Pakotetaanko teitä apteekkimyyjät ahdistelemaan asiakkaita?

Lisään vielä siis tuosta tuotteesta, joka oli huono, että olin siis sanonut myyjälle, että en missään nimessä halua tuotetta, jossa on ominaisuudet a ja b. No myyjä suositteli mulle just tätä tuotetta, jolla on ominaisuudet a ja b. Hädissään kai koki, että on jotain keksittävä, vaikkei tietoa tuoteryhmästä selkeästikään ollut. Meneekö jo pikkusen yli tuo pakkoneuvominen?

ap

Monissa asiakaspalvelutöissä tulee esimieheltä noottia, jos et mene oma-aloitteisesti tarjoamaan asiakkaalle apua ja juttelemaan. Se kyllä osoittaa huonoa tilanteenlukutaitoa, jos useampi aspa tulee perä jälkeen kyselemään. Sinänsähän tuo nyt ei ole ongelma, kun vaan sanot, että ei kiitos tiedän mitä oon hakemassa. Itseäni kanssa aikanaan ärsytti suunnattomasti tuo liiallinen kontaktin ottaminen myyjältä, asiaakkana ollessa, mutta nykyään kun itsekin olen aspa-alalla niin olen ymmärtänyt, että se paine voi esimieheltä olla kovaakin ja hommasta selviää ihan vaan ystävällisesti sanomalla 'ei kiitos'.

Itsellä kyllä päinvastaisia kokemuksia, kukaan ei tullut kysymään tarvitsenko apua, vaikka seisoin saman hyllyn edessä 5 minuuttia. Muutama mummo tuli siihen minun jälkeen, ja he saivat heti palvelua

Apteekissa ei ole myyjiä töissä. Henkilökunnalla on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Ja aina voi avusta kieltäytyä, jos ei sitä tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Monissa asiakaspalvelutöissä tulee esimieheltä noottia, jos et mene oma-aloitteisesti tarjoamaan asiakkaalle apua ja juttelemaan. Se kyllä osoittaa huonoa tilanteenlukutaitoa, jos useampi aspa tulee perä jälkeen kyselemään. Sinänsähän tuo nyt ei ole ongelma, kun vaan sanot, että ei kiitos tiedän mitä oon hakemassa. Itseäni kanssa aikanaan ärsytti suunnattomasti tuo liiallinen kontaktin ottaminen myyjältä, asiaakkana ollessa, mutta nykyään kun itsekin olen aspa-alalla niin olen ymmärtänyt, että se paine voi esimieheltä olla kovaakin ja hommasta selviää ihan vaan ystävällisesti sanomalla 'ei kiitos'.

Tämähän just hämmästyttää, että miksi, missä ja kuka on keksinyt, että eritoten apteekissa tulee hyökätä kimppuun saman tien, kun asiakas uskaltaa jalkansa apteekin kynnyksen yli pistää. Luulisi, että esim. vaatekaupoissa olisi pakko-asiakaspalvelua enemmänkin, mutta kyllä ne on apteekit joissa ollaan aggressiivisimmin kimpussa. Onko siinä taka-ajatus, että tavalliset pulliaiset eivät tällaisista apteekkijutuista mitään ymmärrä, joten kaikissa ostoksissa tarvitaan asiantuntija neuvomaan? Kun on tosiaan tullut nähtyä, että asiakas voi usein olla paremmin perillä kuin se neuvomaan pakotettu työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa ei ole myyjiä töissä. Henkilökunnalla on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Ja aina voi avusta kieltäytyä, jos ei sitä tarvitse.

Mikä koulutus muuten on näillä työntekijöillä, jotka siellä asiakastilassa pyörivät neuvomassa, kun kaikki eivät käsittääkseni ole farmaseuttejakaan? Farmaseutithan on usein siellä tiskin takana reseptilääkkeitä jakamassa.

Ja apteekissa myydään aika paljon muutakin kuin lääkkeitä.

Ja sitten tosiaan se että jos on pakko neuvoa, niin neuvoisivat sentään oikein sitten.

Juu se on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa kuten ylhäällä mainittiin. Apteekeissa on paljon harjoittelijoita töissä myös, mikä voi selittää jos neuvonta on ollut epävarmaa. Jostain se harjoittelu on pakko aloittaa ja tuotevalikoima on aika laaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa ei ole myyjiä töissä. Henkilökunnalla on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Ja aina voi avusta kieltäytyä, jos ei sitä tarvitse.

Mikä koulutus muuten on näillä työntekijöillä, jotka siellä asiakastilassa pyörivät neuvomassa, kun kaikki eivät käsittääkseni ole farmaseuttejakaan? Farmaseutithan on usein siellä tiskin takana reseptilääkkeitä jakamassa.

Ja apteekissa myydään aika paljon muutakin kuin lääkkeitä.

Ja sitten tosiaan se että jos on pakko neuvoa, niin neuvoisivat sentään oikein sitten.

Lattialla olevat neuvojat ovat Farmaseutteja tai Proviisoreita , eli kovan koulutuksen ovat käyneet.

En tykkää että heti tullaan kysymään, yleensä tiedän mitä ostan ja jos en tiedä niin kysyn kyllä. 

Olisin halunnut joskus hakea opiskelemaan farmasiaa kiinnostavan opiskeluvaiheen ja hyvän työtilanteen takia, mutta apteekkityön todellisuudesta kuuleminen vei kaiken kiinnostuksen. Se työtilannekin on hyvä vain juuri sen kauhean apteekkityön takia.

Pakko nyt kommentoida kun viikonloppuna kävin tallinnanaukion apteekissa. Siellä oli useampi henkilökunnasta ohjaamassa asiakkaita. Yksi myyjistä sitten todella kovaa kirkasäänisesti kyseli asiakkaalta jotain herpekseen liittyvää - onko ottanut lääkettä aikaisemmin tai jotain. Tila oli pieni ja olin toisella puolella huonetta, mutta c´mon jotain tilannetajua peliin kiitos...?

Apteekin työntekijöillä ei ole minkäänlaista käsitystä lemmikkien lääkkeistä. Jopa vaarallista uskoa heitä noissa asioissa.

Kerran olin apteekissa katselemassa, kun samassa hyllyvälissä oli keski-ikäinen mies. Hänelle tultiin tarjoamaan apua ja mies kaipasi Imodiumia. Hän ei muistanut tuotteen nimeä, mutta kuvaili televisiossa jatkuvasti pyörineen mainoksen ja millainen vaikutus lääkkeellä pitäisi olla. Tunnistin heti kuvauksesta. 

Henkilökunnan jäsen sen sijaan ei tunnistanut ja tarjosi miehelle aivan väärää lääkettä (jolla oli täysin eri vaikutus). Miehen naamasta näki että tiesi itsekin lääkkeen olevan väärä, mutta meni silti kassalle sen kanssa. Jäi paha mieli miehen puolesta, kunpa olisin kehdannut puuttua heidän keskusteluunsa.

Vierailija kirjoitti:

Apteekin työntekijöillä ei ole minkäänlaista käsitystä lemmikkien lääkkeistä. Jopa vaarallista uskoa heitä noissa asioissa.

Joo, sama kokemus. Tai varmaan jotkut tietääkin, mutta useimmat ei. Onneksi itsellä ollut lemmikkejä niin pitkään, että lääkkeet tuttuja eikä neuvoja tarvitse.

Kuten jo edellä mainittiin, apteekin myyjä ei ole mikään vaatekaupan myyjän kaltainen asiakaspalvelija, vaan yliopistotutkinnon suorittanut lääketieteen asiantuntija. Se sun farmaseutti tietää siitä lääkkeestä yhtä paljon kuin lääkäri, joka sen lääkkeen sulle määräsi. Se apu kannattaa ottaa vastaan, vielä kun ihan ilmaiseksi saa.

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa ei ole myyjiä töissä. Henkilökunnalla on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Ja aina voi avusta kieltäytyä, jos ei sitä tarvitse.

En usko. Nimeä lainkohta, jossa apteekin myyjät velvoitetaan ahdistelemään kaikkia asiakkaita kyselyillään.

Käyttäjä4030 kirjoitti:

Kuten jo edellä mainittiin, apteekin myyjä ei ole mikään vaatekaupan myyjän kaltainen asiakaspalvelija, vaan yliopistotutkinnon suorittanut lääketieteen asiantuntija. Se sun farmaseutti tietää siitä lääkkeestä yhtä paljon kuin lääkäri, joka sen lääkkeen sulle määräsi. Se apu kannattaa ottaa vastaan, vielä kun ihan ilmaiseksi saa.

Suurin osa niistä neuvojista ei ole farmaseutteja, vaan teknisiä apulaisia (kun siis puhutaan käsikauppalääkkeistä).

Just äskettäin menin määrätietoisin ripein askelin kohti rasvahyllyä, ettei kukaan ehdi tulla kyselemään. Kaksi metriä ennen määränpäätä farmaseutti kuitenkin pääsi yllättämään. Ja sitten kun vähänkin epäröit, käyvät kimppuun. Huvittavinta on, että ottavat käteen lääkepaketin ja lukevat pakkaustekstin. Epäilevätkö lukutaitoani/ymmärrystäni?

Muutama vuosi sitten miehelleni sattui tapaturma, jonka hoitoon määrättiin monenlaista tuotetta. Jouduin avustamaan häntä sairaalakäynneillä (oli pyörätuolissa) ja samalla reissulla ennen töihin menoa kävin apteekissa. Siellä oli keskellä päivää kovat ruuhkat eikä vapaata farmaseuttia ollut missään. Sillä kertaa oikeasti tarvitsin apua, sillä tuote jota tarvitsin, piti tilata.

Käyttäjä4030 kirjoitti:

Kuten jo edellä mainittiin, apteekin myyjä ei ole mikään vaatekaupan myyjän kaltainen asiakaspalvelija, vaan yliopistotutkinnon suorittanut lääketieteen asiantuntija. Se sun farmaseutti tietää siitä lääkkeestä yhtä paljon kuin lääkäri, joka sen lääkkeen sulle määräsi. Se apu kannattaa ottaa vastaan, vielä kun ihan ilmaiseksi saa.

Oho, no enpä menisi ihan noin pitkälle kehumaan! :D Kyllä siellä pyörivästä henkilökunnasta osa on varmasti ihan ammattitaitoista mutta eivät kaikki missään tapauksessa. Ja sitä paitsi, apteekeissa on nykyään myynnissä kaikkea muutakin kuin lääkkeitä. Kävin pari viikkoa sitten apteekissa kyselemässä tyttäreni lähes akneksi muodostuneeseen iho-ongelmaan jotakin ja viereeni hyökkäsi heti nuori tyttönen, joka alkoi tuputtamaan ties mitä purnukoita ja pesunesteitä. Kävimme asiasta ihan vääntöä, mutta en lähtenyt ostamaan niitä 16 euron purkkeja, vaan varasin tyttärelle asianmukaisen lääkärin. Sieltä ei tällaisista kalliista nesteistä edes mainittu, päinvastoin ihan muu lääkitys tuli.

Joissakin tapauksissa apteekeissa henkilökunta osaa perääntyä kun sanoo, että ei apua tarvitse, mutta joskus he jäävät norkoilemaan "varmuuden vuoksi" siihen kahden metrin päähän ja luonnollisesti seuraavat mitä teen ja mitä tuotteita katselen ehkä tarkemmin. Näin kävi kerran kun hiivalääkettä etsin. En todellakaan siinä hommassa apua tarvinnut, mutta täydellisessä valvonnassa olin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa ei ole myyjiä töissä. Henkilökunnalla on lakisääteinen velvoite tarjota neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Ja aina voi avusta kieltäytyä, jos ei sitä tarvitse.

En usko. Nimeä lainkohta, jossa apteekin myyjät velvoitetaan ahdistelemään kaikkia asiakkaita kyselyillään.

Lääkelain 57§:

"Lääkkeitä apteekista ja sivuapteekista toimitettaessa on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvoilla ja opastuksella pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä lääkehoidon onnistumisen varmistumiseksi."

Liittyy tähän. Sanokaa ei kiitos, jos ette tarvitse apua.

Onkohan tuo velvoite tulkittu oikein? Sen kyllä ymmärtää vaikkapa kipulääkkeiden ja sellaisten lääkkeiden kohdalla, joita ei saa käyttää pitkiä aikoja. Asiakkaan ostotilanteen häiritsemään on epäkohteliasta. Apua voi pyytää, jos sitä haluaa.