Lue keskustelun säännöt.
Kärsitkö jostakin oudosta fobiasta?
03.04.2017 |
En tarkoita nyt sellaisia ns. normaaleja fobioita, kuten korkean tai ahtaan paikan kammo, vaan nimenomaan OUTOJA fobioita, joita muut eivät ymmärrä. Itse pelkään vedenalaisia kiviä.
Kommentit (136)
Pelkään kuollakseni lintuja. Jos lintu lentää vaikka kävelytiellä ohitseni pidätän hengitystäni, koska en halua lintu pöpöjä keuhkoihini😂 Toiseksi pelkään sinitarraa... Koulussakin minun taideteokseni piti aina kiinnittää teipillä tai nastoilla koska jos laitettiin sinitarraa niin en voinut enää koskea teokseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No on täällä sairasta jengiä. Ostakaa hirttoköysi.
No olipa taas hieno ja tarpeellinen kommentti, hermanni.
Ilotulitteet. Siis tykkään katsella niitä turvallisesti sisältä ikkunasta, mutten ikinä seisoisi ulkona lähellä kun joku sytyttää raketin. En uutena vuotena liiku viiden jälkeen missään kun tiedän, että kohta joku alkaa räiskiä! Nuorena olin uudenvuodenbileissä bileissä ja kun mentiin ulos ampumaan raketteja, sain sellaisen paniikin että minut piti päästää sisälle rappukäytävään. Nykyään kun mies menee ampumaan lasten kanssa raketteja jään kotiin ja minun on vaikea suhtautua tyynesti tähtisadetikkuihin joita lapset heiluttelevat käsissään parvekkeella.
Uskon kammoni tulleen lapsena kun kotini lähellä oli niitty johon koko kortteli kerääntyi uutenavuotena ja teinit /känniset ammuskelivat mihin suuntaan sattui, naapurin pojalle meni perhonen talvitakin alle ja poltti paidan läpi ihoon pahat jäljet...
Vierailija kirjoitti:
Kärsin persufobiasta, lähinnä siitä että joku läheiseni paljastuisi hardcore-persuksi ja sen jälkeen ei oikein tietäisi miten päin istua samoissa tiloissa.
Ollaan huomattu ja olemme huolissamme sinusta. Pärjäätkö nyt varmasti? Muista, että apua voi aina pyytää. Aina kun tulee mieleen kirjoittaa höperö kommentti vauvalle, lähde lenkille tai soita auttavaan puhelimeen. Kyllä se siitä.
Kärsin kroonisesta rahapulasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla enää käyttää taksia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kunnon fobia, mutta pelkään ampiaisia niin että raivostun ja rupean kirkumaan jos näen jonkin lentävän tai kuulen jonkun surisevan äänen.
Kesällä ulos lähteminen rupeaa olemaan jo todella hankalaa.
Sama, viime kesä oli kauhea kun niitä oli niin paljon. Jos oli tullut sisälle jostain lukkiuduin koiran kanssa johonkin huoneeseen koska en uskaltanut tappaa.
Mulla pelko johtuu siiä että pelkään että pistää koska ennen ei ole pistänyt ja pelkään että tulee allerginen reaktio ja kuolen..
Myös hämispelko, juuri kun olen saanut totuteltua omakodissa oleviin tietynlaisiin hämiksiin niin uutisoidaan niistä varastohämiksistä ja haluan kuolla. En tiedä miten selviän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trypofobia täälläkin...
Etenkin kuvat, jossa reiät on ihossa!!
En tiedä ketään, jota nuo "trypofobiakuvat" eivät puistattaisi.
Mutta ahdistutko myös ihan tavallisista reijistä mihin törmäät arkielämässä? Fobia on elämää rajoittava pelko, ei mikään "katson netistä ällöjä kuvia ja ahdistun".
Sieniä minäkin pelkään, lähinnä sen takia että kuvittelen niiden olevan avaruusolentoja tms :D. Koska ne eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, niiden täytyy olla jotakin pahaa. Jotain mikä hiljalleen valtaa alaa ja pian syö meidät kaikki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trypofobia täälläkin.
Vasta pari päivää sitten löysin nimen tälle fobialle, sitä ennen luulin vain olevani hullu tämän reikäpelkoni kanssa.
Minulla on likakaivofobia.Elikkä pelkään ihan hullunlailla avonaisia likakaivoja.
Ja ampiaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen aivopieru oli, että googletin kuvia Andalusialaisesta koirasta silmäjuttukammoisena?! Nyt en pääse tästä tärinästä
Mulla myös vedenalaiset kivet! Luulin olevani ainoa. Inhoan etenkin jos tulevat varoittamatta vastaan. Pelkään mennä uimaan vieraaseen rantaan ja mökilläkin laitan monesti jonkun toisen menemään edeltä, koska tiedän siellä olevan muutamia kiviä mutten ikinä muista missä kohtaa ne tarkalleen ovat.
Sosiaalisia tilanteita ja etenkin kaikenlaista huomion keskipisteenä oloa pelkään kuollakseni myös (saan heti paniikkikohtauksia), mutta se ei taida olla ainakaan yhtä harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kunnon fobia, mutta pelkään ampiaisia niin että raivostun ja rupean kirkumaan jos näen jonkin lentävän tai kuulen jonkun surisevan äänen.
Kesällä ulos lähteminen rupeaa olemaan jo todella hankalaa.Sama, viime kesä oli kauhea kun niitä oli niin paljon. Jos oli tullut sisälle jostain lukkiuduin koiran kanssa johonkin huoneeseen koska en uskaltanut tappaa.
Mulla pelko johtuu siiä että pelkään että pistää koska ennen ei ole pistänyt ja pelkään että tulee allerginen reaktio ja kuolen..
Myös hämispelko, juuri kun olen saanut totuteltua omakodissa oleviin tietynlaisiin hämiksiin niin uutisoidaan niistä varastohämiksistä ja haluan kuolla. En tiedä miten selviän.
Kaikkein hulluin juttu on että kirjoitin tämän edel. viestin tänään ja myöhemmin tänään oli talossa iso ampiainen! Olin tietysti yksin koiran kanssa. Oli pakko tehdä jotain koska apua ei ollut. Heitin koiran makkariin turvaan, otin lätkän, biokillin ja kumihanskat (dont know why) ja sain sen nistittyä. mutta jalat tutisi kauan sen jälkeen :( mikä todennäköisyys!!!
Vierailija kirjoitti:
Ampparipelko. Se on niin voimakas, että pelkään etukäteen kesää ja säntään aina karkuun oli seura mikä hyvänsä, jos ampiainen alkaa pörrätä siinä. Noloa ja kiusallista. Omituisinta on, että pelko koskee nimenomaan ampiaisia. Esimerkiksi hevospaarmat, hämähäkit tms, eivät aiheuta minkäänlaista pelkoreaktiota.
Minä luin että anoppipelko. Onneksi ei sentään.
Myöhästymisen pelko. Esim. loman jälkeen ensimmäinen aamu, kun pitää lähteä kouluun tai töihin. Tai kun olen äämulla lähdössä reissuun. Ihan hirveää. Näen painajaisia, että myöhästyn, ja herään ties kuinka monta kertaa. Lopulta katson kelloa, että joko voi nousta ylös, ja se näyttää 2.08.
Kun menen tapaamiseen tms. paikkaan, missä en ole aikaisemmin käynyt, enkä tiedä, kuinka kauan matkaan menee aikaa, lähden puoli tuntia etuajassa, etten vaan myöhästyisi. Sitten kun reitti on tuttu, ja tiedän, mitä matkaan menee aikaa, olen vain 5-10 minuuttia etuajassa.
Jostain yleisötilaisuudesta myöhästyminen ei ole niin paha kuin kahdenkeskisestä tapaamisesta myöhästyminen. Jos pitää keretä junaan, bussiin tai lennolle, johon olen ostanut lipun etukäteen, olen ihan paniikissa. Panikoin myös silloin, jos lapseni (joka aina myöhästyi koulusta) on lähdössä lennolle.
Vierailija kirjoitti:
Sieniä minäkin pelkään, lähinnä sen takia että kuvittelen niiden olevan avaruusolentoja tms :D. Koska ne eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, niiden täytyy olla jotakin pahaa. Jotain mikä hiljalleen valtaa alaa ja pian syö meidät kaikki!
Tämä on muuten totta. Yksi syy miksi sienet pelottavat minuakin on se, että ne eivät ole kasveja eivätkä eläimiä. Pohdin asiaa joskus ja yritin kovasti ymmärtää mikä niissä muka ahdistaa, kunnes tajusin että se johtuu suureksi osin niiden epämääräisyydestä ja outoudesta, sienethän ovat organismeja, joita ei voi lajitella oikein mihinkään muuhun kategoriaan kuin omaansa.
Itiöemien koostumus on myös häiritsevä, sillä se on nahkean ihon kaltainen, mutta kuitenkaan sienet eivät ole eläimiä siinä mielessä, että ne esim. liikkuisivat tai ääntelisivät. Ne vain jököttävät paikoillaan pahaenteisesti, kunnes lopulta täyttyvät ällöttävistä madoista ja mädäntyvät kasaksi mustaa raadolta haisevaa liejua. Mädäntyneet kasvitkaan eivät löyhkää sellaiselta, vaan haju ja koostumus viittaa jälleen eläinkuntaan. En tiedä, sienet vain ovat hyvin kummallisia ja inhottavia luontokappaleita, puolieläimiä puolikasveja, melkein voisi sanoakin "olentoja"?
Pelkään veden alla olevia puita. Siis rannalta sinne joskus kaatuneita ja eihän ne veden alla mätäne.
Jotenkin ne pelottaa kuin olisivat hukkuneen ihmisen luurankoja.
No on täällä sairasta jengiä. Ostakaa hirttoköysi.