Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa pelottavin/erikoisin/selittämättömin kokemuksenne!
Kertokaa näin illan ratoksi kokemuksianne jotka olivat jollain tapaa erikoisia, pelottavia tai selittämättömiä. Mahdottomalta tuntuva sattuma? Olitko joutua rikoksen uhriksi? Näitkö tai koitko jotain yliluonnollista, jotain millä ei tunnu olevan järkevää selitystä?
Kommentit (1151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ohimennen kyselen ihmisten ajatuksia siitä, kun moni täällä epäilee että joku kuollut sukulainen on käynyt moikkaamassa heitä kuoleman jälkeen, että miksi ihmeessä rakkaat sukulaiset tulisivat kummittelemaan ja aiheuttamaan ahdistusta elossaoleville? Miksei voida - jos jäädään hengailemaan kuoleman jälkeen johonkin välitilaan tms- tehdä olemassaolo selväksi vähemmän mystisillä tavoilla? En mä ainakaan haluaisi kummitella sukulaisille niin että joutuisivat miettimään olenkohan se minä tai mikä ihme.
Mutta jatkakaa toki keskustelua.
No niin, nyt tulee taas niitä alapeukutuksia, mutta on tosiaisa, että ken Raamattunsa tuntee, tietää, että EI kukaan kuollut pääse sieltä enää morjestamaan tänne yhtään ketään.
Nuo kummitukset ovat niitä demoneja eli saatanan langenneita enkeleitä, jotka ovat katselleet tuon kuolleen ihmisen elämää ja tietävät tarkoin hänen puhetyylinsä ja koko hänen historiansa maan päällä ja osaavat siksi tarkoin esiintyä hänenä, ihan vaan harhauttaakseen ihmisiä spiritismiin ym saatanallisuuksiin.
Jos Raamattu on ainoa hengellisiä asioita edustava kirja jonka olet lukenut, niin todennäköisesti pidät sitä ainoana totuutena. Suosittelen tutustumaan myös muiden uskontojen perusperiaatteisiin ja esimerkiksi kirjastossa rajatiedon osastoon. Saat enemmän perspektiiviä siihen, miten erilaisilla tavoilla näitä asioita voi ajatella. Uskonnossa ja uskomisessa ei sinällään ole mitään vikaa ja on ihan hienoa jos/kun sinullakin on oma vakaumuksesi, mutta on aika puusilmäistä leimata kaikkien muiden kokemukset sen perusteella, mitä itse kuvittelet tulkitsevasi sen yhden ainoa kirjan perusteella.
Se pahuus, mistä sinäkin tunnut meuhkaavan, ei ole mikään ulkoistettu taho eli fiktiivinen personoitu "saatana" demoneineen, vaan meissä jokaisessa ihmisessä on kyky tehdä sekä pahaa että hyvää. Ja helposti ahdasmielisellä muiden tuomitsemisella tulee itse toteuttaneeksi sitä pahuutta.
Kuule, ennen Jeesus-uskoontuloa kävin herätyksen tilassa varmasti kaikki vähänkin isommat uskonnot läpi. Luin kirjastosta kaikkein kiinnostavimmat opukset eri uskonnoista.
Laukkasin TM-mietiskelyssä, juttelin jehovien ja harekrisna-tyyppien kanssa pitkiä syvällisiä keskusteluja, harrastin Tarot-kortteja, tutustuin hinduismiin ja buddhalaisuuteen, kävimme ystäväni kanssa skientogeissa. Islam väkivaltaisena, naisia alistavana uskontona kauhistutti kaikilla tavoin, joten sitä en voinut kuvitellakaan.
Ja kaikista muistakin jäi aivan tyhjä käteen - kunnes löysin Jeesuksen Rakkauden ja koko elämäni heitti ihan konkreettisesti kuperkeikkaa ja aloin tajuta, millaisessa valheessa olin koko elämäni ajan elänyt.
Olin elänyt täysin pimeää elämää, kuin eläimenä, ilman mitään tarkoitusta - vaikka kaikki oli elämässäni näennäisesti hyvin; oli hyvä työ, hyvä poikaystävä, kivoja kavereita, ihan perhe ym ym. Silti se kaikkein tärkein puuttui, joka sai elämän tuntumaan NIIN tyhjältä.
Kun Jeesus tuli elämään, joku ikäänkuin laittoi vasta "valot ja värit päälle" mun elämässä ja elämä muuttui todellisen ihanaksi ja vaikka vaikeuksiakin riittää, Herra "sotii puolestani" ja koska rukoilen Häntä, kaikki järjestyy.
No sehän hienoa, jos koet Jeesuksen omaksi jutuksesi. Kuulostit vain aiemman kommenttisi perusteella niin angstiselta, että peräänkuulutan silti sinulle ja kaikille muillekin suvaitsevaisuutta muiden ihmisten vakaumusten ja heidän omakohtaisten kokemustensa suhteen. Tuollainen edellisen viestisi "demonit asialla ja raamatulla päähän" -asenne ei palvele ketään, edes Jeesusta, vaikka niin saatat luullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lukiossa niin yhtenä päivänä näkökykyni sumeni täysin ja lähdin kotiin.
Näin on tapahtunut vain kerran 31 vuotiaan elämäni aikana ja joskus ihmettelen mikä tuon aiheutti, mitään päänsärkyä/migreeniä ei ole koskaan ollut. Ei ollut myöskään mikään jännitykseen tai ahdistukseen liittyvä.
Näkökyky palautui normaaliksi myöhemmin. Suhteellisen jännä ja selittämätön kokemus.
Silmämigreeni. Mulla on ollut samanlaisia kohtauksia. Niihin ei liity päänsärkyä, mutta yleensä tulee myöhemmin huono olo. Näkökyky häviää pikkuhiljaa, yleensä joku kohta näkökentästä häviää ensin ja sitten laajenee. Kestää n. 30 minuuttia ja sitten alkaa palautumaan. Näin siis itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Unihalvaus on kyllä todella kamala kokemus, minulla on ollut niitä useita. Se tukehtumisen tunne, ja kun ei pysty liikuttamaan jäseniään minkään vertaa. Ja joskus minäkin olen nähnyt sänkyni vieressä jonkinlaisia "olentoja", ja tajunnut niiden haluavan minulle pahaa.
Kuulostaa kyllä todella karmealta. Itse olen masentunut ja poden vaikeaa ahdistusta ja siihen liittyvää unettomuutta ja jos joskus saisin tuollaisen unihalvauksen en varmaan enää ikinä pystyisi nukkumaan enkä uskaltaisi edes yrittää. Asun vielä yksin vanhassa torpassa maalla.
Vierailija kirjoitti:
Minun ja mieheni liitto on käsittämätön. Olen häiriintyneestä ja tunnevammaisesta kodista, jonka arkeen kuului alkoholi, pettäminen, henkinen ja fyysinen väkivalta. Minun pitäisi olla parisuhteessa tavalla tai toisella epävakaan ja häiriöisen ihmisen kanssa, sillä KAIKILLA kanssani vähänkään samantyylisillä on tavalla tai toisella aivan vääränlainen parisuhde. Jostain kumman syystä mieheni on minulle aivan täydellinen pari. Saan paljon rakkautta ja turvaa ja olemme kasvaneet todella mukavasti yhteen. Tunsin selittämätöntä vetoa mieheeni ja tunsin, että tässä on elämäni mies. Olemme tavanneet toisemme ensimmäistä kertaa jo teineinä ja olleet samoissa bileissä samaan aikaan ja mieheni muistaa minut sieltä asti. Jostain syystä kiinnitin hänen huomion. Suhteemme alkuun liittyy paljon muutakin jännää, mutta en halua enempää paljastaa.
En ole uskonut johdatukseen, tai entisiin elämiin, mutta mieheni kohdalla tunnen vielä 7-vuoden jälkeenkin hyvin vahvasti, että juuri meidät on tarkoitettu yhteen ja että olemme olleet pari jo monta kertaa aiemminkin.
Minkä takia tätä alapeukutetaan 😯?
Tietäkää hyvät ihmiset, että kuolleet eivät kummittele. Jos ns. kummituksia ilmenee niin ne ovat pahoja henkiä jotka tekeytyvät mukamas kuolleiksi läheisiksi. Niistä voi päästä eroon lausumalla Jeesuksen nimeen ja käskemällä poistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin jotain musiikkibiisejä yhteenaikaan ihan kuin vieressä olevasta radiosta öisin. Nimenomaan öisin siis. Joskus jotain jazzbiisejä, joskus jotain hirveää punkkia ja rummunhakkaamista. Joskus jotain sinfoniabiisejä. Kuorolaulua. Jne.
Siis ihan oikeita biisejä ja missään ei ollut mitään päällä. Ajattelin, että olenko tullut kreiziksi vai mitä tämä on. Kun laitoin tuulettimen pois päältä, musiikki lakkasi.
Sitten laitoin googleen haun, fans and auditive hallucinations.. tai jotain. Pilvin pimein samoja kokemuksia. Erilaisia selityksiä toki. Että jotenkin se hurina ärsyttäisi aivokuorta ja aivot alkaisivat itse tuottamaan esim musiikin kaltaista ääntä päähämme. Villeimmät ideat väittivät tuulettimen olevan jotain portteja rinnakkaismaailmoihin, joista noi biisit välittyi. Tai joku aikaportti, että musiikki tuli jostain eri aikakaudelta radion tavoin..
Erikoista. Onko kellään ollut tällaisia kokemuksia? Biisit olivat ihan kuin radiossa soitettuja.. eikä mitään itse keksittyjä.
Onhan noita todettu olevan jotain häirintämenetelmiäkin esim usa:n armeijalla tai miksei siis meilläkin (jos vaikka arvostelee täällä valtaapitäviä, kuka tietää) - jolloin esim musiikkia voidaan radioaalloin ohjata hyvinkin vain yksittäisiin ihmisiin. Tällaisesta tuli siis ihan Ylen kanavilla dokkari, joten täytyy olla totta.
Ennen nämä ajateltiin olevan jotain hörhöjuttuja, mutta ihmiset kertovat näistä ilmiöistä enenevissä määrin, joten jotain tapahtuu tässä maailmassa - josta meille ei kovin tiedoteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ohimennen kyselen ihmisten ajatuksia siitä, kun moni täällä epäilee että joku kuollut sukulainen on käynyt moikkaamassa heitä kuoleman jälkeen, että miksi ihmeessä rakkaat sukulaiset tulisivat kummittelemaan ja aiheuttamaan ahdistusta elossaoleville? Miksei voida - jos jäädään hengailemaan kuoleman jälkeen johonkin välitilaan tms- tehdä olemassaolo selväksi vähemmän mystisillä tavoilla? En mä ainakaan haluaisi kummitella sukulaisille niin että joutuisivat miettimään olenkohan se minä tai mikä ihme.
Mutta jatkakaa toki keskustelua.
Minusta tässä yhteydessä ei voi puhua kummittelusta. Minusta sanan yliluonnollinen tilalle voisi laittaa luonnollinen, mutta sellainen asia, jota me emme (vielä) voi oikein ymmärtää tai selittää.
Olen kokenut ja tässä ketjussa kertonutkin sellaisista kokemuksistani, jotka ovat olleet erikoisia ja selittämättömiä. Minusta on ollut mukavaa, että edesmennyt sukulainen on viestinyt unessa tai jotenkin muuten kivalla tavalla, että elämää on fyysisen kuoleman jälkeenkin. Nuo tilanteet eivät ole tuntuneet ahdistavilta tai ikäviltä, ennemminkin mukavilta ja fiilis jälkeenpäin on ollut rauhallinen ja miellyttävä.
Oikeastaan uskonkin näiden jälkeen, että me jatkamme olemistamme ja päädymme johonkin rakkauden tilaan, josta on mahdollista olla meihin maan tallaajiin yhteydessä. Ja miksi muuttuisi kuoltuaan pelottavaksi?
Ns. Kummitukset ehkä ovat henkilöitä, jotka ovat jääneet kiinni johonkin paikkaan, johon liittyy suuria tunteita. Ja ne kristittyjen demonit kai ovat niitä pahiksia, joita meissä ihmisissäkin löytyy. Miksikäs se luonne kuoltua muuttuisi? Jaa-a, mielenkiintoista pohtia näitä.
Vain Jeesus voi pelastaa sielun, ja se on lahja jokaiselle, joka sen haluaa vastaanottaa. Maailma on pahan vallassa, koska ihminen on tehnyt syntiä. Maan päällä voimme nähdä hyviä sekä pahoja asioita, ja itse voimme valita haluammeko jatkaa ikuista elämää Jumalan kanssa(Jeesuksen kautta) vai ilman Jumalaa ( helvetissä, demoneidrn ja kummitusten etc. kanssa) Jumala on antanut meille tämän elämän aikaa valita haluammeko olla Jumalan kanssa. Itse olen valinnut Jeesuksen. Toivon, että jokainen teistäkin tekee näin. Ei minun takiani, vaan teidän itsenne. En usko, että ikuinen ero Jumalasta pimeydessä on mitään mitä kukaan meistä haluaa..
Vierailija kirjoitti:
Kuulin jotain musiikkibiisejä yhteenaikaan ihan kuin vieressä olevasta radiosta öisin. Nimenomaan öisin siis. Joskus jotain jazzbiisejä, joskus jotain hirveää punkkia ja rummunhakkaamista. Joskus jotain sinfoniabiisejä. Kuorolaulua. Jne.
Siis ihan oikeita biisejä ja missään ei ollut mitään päällä. Ajattelin, että olenko tullut kreiziksi vai mitä tämä on. Kun laitoin tuulettimen pois päältä, musiikki lakkasi.
Sitten laitoin googleen haun, fans and auditive hallucinations.. tai jotain. Pilvin pimein samoja kokemuksia. Erilaisia selityksiä toki. Että jotenkin se hurina ärsyttäisi aivokuorta ja aivot alkaisivat itse tuottamaan esim musiikin kaltaista ääntä päähämme. Villeimmät ideat väittivät tuulettimen olevan jotain portteja rinnakkaismaailmoihin, joista noi biisit välittyi. Tai joku aikaportti, että musiikki tuli jostain eri aikakaudelta radion tavoin..
Erikoista. Onko kellään ollut tällaisia kokemuksia? Biisit olivat ihan kuin radiossa soitettuja.. eikä mitään itse keksittyjä.
Kesätyössä 80-luvulla tein työtä skannauslaitteella. Se oli iso kone, joka piti ääntä. Kuulin äänen lomassa kuin flamencolaulua, espanjalaistyylistä. Ajattelin, että kone lauloi flamencoa skannatessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietäkää hyvät ihmiset, että kuolleet eivät kummittele. Jos ns. kummituksia ilmenee niin ne ovat pahoja henkiä jotka tekeytyvät mukamas kuolleiksi läheisiksi. Niistä voi päästä eroon lausumalla Jeesuksen nimeen ja käskemällä poistumaan.
Ja mistähän syystä olet niin varma tästä asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ohimennen kyselen ihmisten ajatuksia siitä, kun moni täällä epäilee että joku kuollut sukulainen on käynyt moikkaamassa heitä kuoleman jälkeen, että miksi ihmeessä rakkaat sukulaiset tulisivat kummittelemaan ja aiheuttamaan ahdistusta elossaoleville? Miksei voida - jos jäädään hengailemaan kuoleman jälkeen johonkin välitilaan tms- tehdä olemassaolo selväksi vähemmän mystisillä tavoilla? En mä ainakaan haluaisi kummitella sukulaisille niin että joutuisivat miettimään olenkohan se minä tai mikä ihme.
Mutta jatkakaa toki keskustelua.
No niin, nyt tulee taas niitä alapeukutuksia, mutta on tosiaisa, että ken Raamattunsa tuntee, tietää, että EI kukaan kuollut pääse sieltä enää morjestamaan tänne yhtään ketään.
Nuo kummitukset ovat niitä demoneja eli saatanan langenneita enkeleitä, jotka ovat katselleet tuon kuolleen ihmisen elämää ja tietävät tarkoin hänen puhetyylinsä ja koko hänen historiansa maan päällä ja osaavat siksi tarkoin esiintyä hänenä, ihan vaan harhauttaakseen ihmisiä spiritismiin ym saatanallisuuksiin.
Mistä lähtien Jehovat on saaneet surffailla internerissä ja kommentoida? Meinaatko raportoida tunnit tästä vauva.fi- keskustelussa kommentoinnista?.. Äläkä luule etten entisenä Jehovana tunnista tuota harhaoppia jota opetatte, sanamuodot ja kaikki tunnistaa ko uskonnosta 100 km päähän.
Sori vaan, mutta en todellakaan ole jehova ja voin todellakin surffailla ja kommentoida netissä, jos siltä tuntuu - en todellakaan raportoi yhtään kenellekään näistä kirjoitteluistani tänne, miksi pitäisi?
Olen ihan aito kristitty, joka uskon Isään, Poikaan Jeesukseen ja Pyhään Henkeen ja Jeesuksen veri on pessyt syntini pois ja olen saanut syntyä uudesti Jeesuksen täytetyn työn tähden.
Selkisikö? Ei tainnutkaan enää olla jehovalaisten juttuja yhtään, vai mitä? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MolliOlli kirjoitti:
Yksi pelottavimmista sijoittui aikaan, kun asuimme rakennuksessa, joka joskus oli toiminut kyläkouluna ja sodan aikaan sotasairaalana. Siellä oli outo tunnelma, lämpötilan vaihtelut käsittämättömiä, ja missä tahansa saattoi kävellä yhtäkkiä päin kylmiä ilmapatsaita, jotka olivat niin paksuja, että monta kertaa horjahdin taaksepäin sellaiseen törmättyäni.
Yhtenä iltana laitoin lapset nukkumaan ja menin keittiöön, mutten ehtinyt kauan touhuta, kun olin kuulevinani askeleita lastenhuoneesta päin. Katsoin, mutten nähnyt muuta kuin lastenhuoneen oven, joka aukeni täysin äänettömästi ja hallitusti, aivan kuin joku olisi hiipinyt huoneeseen sisään tai huoneesta ulos. Ajattelin, että se on joku outo ilmavirta, vaikka olin ihan varma, että olin sulkenut oven kunnolla, mutta sitten alkoi pienempi lapsi huutaa täydessä paniikissa ja ryntäsin katsomaan, mitä ihmettä siellä tapahtui. Lapsi istui kalmankalpeana, silmät apposen auki sängyllään ja aivan vapisi pelosta! Sanoi, että näki ruhjoutuneet miehen kasvot, jotka työntyivät esiin pienestä väliseinästä, joka erotti lasten sängyt toisistaan.
Myöhemmin muutettiin huoneita niin, että minä menin nukkumaan siihen huoneeseen ja lapset minun makuuhuoneeseen, mutta minäkään en viihtynyt siinä tilassa. Onneksi löydettiin aika pian sen jälkeen uusi koti.
Oliskohan pitänyt purkaa se väliseinä ja katsoa onko sen sisään muurattu joku tai jotain
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ja mieheni liitto on käsittämätön. Olen häiriintyneestä ja tunnevammaisesta kodista, jonka arkeen kuului alkoholi, pettäminen, henkinen ja fyysinen väkivalta. Minun pitäisi olla parisuhteessa tavalla tai toisella epävakaan ja häiriöisen ihmisen kanssa, sillä KAIKILLA kanssani vähänkään samantyylisillä on tavalla tai toisella aivan vääränlainen parisuhde. Jostain kumman syystä mieheni on minulle aivan täydellinen pari. Saan paljon rakkautta ja turvaa ja olemme kasvaneet todella mukavasti yhteen. Tunsin selittämätöntä vetoa mieheeni ja tunsin, että tässä on elämäni mies. Olemme tavanneet toisemme ensimmäistä kertaa jo teineinä ja olleet samoissa bileissä samaan aikaan ja mieheni muistaa minut sieltä asti. Jostain syystä kiinnitin hänen huomion. Suhteemme alkuun liittyy paljon muutakin jännää, mutta en halua enempää paljastaa.
En ole uskonut johdatukseen, tai entisiin elämiin, mutta mieheni kohdalla tunnen vielä 7-vuoden jälkeenkin hyvin vahvasti, että juuri meidät on tarkoitettu yhteen ja että olemme olleet pari jo monta kertaa aiemminkin.
Minkä takia tätä alapeukutetaan 😯?/quote]
Täällä on paljon kristittyjä, jotka eivät usko jälleensyntymiin, sillä se on itämaista uskontoa, jolla ei ole kristillisyyden kanssa mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietäkää hyvät ihmiset, että kuolleet eivät kummittele. Jos ns. kummituksia ilmenee niin ne ovat pahoja henkiä jotka tekeytyvät mukamas kuolleiksi läheisiksi. Niistä voi päästä eroon lausumalla Jeesuksen nimeen ja käskemällä poistumaan.
Ja mistähän syystä olet niin varma tästä asiasta?
En ole tämä kirjoittaja, mutta sanonpa vaan, että Saatanan täytyy väistyä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja omakohtaista kokemustakin tästä toki paljon on olemassa.
Heräsin tässä äskettäin yöllä kun joku puristi ukkovarpaastani kovasti ja jotain sanoikin mutten saanut selvää. Avasin silmät ja puoliso nukkui siki, ei ainakaan hän eikä meillä ollut muita, toivoin, että se jalkani jota oli koskettu olisi peitossa vaan eipä ollut, nukuin selälläni silloin ja se jalka oli siinä paljaana edessäni, katsoin suoraan sojottavaa varvastani, vieläkin puistattaa kun tunsin puristuksen vielä jälkeenkin päin ukkovarpaassani.
Jollain sähkövempaimilla ilmeisesti on jotain tekemistä tosiaan näiden auditiivisten musiikkikappalaiden kuulemisen kanssa. AIka paljonkin tietoa ja kokemuksia netti pullollaan. Jotain radioaaltojen johdatusta ties mistä tjs. ehkä.
Yksi niistä toistuvista oli uni mitä en voinut käsittää enkä selittää. Siinä oli tasaista valkoista mikä rauhoitti, ja epätasaista, joka oli kun rytättyä paperia ja lumisadetta ruudusta. Siinä ei tosiaan muuta ollut kuin visuaalinen ärsyke. Se vaihtui tasaisen ja epätasaisen välillä, fiilikset sen mukaan. Paniikkia ja rauhaa. Varmaan 4-12 vuotiaana tuota painajaista näin, vuosia siis. Mursin selkäni pahasti alle vuosi sitten, negatiivisia tunteita pyöri tietty paljon silloin päässä. Olin vahvoilla kipulääkkeillä tuolloin ja kesken seksin, aloin näkemään samaa kuin painajaisessani, silmät auki tai kiinni. Näin sitä pitkään, minuutteja ja hämmennyin. Mutta asia myös selkeytyi minulle. Minulle se hämmentävä uni sai viimein tarkoituksen. Ihmettelen vaan miksi jo silloin, saa kyllä kyseenalaistamaan kaiken. Why?[/quote]
Mulla oli nuorena samantapainen uni/painajainen, joka toistui vuosia. Tavallaan näin tasaisen äänen, joka muuttuessaan epätasaiseksi sai aikaan ahdistusta. Lopussa ilmestyi pöytä jossa oli kukkia maljakossa. Muuten en nähnyt unessa mitään. Olen sen kerran aikuisiällä nähnyt. Mitä sulle selkeytyi?
Vierailija kirjoitti:
Heräsin tässä äskettäin yöllä kun joku puristi ukkovarpaastani kovasti ja jotain sanoikin mutten saanut selvää. Avasin silmät ja puoliso nukkui siki, ei ainakaan hän eikä meillä ollut muita, toivoin, että se jalkani jota oli koskettu olisi peitossa vaan eipä ollut, nukuin selälläni silloin ja se jalka oli siinä paljaana edessäni, katsoin suoraan sojottavaa varvastani, vieläkin puistattaa kun tunsin puristuksen vielä jälkeenkin päin ukkovarpaassani.
Hei mä olen kokenut kerran täysin saman!!!!! Muutin Turkuun ja Wesparkin vanhaan navettaan joka on rakennettu hienosti uudelleen asuintiloiksi/liiketiloiksi. Se oli niiiiin näpäkkä ote ukkovarpaaseen että nousin istumaan että hetkinen hei.. 😄
Ties mitä siinä niiden vanhojen rakenteissa on kerrottavaa. Kokemus oli ainakin aika erikoinen! Mutta siis hyvä koemus! Ei ollenkaan pelottava!
Ei oma, mutta mummini.
Kun oli Thaimaan tsunami. Hän oli nähnyt unta siitä. Ikävintä siinä oli että menetin äitini tähän kyseiseen tsunamiin.
Tekut sinne ylös. Rakastan sinua. Ikävä.
Unihalvaus on kyllä todella kamala kokemus, minulla on ollut niitä useita. Se tukehtumisen tunne, ja kun ei pysty liikuttamaan jäseniään minkään vertaa. Ja joskus minäkin olen nähnyt sänkyni vieressä jonkinlaisia "olentoja", ja tajunnut niiden haluavan minulle pahaa.