluaa. Mun mies ei ole koskaan käyttänyt rahattomuuttani lyömaseena. Kotiäitiys oli meidän molempien valinta ja mies on ollut kiitollinen, kun arki on ollut vain helpompaa näin. Ei ole ollut sitä päiväkotirumbaa, eikä ole tarvinnut olla töistä pois sairastelujen takia ja aina on lämmin ruoka töiden jälkeen valmiina jne. jne. Miehellä on ollut helppoa. Toivottavasti Kallekin osaa arvostaa ja olla kiitollinen.
Siis sanoitko tarkoititko sinun rahattomuuttasi? Etkä vain tulottomuuttasi?
Älä nyt vain sano, että olet 13 vuotta helpottanut miehesi elämää hyvin paljon ja mahdollistanut hänen tienaamisensa ja vastapalveluksena sinä saat vain kiitokset?
Ymmärrätkö, että ne miehen tienaamat rahat ovat yhteisiä, jos toinen on kotona ilman tuloja? Kuulostaa ihan siltä, että mies olisi muka tienannut koko ajan vain itselleen.
Juridisesti ne miehen tienaamat rahat ovat miehen, eivät puolison. Elatusvelvollisuus on, mutta ei elintasovelvollisuutta. Kunhan puolisolle on katto pään päälle ja ruokaa sekä vaatetta, ei sen enempää voi lakiin vedoten vaatia. Avioliitossa omaisuus on sen omaa, joka omaisuuden on hankkinut, ei siis yhteistä.
ellei oo avioehtoa niin puoleksi menee ja vaikka olisi avioehto jos ja kun on hoitanut lapsia niin eihän ihan tyhjin taskuin tarvi maailmalla dallata.
Avioliiton aikana avioehdolla ei ole mitään merkitystä. Laki kun aika yksiselitteisesti toteaa, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa oman omaisuutensa ja ainoa rajoitus on se, että perheen yhteisenä kotina olevaa asuntoa ei saa myydä. Muuten Kalle saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa sotaorvoille eikä Riina voi sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi saada työttömyystukea jos on kieltäytynyt työstä?.
Juttu uutisoitiin mielestäni huonosti. Ja ne, jotka eivät näitä kuvioita tiedä, eivät tajuakaan uutista. Eli Riina sai ihan tavallisen työtarjouksen = pitää hakea ko. työpaikkaa muiden satojen hakijoiden joukossa. Työnantaja valitsee haastatteluun mieleisimmät.
Ei nykypäivänä yhdellekkään tarjota palkkatöitä karenssin uhalla, siis siten, että tosiaan olisit ainoa, jolle ko. paikkaa tarjotaan.
Riina ei ole saanut työtarjouksia! Hänelle on FB:ssä tarjottu töitä, mutta ei työkkärin kautta. Siellä hänellä on todennäköisesti profiili,jonka mukaan hakee hotellinjohtajan pestiä. (luettu Annasta tänään)
Vierailija kirjoitti:
Facebookin mukaan Riinis painaa niska limassa hommia Viron maatilalla. Onko tämä hyväksyttyä nykyään että pumppaa Suomesta työttömyyskorvauksia ja samalla toimii maatila-/matkailuyrittäjänä Virossa?
Täytyy toivoa, että joku Tornion työkkärissä lukee jutun ja puuttuu tähän. Vaikka yritys tekisi negatiivista tulosta, on se silti yritys eikä Riina ole oikeutettu työttömyysetuuteen.
Itsekin muistelen, että rouva itse halusi hevoset ja kartanon Viroon. Sittenkun siellä talvella olikin kylmä halusikin muuttaa Espanjaan viettämään talvia. Ja jossain vaiheessa kai siellä Nizzassakin käväisevät.
Osa hevosista matkusti käsittääkseni myös Espanjaan
Näiden rouva Palanderin avautumisten jälkeen työllistymis mahdollisuudet eivät ainakaan ole parantuneet, ehkäpä päinvastoin. Kulissit yritettävä säilyttää vaikka täysin pa. ainakin juttujensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama tilanne kuin Riinalla. Olen 13v ollut kotiäitinä ja nyt en työllisty millään. En kadu kotiäitivuosia, oli ihanaa aikaa, mutta kuitenkin välillä tulee mieleen, että mitä jos olisin valinnut toisin. Olen opiskellut uuden ammatinkin nyt, mutta silti ne kotona vietetyt vuodet tuntuu leimaavan pahasti.
Ja vaikka koskaan en pyydä mieheltä rahaa omiin ostoksiin, niin silti se on rasittavaa siirrellä sieltä miehen tililtä, kun lähtee ostamaan lapsille vaatteita tai ruokaa. Olisi ihana viimeinkin olla itsenäinen rahallisestikin.
Mutta minullakin särähti korvaan tuo, että Kalle on saanut käyttäytyä miten haluaa. Mun mies ei ole koskaan käyttänyt rahattomuuttani lyömaseena. Kotiäitiys oli meidän molempien valinta ja mies on ollut kiitollinen, kun arki on ollut vain helpompaa näin. Ei ole ollut sitä päiväkotirumbaa, eikä ole tarvinnut olla töistä pois sairastelujen takia ja aina on lämmin ruoka töiden jälkeen valmiina jne. jne. Miehellä on ollut helppoa. Toivottavasti Kallekin osaa arvostaa ja olla kiitollinen.
Siis sanoitko tarkoititko sinun rahattomuuttasi? Etkä vain tulottomuuttasi?
Älä nyt vain sano, että olet 13 vuotta helpottanut miehesi elämää hyvin paljon ja mahdollistanut hänen tienaamisensa ja vastapalveluksena sinä saat vain kiitokset?
Ymmärrätkö, että ne miehen tienaamat rahat ovat yhteisiä, jos toinen on kotona ilman tuloja? Kuulostaa ihan siltä, että mies olisi muka tienannut koko ajan vain itselleen.
Juridisesti ne miehen tienaamat rahat ovat miehen, eivät puolison. Elatusvelvollisuus on, mutta ei elintasovelvollisuutta. Kunhan puolisolle on katto pään päälle ja ruokaa sekä vaatetta, ei sen enempää voi lakiin vedoten vaatia. Avioliitossa omaisuus on sen omaa, joka omaisuuden on hankkinut, ei siis yhteistä.
ellei oo avioehtoa niin puoleksi menee ja vaikka olisi avioehto jos ja kun on hoitanut lapsia niin eihän ihan tyhjin taskuin tarvi maailmalla dallata.
Avioliiton aikana avioehdolla ei ole mitään merkitystä. Laki kun aika yksiselitteisesti toteaa, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa oman omaisuutensa ja ainoa rajoitus on se, että perheen yhteisenä kotina olevaa asuntoa ei saa myydä. Muuten Kalle saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa sotaorvoille eikä Riina voi sille mitään.
menin jo askeleen pidemmälle eli kun erotaan. Tottakai se elättää kenellä rahaa avioliitossa . Liikenevä raha mitä jää niin se joka tienaa niin tekee sillä mitä tahtoo.
Riinalle mieluisa työ olisi lehtijutun mukaan toimiminen kartanonrouvana. Mahtaako sellaista työtä olla edes luokiteltuna työkkärin järjestelmässä? Toisaalta mukava toive, jossain Tornion korkeudella ei taida kovin montaa kartanoa olla.
Itsekin muistelen, että rouva itse halusi hevoset ja kartanon Viroon. Sittenkun siellä talvella olikin kylmä halusikin muuttaa Espanjaan viettämään talvia. Ja jossain vaiheessa kai siellä Nizzassakin käväisevät.
Osa hevosista matkusti käsittääkseni myös Espanjaan
Vierailija kirjoitti:
Vuosien kotiäitiyden jälkeen pitää itseään liian hyvänä aloittamaan työelämän tiskaamisesta. Ei ihme ettei työllisty.
Olisko koulutuksellakin jotain tekemistä sen kanssa, minkä työn ajattelee olevan itselleen sopiva. Olisko?
Missä välissä Riina ehtii töihin kun pitää hoitaa Ottikan kartanoa. Ihan kiva saada työkkärirahaa. Voihan se työpaikkakin vielä löytyä .
Viiden lapsen kanssa tullut oltua kotona eripituisia pätkiä. Parhaiten olen tämän ainutlaatuisuuden oivaltanut nuorimman kanssa, hänet sain 40 vuotiaana. Elämän parasta aikaa on aika lapsen kanssa. Työ ei ole ikinä lyönyt vertoja intensiiville yhteiselolle kotona. Päivääkään en ole ollut työtön pakosta vain omasta tahdosta. Töitä olen saanut aina kun hakenut. Kotiäitivuodet eivät ole tähän vaikuttaneet millään lailla. Kyse on persoonasta ja siitä, ettet halveksi mitään. Hyvälle tyypille on aina töitä tarjolla.
Riina-Maijalla on korkeakoulututkinto, ja hän on opiskellut kauppatieteitä Norjassa, Australiassa, Virossa, Ranskassa ja Suomessa.
Hänellä on myös esimieskokemusta kansainvälisistä tehtävistä. ´
Vierailija kirjoitti:
Riina-Maijalla on korkeakoulututkinto, ja hän on opiskellut kauppatieteitä Norjassa, Australiassa, Virossa, Ranskassa ja Suomessa.
Hänellä on myös esimieskokemusta kansainvälisistä tehtävistä. ´
Ei meinaa Suomessa mitään. Ei ole varmaan koskaan ollut "oikeissä töissä" ja cv kuitenkin täynnä aukkoja. Suomessa olet ulkona. Ainoa vaihtoehto opiskella joku uusi ammatti ja yrittää "uutta alkua". Ehkä joku työkokeilu tms voisi toimia myös. EI MITÄÄN mahdollisuuksia työllistyä pelkillä maisterinpapereilla.
Eiköhän kannattaisi pyöräyttää vielä pari lasta ja jatkaa sitä kotiäitinä oloa.
Muistan oman työkkärissä olon,en saanut silloin kuin jotain 20 markkaa päivässä! Minun olisi pitänyt osallistua johonkin työhön tutustumis kursille. Tyttären mies oli kuollut väkivallan uhrina. Heillä oli kolme pientä lasta nuorin oli 4kk ja tytär joutui välilevyn pullistuman vuoksi leikattavas. En muistanut tuota kurssia ja mietimme minun apu on auttaa heitä. Työkkäristä tuli karanteeri, kun en ollut ottanut sitä vastaan? V----taa vieläkin se virkailijan ilme!!
Mikä on Riinan koulutus???