Pakotetaanko teitä apteekkimyyjät ahdistelemaan asiakkaita?
Todella ärsyttävää ja ahdistavaa, kun saman tien ollaan kuin paarmat kimpussa, kun apteekkiin astut sisään. "Parhaassa" tapauksessa moni eri myyjä tulee kyselemään vuorotellen. Miksi? Usein vielä aivan turhaan. Osaan nimittäin kyllä kysyä apua, jos sitä koen tarvitsevani. Kyllä mä osaan ihan itse valita liukuvoiteeni ja käsirasvani, en tarvitse ketään pitämään kädestä. Vähän aikaa sitten kuuntelin vierestä, kun epävarma myyjä neuvoi asiakasta ihan väärin. Ilmeisesti kun pakko vaan on neuvoa. Myös itselleni suositeltiin tuotetta, jollaista nimenomaan EN halunnut tuotteen olevan, mutta kun en ollut itse kokeillut ja päätin luottaa työntekijän ammattimaiseen suositukseen niin ostin huonon tuotteen. Oletan, että on pakko neuvoa. Ei muuten niin säännönmukaisesti hyökättäisi kimppuun jopa monen eri myyjän taholta ja neuvota väärienkin neuvojen uhalla.
Kommentit (270)
Olen itse entinen apteekkityöntekijä, tosin ihan vain tavallinen tekninen. Minulla, kuten muillakaan teknisillä ei ole lain mukaan oikeutta antaa tai tarjota lääkeneuvontaa, mutta esimieheni painosti meidät(kin) samantien asiakkaan ovesta astuessa tyrkyttämään apuamme, ja hankkimaan mahdollisesti farmaseutin tai provisorin paikalle.
Idiootiltahan se tuntui, kun selkeästi ei asiakas kaivannut apua, mutta esimiehen tuiman katseen alla oli pakko tarjota palvelua hymyilevän suun takaa. Apteekki alalla mahdoton kilpailu kokoajan, joten asiakkaat pyritään takaamaan tarjoamalla ''parasta mahdollista palvelua''. Älkää vihatko apteekin tyrkkyä henkilökuntaa, heidän takanaan seisoo pomo.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä sen pelin nimi on, jota saattoi nyt aprillipäivänä pelata googlemapsin kartalla, mutta tarkoitan siis sitä, jossa kuljetaan sokkelossa pisteitä syöden ja joka puolelta iskee kimppuun niitä "vihollisia"... Joka tapauksessa, tulee usein apteekissa sellainen olo kuin olisin siinä pelissä, kun pakenen hyllyväleissä joka suunnalta kiinni iskeviä farmaseutteja ja sitten huomaan, että niitä tuleekin hyllyn kummastakin päästä, enkä pääse enää minnekään karkuun. Aaaargh!
Hahahah :D :D
Pacman on se peli.
En ehkä voi käydä enää vakavalla naamalla apteekissa tuon mielikuvan jälkeen.
Apteekki on näköjään paikka, jossa asiakas on näköjään aina väärässä, tuli hän sitten ostamaan laastareita tai verenpainelääkkeitä. Hienoa, näin Suomi nousuun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä sen pelin nimi on, jota saattoi nyt aprillipäivänä pelata googlemapsin kartalla, mutta tarkoitan siis sitä, jossa kuljetaan sokkelossa pisteitä syöden ja joka puolelta iskee kimppuun niitä "vihollisia"... Joka tapauksessa, tulee usein apteekissa sellainen olo kuin olisin siinä pelissä, kun pakenen hyllyväleissä joka suunnalta kiinni iskeviä farmaseutteja ja sitten huomaan, että niitä tuleekin hyllyn kummastakin päästä, enkä pääse enää minnekään karkuun. Aaaargh!
Hahahah :D :D
Pacman on se peli.
En ehkä voi käydä enää vakavalla naamalla apteekissa tuon mielikuvan jälkeen.
:D sama täällä!
Joo onhan se vähän sellaista kun munkin viimeisimmät käynnit apteekissa on ollut sitä että etsin peräpukamapuikkoja, ummetukseen jotain, hiivalääkettä tai raskaustestiä niin ei kyllä kauheesti tee mieli ääneen siellä ahtailla käytävillä alkaa vastailemaan farmaseuttien kysymyksiin siitä että mitä etsin ja voiko olla avuksi...
Etenkin kun lähes aina sen keskustelun kuulee vähintään kolme muuta asiakasta. Siksi se on hieman outoa että apua tullaan niin usein tarjoamaan heti kun astut sisään kun varmaan aika moni asiakas on hieman "yksityisillä" asioilla. Tulee tosi helposti kiusallinen tilanne kun sanoo että ei mitään, pärjään itse ja sitten kuitenkin kestää ihan helvatun kauan löytää ne peräpuikot sieltä JÄÄKAAPISTA jostain apteekin perimmäisestä kulmasta. Mutta minkäs teet, vaikka olen aika avoin ja rohkea niin jossain se raja menee että mitä voin sanoa ääneen avoimessa tilassa jossa kääntyessä voi yhtäkkiä törmätä vaikka työkaveriin. :D
Minua ärsyttää myös asiointi apteekissa ja myös muutamassa vaatekaupassa esimerkiksi vilassa ollaan myös heti kimpussa. Apteekki on kuitenkin pahin. Siellä on usein monta myyjää pyörimässä ja kun sanot yhdelle että et tarvitse apua, niin nurkan takana on jo toinen myyjä kimpussa. Ja sen jälkeen kun olet sanonut että et tarvitse apua, niin usein myyjäjää vielä melkein selkäsi taakse päivystämään, että jos sittenkin tulee jotain kysyttävää.. Katso siinä sitten rauhassa peräpukamavoiteita ja hiivasienilääkkeitä.
Monessa apteekissa on minusta jopa huonoa tai riittämätöntä palvelua. Pari omituisinta kokemusta on liittynyt haavojen hoitoon ja lääkeruiskuihin. Kerran olin kaupungilla sandaaleissa ja tuli iso haava varpaaseen. Onneksi tapaturma sattui korttelin päässä apteekista, joten konkkasin verta valuvana sinne. Itsehoitolääkkeitä hyllyttämässä oli joku nuori kaveri (farmaseuttiopiskelija?), jolta tiedustelin laastareiden ja desinfektioaineen sijaintia. Kaveri katsahti minua ja sanoi, ettei saa osallistua asiakaspalveluun. Jouduin sitten yksin verta valuvana etsiskelemään niitä laastaritarvikkeita pitkin myymälää. Melko absurdia, vaikka säädösten mukaan kai edettiinkin.
Toisella kerralla halusin ostaa mahdollisimman tarkalla asteikolla varustetun ruiskun + mahdollisimman paksun neulan. Minulle kieltäydyttiin myymään vain yhtä mittaruiskua ja neulaa. Jos minulla olisi ollut palauttaa käytetty (huume)ruisku, yhdenkin uuden ruiskun saaminen olisi ilmeisesti onnistunut. Riittävästi ruikutettuani yhden ruiskun myyminen sitten kuitenkin onnistui, tosin farmaseutti myi minulle turhan epätarkan ruikan. Kuulemma juuri tarvitsemani kaltaisia ruiskuja olisi ollut jossain varaston perällä, mutta farmaseutti ei viitsinyt niitä hakea. Juu, että kiitos vain reippaasta palveluasenteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla farmaseutti. Asiakkaasta ei todellakaan näe ulospäin haluaako hän palvelua vai katsella rauhassa. Tai onko hän huonolla tuulella vai haluaako keskustella. Asia selviää kysymällä ja sitten toimitaan sen mukaan. Pidän erittäin omituisena, ettei tämä toimintatapa kelpaa asiakkaille. Mitähän farmaseutin sitten pitäisi tehdä, että kaikki asiakkaat olisivat tyytyväisiä? Niin, eihän tähän osaa kukaan vastata koska ei ole mahdollista miellyttää kaikkia asiakkaita.
Mainitsisitko vaikka niille kolmellekymmenelle kollegallesi, että olet jo kyseiselle asiakkaalle apuasi tarjonnut, ettei asiakkaan tarvitse jokaiselle heistä hokea kymmenen sekunnin välein EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA, kun näemmä heidän on mahdoton nähdä että sitä apua on jo tarjottu silloinkin, kun he kaikki seisovat toimettomina ja tuijottavat asiakasta intensiivisesti?
Missään apteekissa ei ole 30 farmaseuttia töissä eikä ainakaan samassa vuorossa. Apteekeissakin ollaan vedetty henkilökuntamäärä tiukille eli ole todellakaan aikaa käydä sanomassa jokaiselle työntekijälle että älkää nyt vain menkö tuon punatakkisen rouvan luo kun hän ei tarvitse apua. Eikä ole aikaa seurata mitä jatkossa tapahtuu vaan on mentävä seuraavan asiakkaan luo tai tehtävä jotain muuta työtä joka ei asiakkaalle näy. Niitä riittää ja ne täytyy yrittää tehdä niissä väleissä kun ei asiakasta ole.
Sitäpaitsi erittäin usein asiakas joka ei ensin halunnut apua, tahtookin sitä kohta.
On todella kummallista että avun tarjoaminen onkin näin paha juttu.
Yleensä palautetta tulee pikemminkin aiiitä että asiakas ei saa ketään kiinni kun olisi kysymistä.
Apteekkiala on kamalan mustasukkainen siitäkin, että yleisimmät särkylääkkeet ym. saataisiin tavallisiin pitkään aukioleviin marketteihin. Ruotsissa maksakirroosi heidän mukaansa lisääntynyt, kun rahvas alkoi käyttää ilman farmaseutin neuvoja parasetamolia. Hirveä poru oli jo siitä, kun nikotiinikorvaustuotteet tulivat tavallisiin kauppoihin, vaikka siitä nyt varmasti on ollut kansanterveydellistä hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla farmaseutti. Asiakkaasta ei todellakaan näe ulospäin haluaako hän palvelua vai katsella rauhassa. Tai onko hän huonolla tuulella vai haluaako keskustella. Asia selviää kysymällä ja sitten toimitaan sen mukaan. Pidän erittäin omituisena, ettei tämä toimintatapa kelpaa asiakkaille. Mitähän farmaseutin sitten pitäisi tehdä, että kaikki asiakkaat olisivat tyytyväisiä? Niin, eihän tähän osaa kukaan vastata koska ei ole mahdollista miellyttää kaikkia asiakkaita.
Mainitsisitko vaikka niille kolmellekymmenelle kollegallesi, että olet jo kyseiselle asiakkaalle apuasi tarjonnut, ettei asiakkaan tarvitse jokaiselle heistä hokea kymmenen sekunnin välein EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA, kun näemmä heidän on mahdoton nähdä että sitä apua on jo tarjottu silloinkin, kun he kaikki seisovat toimettomina ja tuijottavat asiakasta intensiivisesti?
Missään apteekissa ei ole 30 farmaseuttia töissä eikä ainakaan samassa vuorossa. Apteekeissakin ollaan vedetty henkilökuntamäärä tiukille eli ole todellakaan aikaa käydä sanomassa jokaiselle työntekijälle että älkää nyt vain menkö tuon punatakkisen rouvan luo kun hän ei tarvitse apua. Eikä ole aikaa seurata mitä jatkossa tapahtuu vaan on mentävä seuraavan asiakkaan luo tai tehtävä jotain muuta työtä joka ei asiakkaalle näy. Niitä riittää ja ne täytyy yrittää tehdä niissä väleissä kun ei asiakasta ole.
Sitäpaitsi erittäin usein asiakas joka ei ensin halunnut apua, tahtookin sitä kohta.On todella kummallista että avun tarjoaminen onkin näin paha juttu.
Yleensä palautetta tulee pikemminkin aiiitä että asiakas ei saa ketään kiinni kun olisi kysymistä.
Voi jeesus, lopeta jo!! Sinähän se vasta tuhannen jankkaaja olet! Asiasi tuli selväksi jo viidessä ensimmäisessä vastaavassa viestissäsi, älä nyt enää sitä jankuta. :D
Ensinnäkin, ne eivät ole mitään "apteekkimyyjiä" vaan farmaseutteja, jotka siellä tulevat tarjoamaan neuvoja. Ainoat "myyjiin" verrattavat henkilöt apteekissa ovat kassat ja tekniset työntekijät, joilla ei ole farmaseuttista yliopistotutkintoa, josta syystä he eivät voi tehdä muuta kuin olla kassalla, ottaa vastaan tavaraa ja hyllyttää. Tuoteneuvontaa he eivät voi antaa.
Toisekseen, sillä farmaseutilla on vähän niinkuin velvoite selvittää, mitä ollaan hankkimassa. Todellakaan kaikki ihmiset eivät tiedä esim. mitä eroa on tulehduskipulääkkeellä ja kipulääkkeellä saati mikä vaikuttava aine/kauppanimi milläkin lääkkeellä on. Joten jotta ei tule mahdollisesti hyvinkin haitallista yhteisvaikutusta, on syytä kysellä ja tarkistella, onko esim. käsikauppatulehduskipulääkkeen ostajalla jo valmiiksi käytössä jokin muu kipulääke. Tai ollaan ostamassa mutu-perusteella lääkevoidetta käsikaupasta sellaiseen ihottumaan, jollaiseen ei kyseistä lääkevoidetta saa käyttää, koska sen käyttö pahentaa ihottuman hoitoa.
Että ei niitä farmaseutteja kiinnosta sinänsä juuri SINUN ostoksesi, kaikkien ostokset ovat yhtä "kiinnostavia", siitä ammatillisesta ja lääketurvallisuuden näkökulmasta.
Ja kun ne farmaseutit kyselyineen ovat niin ärsyttäviä, niin turha siellä kassalla on sitten kysellä yhtään mitään, koska siellä oleva henkilö on käytännössä aina (ainakin isommissa apteekeissa) joku muu kuin farmaseutti, joten hän ei tiedä eikä edes saa lääkeasioissa neuvoa. Josta sitten kiukutellaan, että on se kumma kun ei tiedetä vaikka ollaan apteekissa töissä. Niin, nimenomaan töissä, apteekissa kun tekniset työntekijät eivät ole farmaseuttisen koulutuksen omaavia ja niinolleen heillä ei ole lupa kuin kutsua farmaseutti paikalle, jolta sen neuvon olisi saanut jo siellä hyllyvälissä.
Vierailija kirjoitti:
Monessa apteekissa on minusta jopa huonoa tai riittämätöntä palvelua. Pari omituisinta kokemusta on liittynyt haavojen hoitoon ja lääkeruiskuihin. Kerran olin kaupungilla sandaaleissa ja tuli iso haava varpaaseen. Onneksi tapaturma sattui korttelin päässä apteekista, joten konkkasin verta valuvana sinne. Itsehoitolääkkeitä hyllyttämässä oli joku nuori kaveri (farmaseuttiopiskelija?), jolta tiedustelin laastareiden ja desinfektioaineen sijaintia. Kaveri katsahti minua ja sanoi, ettei saa osallistua asiakaspalveluun. Jouduin sitten yksin verta valuvana etsiskelemään niitä laastaritarvikkeita pitkin myymälää. Melko absurdia, vaikka säädösten mukaan kai edettiinkin.
Toisella kerralla halusin ostaa mahdollisimman tarkalla asteikolla varustetun ruiskun + mahdollisimman paksun neulan. Minulle kieltäydyttiin myymään vain yhtä mittaruiskua ja neulaa. Jos minulla olisi ollut palauttaa käytetty (huume)ruisku, yhdenkin uuden ruiskun saaminen olisi ilmeisesti onnistunut. Riittävästi ruikutettuani yhden ruiskun myyminen sitten kuitenkin onnistui, tosin farmaseutti myi minulle turhan epätarkan ruikan. Kuulemma juuri tarvitsemani kaltaisia ruiskuja olisi ollut jossain varaston perällä, mutta farmaseutti ei viitsinyt niitä hakea. Juu, että kiitos vain reippaasta palveluasenteesta.
Harvemmin apteekeissa farmaseuttiopiskelijat ovat mitään hyllyttämässä, hyllyttämisen, kassatyön ja muut ei-asiantuntijatehtävät suorittavat tekniset työntekijät ja lääketyöntekijät, joilla ei ole farmaseuttista tutkintoa, joten he eivät myöskään saa mitään lääkeneuvontaa tai reseptinkäsittelyä tehdä. Kyllä he kuitenkin saavat neuvoa, mistä mikäkin tuote löytyy.
On muuten harvinaisen huonostipalkattua hommaa tuo apteekin teknisen väen työ. Monet pitävät sitä jotenkia hienona, varmaankin siksi että työpaikka on apteekki. Monelle on yllätys, että kaupan kassalla tienaa helposti paremmin.
Eikö tuommoinen asiakkaitten perässähiihtäminen ole melko sairasta ja luonnevammaista?
Hauska aihe. Kun mennään ostamaan sellaista tuotetta, joka voi mahdollisesti olla haitallinen, asiantuntija ei saisi kysyä mitään ja "häiritä". Mutta kun mennään ostamaan jotakin typeriä kenkiä tai kassia, yhtäkkiä kouluttamaton kaupanmyyjä onkin todella tärkeä ja häntä pidetään oikein "asiantuntijana".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla farmaseutti. Asiakkaasta ei todellakaan näe ulospäin haluaako hän palvelua vai katsella rauhassa. Tai onko hän huonolla tuulella vai haluaako keskustella. Asia selviää kysymällä ja sitten toimitaan sen mukaan. Pidän erittäin omituisena, ettei tämä toimintatapa kelpaa asiakkaille. Mitähän farmaseutin sitten pitäisi tehdä, että kaikki asiakkaat olisivat tyytyväisiä? Niin, eihän tähän osaa kukaan vastata koska ei ole mahdollista miellyttää kaikkia asiakkaita.
Mainitsisitko vaikka niille kolmellekymmenelle kollegallesi, että olet jo kyseiselle asiakkaalle apuasi tarjonnut, ettei asiakkaan tarvitse jokaiselle heistä hokea kymmenen sekunnin välein EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA, kun näemmä heidän on mahdoton nähdä että sitä apua on jo tarjottu silloinkin, kun he kaikki seisovat toimettomina ja tuijottavat asiakasta intensiivisesti?
Missään apteekissa ei ole 30 farmaseuttia töissä eikä ainakaan samassa vuorossa. Apteekeissakin ollaan vedetty henkilökuntamäärä tiukille eli ole todellakaan aikaa käydä sanomassa jokaiselle työntekijälle että älkää nyt vain menkö tuon punatakkisen rouvan luo kun hän ei tarvitse apua. Eikä ole aikaa seurata mitä jatkossa tapahtuu vaan on mentävä seuraavan asiakkaan luo tai tehtävä jotain muuta työtä joka ei asiakkaalle näy. Niitä riittää ja ne täytyy yrittää tehdä niissä väleissä kun ei asiakasta ole.
Sitäpaitsi erittäin usein asiakas joka ei ensin halunnut apua, tahtookin sitä kohta.On todella kummallista että avun tarjoaminen onkin näin paha juttu.
Yleensä palautetta tulee pikemminkin aiiitä että asiakas ei saa ketään kiinni kun olisi kysymistä.Voi jeesus, lopeta jo!! Sinähän se vasta tuhannen jankkaaja olet! Asiasi tuli selväksi jo viidessä ensimmäisessä vastaavassa viestissäsi, älä nyt enää sitä jankuta. :D
En ole kirjoittanut 5 viestiä tähän ketjuun, täällä on muitakin samaa mieltä olevia. Sinähän se vihainen olet. Taidat tarvita ihan tosissaan lääkkeitä ja perusteellisen neuvonnan lisäksi.
Onhan siellä apteekeissa niitä "myyjiäkin", ainakin isommissa apteekeissa on kosmetiikkaosastolla ihan vaan kosmetologeja ja vastaavia, mutta eivät he sitten saakaan mitään lääkkeitä myydä ja niistä mitään sanoa kun eivät ole farmaseutteja. Niitä kosmetiikkarasvojaan vain saavat myydä ja suositella. Ja kassalle ja hyllyjä täyttämään kelpaa kuka tahansa kuka markettiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, ne eivät ole mitään "apteekkimyyjiä" vaan farmaseutteja, jotka siellä tulevat tarjoamaan neuvoja. Ainoat "myyjiin" verrattavat henkilöt apteekissa ovat kassat ja tekniset työntekijät, joilla ei ole farmaseuttista yliopistotutkintoa, josta syystä he eivät voi tehdä muuta kuin olla kassalla, ottaa vastaan tavaraa ja hyllyttää. Tuoteneuvontaa he eivät voi antaa.
Toisekseen, sillä farmaseutilla on vähän niinkuin velvoite selvittää, mitä ollaan hankkimassa. Todellakaan kaikki ihmiset eivät tiedä esim. mitä eroa on tulehduskipulääkkeellä ja kipulääkkeellä saati mikä vaikuttava aine/kauppanimi milläkin lääkkeellä on. Joten jotta ei tule mahdollisesti hyvinkin haitallista yhteisvaikutusta, on syytä kysellä ja tarkistella, onko esim. käsikauppatulehduskipulääkkeen ostajalla jo valmiiksi käytössä jokin muu kipulääke. Tai ollaan ostamassa mutu-perusteella lääkevoidetta käsikaupasta sellaiseen ihottumaan, jollaiseen ei kyseistä lääkevoidetta saa käyttää, koska sen käyttö pahentaa ihottuman hoitoa.
Että ei niitä farmaseutteja kiinnosta sinänsä juuri SINUN ostoksesi, kaikkien ostokset ovat yhtä "kiinnostavia", siitä ammatillisesta ja lääketurvallisuuden näkökulmasta.
Ja kun ne farmaseutit kyselyineen ovat niin ärsyttäviä, niin turha siellä kassalla on sitten kysellä yhtään mitään, koska siellä oleva henkilö on käytännössä aina (ainakin isommissa apteekeissa) joku muu kuin farmaseutti, joten hän ei tiedä eikä edes saa lääkeasioissa neuvoa. Josta sitten kiukutellaan, että on se kumma kun ei tiedetä vaikka ollaan apteekissa töissä. Niin, nimenomaan töissä, apteekissa kun tekniset työntekijät eivät ole farmaseuttisen koulutuksen omaavia ja niinolleen heillä ei ole lupa kuin kutsua farmaseutti paikalle, jolta sen neuvon olisi saanut jo siellä hyllyvälissä.
Kyllä apteekin myyjät ovat meille asiakkaille nimenomaan myyjiä, vaikka olisikin takana niin ja niin monta vuotta yliopistokoulutusta. Nykyisin Prisman kassallakin saattaa olla opintoja takana ja jopa loppuun suoritettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla farmaseutti. Asiakkaasta ei todellakaan näe ulospäin haluaako hän palvelua vai katsella rauhassa. Tai onko hän huonolla tuulella vai haluaako keskustella. Asia selviää kysymällä ja sitten toimitaan sen mukaan. Pidän erittäin omituisena, ettei tämä toimintatapa kelpaa asiakkaille. Mitähän farmaseutin sitten pitäisi tehdä, että kaikki asiakkaat olisivat tyytyväisiä? Niin, eihän tähän osaa kukaan vastata koska ei ole mahdollista miellyttää kaikkia asiakkaita.
Mainitsisitko vaikka niille kolmellekymmenelle kollegallesi, että olet jo kyseiselle asiakkaalle apuasi tarjonnut, ettei asiakkaan tarvitse jokaiselle heistä hokea kymmenen sekunnin välein EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA EN TARVITSE APUA, kun näemmä heidän on mahdoton nähdä että sitä apua on jo tarjottu silloinkin, kun he kaikki seisovat toimettomina ja tuijottavat asiakasta intensiivisesti?
Missään apteekissa ei ole 30 farmaseuttia töissä eikä ainakaan samassa vuorossa. Apteekeissakin ollaan vedetty henkilökuntamäärä tiukille eli ole todellakaan aikaa käydä sanomassa jokaiselle työntekijälle että älkää nyt vain menkö tuon punatakkisen rouvan luo kun hän ei tarvitse apua. Eikä ole aikaa seurata mitä jatkossa tapahtuu vaan on mentävä seuraavan asiakkaan luo tai tehtävä jotain muuta työtä joka ei asiakkaalle näy. Niitä riittää ja ne täytyy yrittää tehdä niissä väleissä kun ei asiakasta ole.
Sitäpaitsi erittäin usein asiakas joka ei ensin halunnut apua, tahtookin sitä kohta.On todella kummallista että avun tarjoaminen onkin näin paha juttu.
Yleensä palautetta tulee pikemminkin aiiitä että asiakas ei saa ketään kiinni kun olisi kysymistä.
Kummallisia ne työtehtävät, jotka eivät asiakkaille näy, kun niiden tekeminen näyttää ihan siltä kuin seisottaisiin toimettomina ja seurattaisiin silmä kovana asiakkaan puuhia. Ja varmaan tuo kirjoittaja liioitteli tarkoituksella tuolla kolmellakymmenellä, mutta kyllä se nyt kärsivällisempääkin ihmistä alkaa jo tympiä, jos neljäkin kertaa saman apteekkireissun aikana saa toistaa, ettei tarvitse apua.
Minä otan mielelläni vastaan neuvoja apteekissa. Pidän ilahduttavana sitä, että suuressakin apteekissa tervehditään asiakkaita.
Olen tosin saanut virheellisen neuvon, kun kysyin kassalla työskenneeltä eli todennäköisesti tekniseltä apulaiselta. Hän totesi, ettei tuote ole hajustettu. Näin huonosti ennen (kortisonihoidon aiheuttamaa) kaihileikkaustani, joten luotin häneen. Näin kotona suurennuslasilla, että tuotteessa oli harmillisesti sana parfum. Osa hajustetuista tuotteista haisee todella pahalta.
Fiksun parfum-neuvon sain aiemmin farmaseutilta, koska kaikissa tuotteissa ollut merkintää hajusteista eli yhdellä sanalla tiedon sai helposti.
En tiedä mikä sen pelin nimi on, jota saattoi nyt aprillipäivänä pelata googlemapsin kartalla, mutta tarkoitan siis sitä, jossa kuljetaan sokkelossa pisteitä syöden ja joka puolelta iskee kimppuun niitä "vihollisia"... Joka tapauksessa, tulee usein apteekissa sellainen olo kuin olisin siinä pelissä, kun pakenen hyllyväleissä joka suunnalta kiinni iskeviä farmaseutteja ja sitten huomaan, että niitä tuleekin hyllyn kummastakin päästä, enkä pääse enää minnekään karkuun. Aaaargh!