Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa pelottavin/erikoisin/selittämättömin kokemuksenne!
Kertokaa näin illan ratoksi kokemuksianne jotka olivat jollain tapaa erikoisia, pelottavia tai selittämättömiä. Mahdottomalta tuntuva sattuma? Olitko joutua rikoksen uhriksi? Näitkö tai koitko jotain yliluonnollista, jotain millä ei tunnu olevan järkevää selitystä?
Kommentit (1151)
Eka oma kotini oli nyt jo puretuissa puurivareissa joissa asui ja muutenkin pyöri aika epämääräistä sakkia. Kerran kesäyönä pidin ikkunaa auki ja heräsin kun joku tyyppi kömpi ikkunasta sisään ja koetti tulla sänkyyni!
Onneksi oli vain naapurin miesystävä, joka oli erehtynyt asunnosta ja poistui anteeksipyyntöjä mutisten kiltisti ovesta.
Tuon jälkeen tajusin kuitenkin ettei avoin ikkuna ollut fiksu juttu .
Pihalla pyöri kuitenkin päihteiden käyttäjiä joita kaikkia en tuntenut ja olin kai naivi kun ajattelin etteivät tekisi minulle mitään kun heidän kaverinsa,siis naapurini pitivät minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin järjestämässä hääjuhlaa ystävä pariskunnalle eräällä kylätalolla joka oli vanha koulu. Jäin hetkeksi yksin kun muut lähtivät hakemaan lisää tarvikkeita. Seinällä toisessa luokkatolassa oli vanha vedettävä kello ja kuulin sen lyövän kaksi kertaa. Minulla ei itsellä ollut kelloa kädessä ja puhelinkin oli takin taskussa niin aloin ihmetellä että oliko kello tosiaan jo kaksi. Menin toiseen luokkaan tarkistamaan asiaa ja huomasin että kello ei edes käynyt. Kaiken lisäksi se oli pysähtynyt vähän ennen puolta yhtä. Tuijotin kelloa kummissani ja se ei todellakaan liikkunut. Kävin sitä vähän heiluttamassakin mutta mitään ääntä ei kuulunut. Tarkistin sitten kellon puhelimesta ja se oli todellakin kaksi. En tiedä mikä äänen aiheutti ja miksi
Teininä kaupungilla notkuessa viereen pysähtyi auto josta pari nuorta poikaa tuli juttelemaan meidän kanssa. Vaistoain siinä toisessa tyypissä jotain outoa ja keksin sanoa kaverille että meidän pitää lähteä kun on treffit kohta torin laidalla. Kaveri nosteli kulmiaan muttei sanonut mitään. Sanottiin heipat näille pojille ja lähdettiin kävelemään torille. Kaveri sitten kyselemään että mitä hittoa. En oikein osannut muuta selitystä antaa kuin että tuli paha olo sen tyypin lähellä. Kaverin mielestä nää oli tavallisia mukavia poikia ja vähän suutahtikin kun jäi jutut kesken keksityn tarinan takia. Eipä ollut viikko sen jälkeen enää suuttunut kun kuultiin että juuri samanlaisella autolla liikkuva tyyppi oli houkutellut jonkun tutön kyytiin ja yrittänyt raiskata. Veikkaan että oli sama tyyppi vaikka varmuutta ei koskaan asiaan saatu
Pelottavinta mitä mulle on tapahtunut oli se kun olin kaverilla yötä ja sen isä tuli keskellä yötä kiskomaan minulta pikkuhousuja jalasta. Aloin huutaa ja kaveri heräsi tähän, isänsä lähti tietysti huoneesta pois ja väitin kaverille vaan nähneeni painajaista ja lähdin keskellä yötä kotiin. En koskaan uskaltanut kertoa kenellekään enkä ikinä enää mennyt tuolle kaverille yöksi. Myöhemmin muuttivat pois paikkakunnalta, että terveisiä vaan sulle Seppo ja haista piip
Olin yksin kotona ja puhelin soi. Pöytäpuhelin siis. Vastasin ja toisesta päästä kuului sähkötys ääniä. Tunnistin nämä mutten ymmärrä niistä kuitenkaan sen enempää että olisin osannut tulkita. Tiedän kyllä miltä SOS kuulostaa ja se se ei ollut. Äänet vaan jatkui ja jatkui ja lopulta suljin puhelimen. Jäi kyllä mietityttämään oliko jollain kuitenkin joku hätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavin kokemus kun juoksin karkuun humalaista isääni joka lähti ajamaan minua takaa autolla. Tämä oli joku viikonloppuilta ja menin kotiin. Isäni alkoi huutaa että missä oon ollut ja että tästä lähtien pysyn kotona. Koska minulla oli kengät jalassa juoksin samantien ulos ja suoraan tielle jossa kuulin kun isä käynnisti pihallamme auton. Juoksin paniikissa lähimpään pusikkoon eikä isä nähnyt minua sieltä. Jatkoin siitä matkaa serkkuni luo ja aina kun auto tuli juoksin metsään piiloon. Isäni ajeli eestaas muutaman kerran minua etsien kunnes kai luovuttii. Pääsin serkulleni yöksi ja myöhemmin vanhemmat erosi ja pääsin äidin kanssa asumaan mutta sitä pelkoa siinä tilanteessa en voi verrata mihinkään enkä unohda ikinä
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkoti oli vanha rintamamiestalo. Lapsuus oli pääosin onnellinen poislukien muutama ikävä tapahtuma. Muistan kuitenkin talon aina olleen jollain selittämättömällä tavalla ahdistava eivätkä nuo ikävät tapahtumat liity suoraan siihen tunteeseen. Tunne oli olemassa jo ennen noita ikäviä tapahtumia. Nykyään n. kymmenen vuotta myöhemmin näen jatkuvasti painajaisia jotka sijoittuvat aina tuohon kyseiseen taloon ja sen ympäristöön. Myös siskoni painajaiset kuulemma sijoittuvat usein sinne.
Eräs tapahtuma sieltä on erityisesti jäänyt mieleeni. Kerran olin yksin kotona yläkerran vessassa ja huulirasvapurkin kansi tipahti lattialle. Sen perään kuului kuin joku vanha nainen olisi ilkeästi nauranut kaukaa, ehkä olohuoneesta. Tuo "nauru" luultavasti lähti siitä purkin kannesta ja oli omaa mielikuvitustani, mutta silti säikähdin sitä silloin lapsena niin paljon, että juoksin kuistille odottamaan äitini saapumista kotiin. Vielä nykyäänkin välillä mietin että mikä kumma se ääni oikeasti olikaan :D
Tämä nauru on varmasti jokin aivoperäinen juttu, koska tiedän 2 eri ihmistä jotka ovat kokeneet saman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen herkkä ihminen ja uskon,että koen paranormaaleja asioita.Multa on kuollut ihmisiä ja lemmikkejä tosi paljon reilun kymmenen vuoden sisällä. Nyt mä uskon.että joku yrittää sanoa mulle jotain? Tv menee itsestään kiinni ja on myös auennut. Joku silitti mun päätä lempeästi kun olin menos nukkumaan. Lapsena koin,että erittäin rakas kissani joka kuoli vain 8 vuotiaana tuli sänkyni jalkopäähän. Me käytiin sen kanssa lenkillä yhdessä kun olin lapsi. Näistä asioista olen kertonut tai yrittänyt kertoa mutta ei ihmisiä kiinnosta.
En minä ainakaan naura ihmisille joilla paranormaaleja kokemuksia. Olen todistanut ufoilmiöitä muutaman kerran. Olen ollut yksin kun olen nähnyt valopallon . Tyttökaverin kanssa tultiin jortsuista nuorina 80 luvulla. Joku valo seuras meitä. Se oli tosi kirkas ja punertava. Oltiin selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No erikoisimmat kokemukseni olleet:
Lähdin jeesaa kaveria mumminsa muutossa ja kun sinne paikanpäälle saavuttiin ja mummeli näki minut alkoi hän täristä ja osoitti vaan sormella minua sekä jotain mumisi
Toinen oli kun leikin tyttäreni kanssa puistossa ja siitä käveli ihmisiä ohi niin eräs nainen kauppakassiensa kanssa pysähtyi paikalleen puiston reunaan hetken oli paikallaan käänsi päätään ja huitoi minua siihen aidan luokse,no siihen kun pääsin sanoi hän ettei ole koskaa tuntenut mitään tämmöistä et ihan normaalisti töistä tulossa ja menossa kotiin tekee ruokaa niin ääni käski hänen pysähtyä ja kertoa minulle että olen jotain todella suurta ja mahtavaa ja mun pitäisi vaan pystyä se itse ymmärtää
Naureskeli hetken siinä että mikskälie kaheliks häntä luulen
Mun lapseni leikki näkymättömän ilmeisen kivan tyypin kanssa. Nauroi ja oli ihan sen jonkun lumoissa. Niilä oli keskenään hauskaa. Ajattelin ensin,et mitä toi on mutta en sitten huolestunut kun se näkymätön oli hyvä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni leikki näkymättömän ilmeisen kivan tyypin kanssa. Nauroi ja oli ihan sen jonkun lumoissa. Niilä oli keskenään hauskaa. Ajattelin ensin,et mitä toi on mutta en sitten huolestunut kun se näkymätön oli hyvä tyyppi.
Hui.. mun tutulla sama kokemus. Lapsi jokelteli ja nauroi ikäänkuin jollekin äitinsä selän takana olevalle. Koira myös aisti tämän näkymättömän ja tuijotti tyhjää kohtaa häntää heiluttaen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi ns entiset kuolleet sukulaiset jotka muka tulee vierailulle on todellisuudessa henkvaltoja eli demoneja jotka teeskentelee kuolleita sukulaisia.
Mikä logiikka tässä on? Jos nyt leikitään että tuonpuoleinen on olemassa ja sen herra on hyvä eikä paha niin millä mandaatilla joku demoni ilmestyy jonkun kuolleen lähimmäisen nimissä? Tai miksi näistä kohtaamisista tulee näitä asioita kokeneille hyvä eikä huono olo?
Tämähän väite ilmestyvistä demoneista on tavallaan jumalanpilkkaa kun se väittää ettei hyvillä hengillä voi olla taitoja tehdä itseään maan päälle jääneille läheisille tiettäväksi ja että demonit nyt saavat mellastaa miten haluavat.
Taivas ja helvetti on olemassa, eihän ihmiset muka ns uskoisi niihin jos ei yliluonnollisia asioita tapahtuisi,kantsii lukea Raamattua. On olemassa hyvä eli Jumalan enkelit ja sitten ne pahat langenneet enkelit eli demonit jotka pelottaa ja kiusaa ihmisiä erilaisilla tempuilla kuten esim tuolla että esiintyvät kuolleina läheisinä,myös tarot kortit,ennustus,astrologia,New age,jooga,spiritismi yms ja lähi idän uskonnoissa esiintyy paljon erilaisia riivaajia ja henkivaltoja
Olen eri, mutta täydennän tätä vastausta vielä. Valtaosa "yliluonnollisista" kokemuksista, etenkin nuo joissa edesmennyt läheinen "ilmestyy" ovat todellakin demonien aiheuttamia. Ne aihettavat näitä siksi, että ihmiset uskoisivat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta ilman uskoa Jeesukseen meidän ainoana pelastajana, Jumalanamme.
Kun ihmiset ajattelevat "elävänsä kuoleman jälkeen", he eivät koe tarvetta lähestyä Jeesusta, uskoa kristinuskon Jumalaan. He joutuvat kadotukseen, helvettiin, tämä on henkivaltojen tahto.
Uushenkisyys, enkeliuskon, kanavointi, itämaisten uskontojen ja joogan ym. vaikutus alkaa näkyä yhteiskunnassa. Ihmiset hakevat rauhaa ja vakautta materialistisen, ahdistavan kiireisen yhteiskunnan keskellä. Valitettavasti näiden tuoma rauha on väliaikainen, taustalla oleva ideologia jää yleensä epäselväksi, ja ne perustuvat lopulta siihen, että ihminen joutuu kauemmas Jumalasta , ja päätyy henkivaltojen tahdon mukaisesti helvettiin.
Tätäpä se on,moni ei ymmärrä kuinka vaarallisilla asioilla leikkivät,nuoretkin pitävät vaan coolina ja hauskana asiana leikkiä esim ouija,spiritismi yms henkimaailman jutuilla, myös toi ennustajien kautta toimii eri henkivallat,jotkut henkivallat esiintyy hyvinä mutta ovat silti henkivaltoja.
Ja täydennän tähän väliin että olen itse angostikko ja tiedän joutuvani kadotukseen koska raamatussa sanotaan että ilman uskoa ihminen ei voi olla Jumalalle otollinen ja jos ei ole henkilökohtaista uskoa ja suhdetta Jeesukseen joutuu kadotukseen vaikka ei leikkisi näillä henkimaailman asioilla.
Mutta sinähän uskot Jeesukseen ja Jumalaan, koska tiedät että joudut kadotukseen:D Jos ei ole mitään taivasta, ei ole myöskään helvettiä.
Silloihan sinun täyttyy tietää, että Jumala on olemassa.
En itsekään ole mikään "hihhuli" uskovainen, mutta uskon, että Jumala on olemassa. Eli nähdäänkö helvetissä, vaikka kumpikin tietää, että Jumala on olemassa?
Raamatussa sanotaan, ettei kukaan pelastu omien tekojensa kautta vaan uskon kautta. Eikö riitä, että uskoo, että Jumala on olemassa ja jeesus oli Jumalan poika? Tai ainakin uskoo sen, että Jumala on olemassa?
Nyt on mennyt kristinuskon perusasia sekaisin, kuten hyvin monella.
Se juju on, että pelastuu, jos uskoo, että Jeesus on armahtanut meidät kuolemalla ristillä. Se kuolema puhdisti häneen uskovat heidän omista synneistään. Sen kun uskoo niin pääsee taivaaseen.
Ja se Jumala, on meillä kolmiyhteinen eli Jumalan muodostaa isä, poika ja pyhä henki. Ilmeisesti itse viittasit Jumalalla pelkkään isään.
Ja isään uskomalla ei pääse taivaaseen eikä usko tarkoita, että uskoo olemassa oloon. Vaan Jeesuksen syntien sovittamiseen ristillä.
Ihme miten huonosti ihmiset osaa omaa uskontoaan.
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 9vuotias muutimme omakotitaloon joka oli sellainen 1-kerroksinen 70luvun tiililaatikko. Alusta asti siellä oli väärä, epämiellyttävä tunnelma muttei mitään jota olisi selkeästi voinut osoittaa sormella että "tuo!" Tuo täällä on vikana!" eikä mitään erikoista sattunut,kunnes.. olin amiksessa ja tulin kotiin jossa ei ollut vielä muita. Laitoin kahvin tippumaan ja menin puristamaan päivän aikana nokkaani ilmestyneen megafinnin pois. Kun siinä peilin edessä rävelsin naamaani, näin miten suihkuverho alkoi liikkua. Kuulin myös sen äänen joka tulee kun kahisee ja liukuu kiskoilla. Tuijotin suu auki kunnes pelko iski tajuntaan ja juoksin takapihalle. Keräsin itseäni kahden röökin verran ja menin katsomaan. Suihkusta ei hyökännyt Mike Myersiä tai Pennywiseä. Lattia oli kuiva ja tavarat paikoillaan. Kaikki oli ihan normaalisti.
Näitkö siis peilin kautta suihkuverhon liikkeen mutta todellisuudessa ei liikkunut?
ehepopo kirjoitti:
haista paska
Tämä on kyllä epäilemättä ollut todella järkyttävää
Oltiin työkaverin kanssa siivoamassa erästä vanhaa rakennusta. Ulko ovia oli kolme, kaikki samaan suuntaan. Kannettiin mattoja pihalle ja laitettiin kaikki ovet niin että ne olivat niissä portaissa kiinni olevissa tapeissa. Saatiin matot ulos ja päätettiin pitää pieni tauko siinä pihalla. Työkaverille sitten tuumasin että kummitteleekohan täällä kun vanha rakennus. Työkaveri alkoi nauraa ja kysyi etten kai oikeasti usko kummituksiin. Samassa kaksi noista auki olleista ovista pamahti peräjälkeen kiinni. Kyllä loppui naurut siihen paikkaan ja todettiin että taitaa siellä kummitella. Tapit olivat ehjiä, ovessa olevat renksut samoten ja ovet pysyivät senjälkeen auki koko loppu siivouksen ajan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muutaman kerran "nähnyt" äitini, kauppareissuilla,
Noina kertoina olen joutunut kokoamaan itseni kun olen itkuun purskahtanut ja meinannut mennä halaamaan.
Olen siis joutunut todistelemaan itselleni että ei ole äitini, kerran lähdin jopa perään kävelemään.
Äitini kuollut 12vuotta sitten.Sen jälkeen, kun isäni kuoli äkillisesti, näin lainausmerkeissä varmaan vuoden ajan häntä eri paikoissa. Siihen ei liittynyt mitään yliluonnollista. Mieleni yritti vain käsittää sitä, että hän oli yhtäkkiä poissa. Ihan kuin olisin kysynyt itseltäni: minne isä oikein lähti, kertomatta meille? Kun lainausmerkeissä näin hänet jossain ihmisjoukossa, eka ajatus oli: no mutta tuollahan se meidän isä on!
Tuttua.
Isäni kuoli muutama kuukausi ennen koronan tuloa Suomeen. Muutamassa uutiskuvassa seuraavana vuonna oli vanha mies, joka näytti ihan isältäni, menossa ottamaan koronapiikkiä. Samanlaiset vaatteet ja olemus. Muutenkin joskus kaupungilla olen nähnyt vilaukselta isän hahmon jossain vieraassa vanhassa miehessä. Tietenkään en ole koskaan luullut sen olevan hän, mutta se hetkellinen tunne, että voisi vielä nähdä hänet elossa...
Meillä on mökillä sellaiset puurappuset ylös. Kun niitä kävelee niin joka askelmalla kuuluu narahdus. Kerran yöaikaan heräsin siihen kun joku käveli portaita ylös ja luulin mieheni käyneen vessassa mutta kun käännyin niin mies olikin vieressä ja nukkui. Tuijotin säikähtäneenä rappuja että kukahan sieltä mahtaa tulla, mutta eihän siellä tietenkään ketään näkynyt. Puurakennukset kyllä tietysti ääntelevät ja narisevat muutenkin mutta kyllä se ääni selkeesti rappusten kävelyääneltä kuulosti
En ihmettele, että pelottaa, eikä tämä varmaan lievennä mutta sanon sen silti: eivät nuo tapahtumat ole minkäänlaisessa yhteydessä. Tilastollinen todennäköisyys tuollaiselle yhteensattumien sarjalle ei ole mahdottoman pieni, ja tapahtumasarjan, joiden todennäköisyys ei ole mahdottoman pieni tuppaavat tapahtumaan jolle kulle.
Joitakin vuosia sitten oli vähän vastaavanlainen yhteys jalkapalloilijan tekemien maalien ja julkkisten kuolemien kanssa. Pelaaja (Aaron Ramsey nimeltään) teki maalin, ja päivän, parin sisään tunnettu henkilö kuoli. Tätä jatkui monen peräkkäisen maalin ajan, kunnes sitten vaan ei jatkunutkaan.