Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillakin koti kaaoksessa vauva-aikana?
02.04.2017 |
Otsikosta tuli provosoiva, vaikka en tarkoita ihan noin. Olen nähnyt usein tuttavapiirissa sitä, että toinen vanhempi (yleensä äiti) on kotona alle 1-vuotiaan kanssa, ja koti on aivan kuin pommin jäljiltä. Tiedättehän, tahmea, pyykit pesemättä, kaikki kaapinovet auki. Olen kuullut järjestelyistä, että isä sitten kotiin tultuaan aina siivoaa ja laittaa ruuan.
Mikä tähän on syynä? Ymmärrän, että lapsi vaatii paljon ja voi huutaa. Ja sitten kun se lähtee liikkeelle ja sotkee itse, ymmärrän että ei riitä käsiä joka paikkaan. Mutta miten mukana kanniskeltavan vauvan kanssa ei pysty tekemään yhtään kotitöitä? Onko tähän joku yksinkertainen syy mitä en tajua? Ja kyllä, kysyn täällä koska en ilkeä kysyä päin naamaa, kun ei niin läheisiä kumminkaan olla.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös muuten ole todettu, että on parempi lapsen vastustuskyvyn kehittymisen kannalta, ettei kotona ole ihan steriiliä 😉
Jep. Se ei silti tarkoita, että tavitsee elää luteiden ja paskan keskellä eli kultainen keskitie. Löytyisikö sen verran maalaisjärkeä?
Kenelläköhän nyt meni vähän tunteisiin... :,D Kas kun et vetänyt esiin rottia ja ruumistoukkia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvat erilaisia? Vauvat ei sotke! Vanhemmat erilaisia, kaikki ei kykene organisoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat erilaisia? Vauvat ei sotke! Vanhemmat erilaisia, kaikki ei kykene organisoimaan.
No kyllä tasan sotkee. Oletko koskaan vaihtanut esim. niskapaskoja? Toiset tekee semmoiset useamman kerran päivässä. Niiden niskapaskojen rinnalla joku pyykkien koneeseenlaitto on hupia. Tai puklaavat vauvat? Ootkos semmosista kuullut? Ja sitten se tissimaidon syöminen... sitä maitoa on kaikkialla jos satut olemaan hyvä lehmä.. vaatteissa, sängyssä, sohvalla, viltissä, lapsen vaatteissa, lapsen niskassa ja niissä kymmenessä harsoliinassa millä koitit tukkia sen maidon valumisen ja suihkimisen kaikkialle....
Todellakin, vauvat sotkee.
Mulla oli keskivertohelpot/vaikeat vauvat, vaiheittain vaativat paljon seuraa, kanniskelua ja viihdytystä, eivätkä aina nukkuneet pitkiä päiväunia. Esikoinen valvoi öitä paljon, toinen ei. Olivat kuitenkin terveitä ja iloisia. Mutta miksi mulla oli koti epäsiisti vauva-aikoina: a) mä vaan en ole koskaan priorisoinut kotitöitä kovin korkealle, enkä huomaa epäjärjestystä kovin herkästi tai ainakaan reagoi siihen herkästi ja b) mä menen vauva-aikana jotenkin täysin ylikierroksille vauvasta ja kaikki keskittyminen ja henkinen energia menee sen suhteen luomiseen ja vauvaan tutustumiseen. Silloin mä en vaan saa aikaiseksi tehdä mitään "maallisempaa" ja päiväuniajat meni toipumiseen ja latautumiseen (joskus kirjaimellisesti istuin vaan sohvalla tekemättä mitään kun vauva nukkui). Mies toi mulle usein noutoruoankin jostain ravintolasta työmatkan varrelta, kun en saanut aikaiseksi.
Tää ei siis ole mulle eikä miehelle ollut minkäänlainen ongelma koskaan, enkä ole koskaan kokenut asiasta syyllisyyttä.
Unenpuute on iso tekijä. Vuoden tai kuukausia kun siitä kärsii niin ei jaksa tehdä kuin välttämättöt hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joku on niin sivistymätön, että tekee tällaisen keskustelun? Eikö hän ole koskaan kuullut häveliäisyydestä, empatiasta tai käytöstavoista? Voisiko hän opetella näitä taitoja?
Jos kävisin kodissa, jonka sotku häiritsisi, kysyisin seuraavasti: Voinko auttaa? Oletko väsynyt? Valvottaako vauva?
Huh. Taidan käyttää nämä imetyshetket vaikka Hesarin lukuun. Tästä aloituksesta sekä osasta kommentteja tuli ihan paha olo!
Kaikilla ei ole vain yhtä lasta :) Meillä tilanne pysyisi hallinnassa, jos olisin kotona vauvan kanssa kahdestaan. Tosiasiassa minulla on vauvan lisäksi vilkas 2-vuotias kotona. Lisäksi koululainen osan päivää. Itseasiassa lomalla on helpompaa, kun koululainen ei ole niin kiireinen. Kerkee ainakin siivoamaan omat sotkunsa ja leikkimään taaperon kanssa.
Vauva ei sotke, taaapero sotkee, koululainen sotkee, jos on kiireinen, mutta keretessään on tosi iso apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli täysi kaaos, koska keskitin tarmoni vauvaan. Olin aina saatavilla ihastuksesta pyörein silmin.
Päätin jo silloin, että jos mies ei tiskaa, vaihdamme paperilautasiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen tehtävähän se on siivota ja jynssätä. Sitäkö tarkoitat ap, jos vielä luet näitä? Herää 2010 luvulle.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole vain yhtä lasta :) Meillä tilanne pysyisi hallinnassa, jos olisin kotona vauvan kanssa kahdestaan. Tosiasiassa minulla on vauvan lisäksi vilkas 2-vuotias kotona. Lisäksi koululainen osan päivää. Itseasiassa lomalla on helpompaa, kun koululainen ei ole niin kiireinen. Kerkee ainakin siivoamaan omat sotkunsa ja leikkimään taaperon kanssa.
Vauva ei sotke, taaapero sotkee, koululainen sotkee, jos on kiireinen, mutta keretessään on tosi iso apu.
Anteeksi kun kysyn, mutta miksi niitä lapsia pitää tehdä niin monta ettei niiden kanssa enää pärjää normaalisti? Nykyaikana on niin tehokkaat ehkäisyvälineet, että lapsiluku olisi helppo pitää semmoisena, minkä kanssa itse pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Kuka tahansa muuttuu aika nopeasti saamattomaksi, jos vuorokauden pisin unijakso on toistuvasti alle 1 tunti.
Vierailija kirjoitti:
Aika monta pikkuvauva-ajan äitiä olen tuntenut vuosien aikana (itsellä useampi lapsi myös) eikä se sotkuisuus todellakaan johdu vauvasta vaan äidistä itsestään. Kun vaan kaikki jätetään mihin sattuu mahtumaan ja kaikki aika joka ei mene vauvaan menee tv:tä katsoessa, nettiä selaillessa tai kavereiden kanssa puhelimessa höpöttämisessä. Tai sitten ollaan koko päivä kaupungilla vauvan kanssa.
Yksinkertaisesti voi sanoa että kaikkia ei kiinnosta vauvan saamisen jälkeen kodin kunnossapito ja ruuanlaitto vaan ennemmin kellutaan päivästä toiseen ja turvataan siihen että kun minulla nyt on vauva.
Eikä se sotku todellakaan ole lasten levittämiä leluja jotka helposti laittaa paikalleen vaan juurikin sellaista naisen itse kehittämää sotkua. Olen joskus saanut ihmettelyjä osakseni kun olen kieltäytynyt kaupungille lähdöstä että "pitäähän sun päästä sieltä kotoa joskus pois" mikä tarkottaa joillekin joka päivää. Ei se ihme että sotkua kertyy.
Minulla on ollut kaksi vauvaa joita piti koko ajan sylitellä ja itku alkoi heti kun menin toiseen huoneeseen mutta siivosin sitten sotkuja vauva kainalossa ja joskus siinä samalla heijasin vauvaa vaunuissa sisällä. en edes ymmärrä miten helkkarissa ne pyykit joillekin kertyy pyykkivuoriksi ennen ja jälkeen pyykinpesun kun kone ne kuitenkin pesee ja useimmilla vielä kuivaa. Ei sitä viikkausta niin millisuoraan tarvitse tehdä eikua vauvanvaatteille just ollenkaan. Tai tiskit, nekin pesee pesukone, täyttämiseen menee pari minuuttia, samoin tyhjentämiseen.
Asuuko tässä perheessä vain vauva ja äiti? Vauva on ja äiti sotkee?
Mikäs miehen rooli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämänhallinta pettää. Mielisairaita, alkoholia, huumeita, kodin sotkuisuutta ja homssuinen ulkoasu. Lasun paikka ja huostaanotto.
Mulla on puolivuotias tyttö, ja hän on tullut aivan isäänsä. Hän on pitkä ja painava. Ei ollut mikään pikkuruinen syntyessäänkään. Minä taas olen lyhyt ja siro kaikinpuolin, en ole ikinä pystynyt kantaa vauvaa yhdellä kädellä. En siis pysty tekemään mitään vauva sylissä. Nyt on jo helpompaa, kun hän ei vaadi enää syliä ihan koko päivää. Voin siis välillä tehdä kotitöitäkin. Näin ne vauvat voivat olla monella tapaa erilaisia, niinkuin äiditkin.
Täysimetän 1,5 kk ikäistä vauvaa. Vauva syö 1-3 tunnin välein oli yö tai päivä. Lisäksi vaatii muutakin huomiota kuin imettämistä ja kovasti kärsii ilmavaivoista=itkee paljon. Välillä ei kerkeä laittaa tavaroita paikoilleen kun on tilanne päällä. Olen tästä huolimatta löytänyt itselleni aikaa lenkkeillä ja siivota käytän hyödykseni heti kaikki mahdollisuudet toimia kun vauva nukkuu. Koti pysyy näin siistinä ja mieli virkeänä unenpuutteesta huolimatta. Korvaamaton hyöty on ollut myös kantoreppu johon vauva usein nukahtaa. Tällöin on kädet vapaana ja voi tehdä muutakin kuin maata sängyssä/sohvalla. ☺️
Voi kamala. Mä asun ihan yksin ja mulla on aina välillä kaaosta, sillä yksinkertaisesti inhoan siivoamista. Repikää siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä meni mammoilla tunteisiin! No se oli arvattavissa. Minulla on kolme lasta, nyt kaikki jo teinejä, mutta ihan hyvässä kunnossa kotimme aina oli. Tosin olin osannut pitää kotini kunnossa jo pienestä pitäen ja järjestyksen pitäminen ei ole ollut minulle koskaan mikään iso asia.
Yksi asia oli myös se, että kun lapseni pieniä olivat, niin en roikkunut netissä. Meillä oli löyhä päivärytmi ja sitä noudatimme vaikka vauvoja talossa olikin. Nuorimmainen nukkui 45 minuutin pätkissä ja hänellä oli 3-9 kk ikäisenä kuusi kertaa korvatulehdus, mutta kun kaikella on paikkansa ja hieman miettii miten ja mitä tekee, niin asiat sujuivat myös kotona.
Tietysti meni, sehän oli tarkoituskin. Kodin siisteys katsotaan edelleen naisen arvon mittariksi.
Minä olin kotiäiti ja minulla oli kaksi helppoa lasta. Nukkuivat pitkiä öitä ilman koliikkeja, tosin heräsivät syömään pari kertaa vielä aika myöhään. Ei korvatulehduksia eivätkä riippuneet puntissa. Ihanteelliset mahdollisuudet pitää koti täydessä kunnossa ja silti meillä oli kaaos. Ne lapset voivat olla helppoja mutta mies ei. Meillä oli kerännyt asunnon täyteen tavaraa jo ennen minua. Lähti aamulla töihin ja tuli illalla harrastuksista kotiin. Odottelin, että ehtisi joskus raivata tavaroitaan ja saataisiin toimivampi koti. Nyt 18 vuotta myöhemmin olen nostanut kädet pystyyn ja luovuttanut. Meillä on kaaos ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Täysimetän 1,5 kk ikäistä vauvaa. Vauva syö 1-3 tunnin välein oli yö tai päivä. Lisäksi vaatii muutakin huomiota kuin imettämistä ja kovasti kärsii ilmavaivoista=itkee paljon. Välillä ei kerkeä laittaa tavaroita paikoilleen kun on tilanne päällä. Olen tästä huolimatta löytänyt itselleni aikaa lenkkeillä ja siivota käytän hyödykseni heti kaikki mahdollisuudet toimia kun vauva nukkuu. Koti pysyy näin siistinä ja mieli virkeänä unenpuutteesta huolimatta. Korvaamaton hyöty on ollut myös kantoreppu johon vauva usein nukahtaa. Tällöin on kädet vapaana ja voi tehdä muutakin kuin maata sängyssä/sohvalla. ☺️
1,5 kk.... keskustellaan sit uudestaan kun olet mennyt oikeasti vähillä unilla vuoden.
Olen kyllä huomannut että ne äidit joiden lapset nukkuu edes kohtuullisen hyvin, on ihan autuaan tietämättömiä siitä mitä helvettiä se kuukausien, saatikka VUOSIEN, valvominen on. Eräskin äiti kerhossa voivotteli kuinka raskas päivä oli, kun vauva ei nukkunutkaan 3 tunnin päiväunia niinkuin normaalisti. Voi hellanduudeli...
Mulla lapset onneksi nukkuu jo yönsä yleensä heräämättä. Mutta viiden vuoden valvominen aiheutti sen että kroppa ja mieli on edelleen hälytystilassa öisin, eli uni katkeaa monta kertaa johonkin lasten älähdykseen naapurihuoneesta. Myös pompin sinne ennenkuin edes olen herännyt ja tajunnut ettei ollut mitään syytä tulla tänne. Lääkäri sanoi että toisilla menee kroppa niin sekaisin ettei saa nukuttua enää ollenkaan, vaikka siihen olisi kaikki mahdollisuudet.
Siihen on ihan syynsä miksi valvottamista ja toistuvaa herättämistä pidetään KIDUTUSkeinona.
Olet tervetullut kokeilemaan mun 10kk vauvan kanssa pyykin viikkausta ja tiskikoneen täyttöä kahdessa minuutissa..
Äidit on tosiaan erilaisia. Kun vauva nukkuu,niin minäkin otan rennosti. Jos se itkee, niin otan sen syliin ja hoidan itkun syyn.
Joku toinen varmaan tekee kotitöitä kun lapsi nukkuu, ja jollain toisella vauva itkee sivummalla kun niitä kotitöitä tehdään.
Olen kuitenkin aika varma, et hyvin harvan liikkumaan ja nousemaan oppineen vauvan äiti täyttää tiskikoneen kahdessa minuutissa, silloin kun lapsi on hereillä.
Minä en välittänyt pienestä sotkusta ennen lapsiakaan. Miksi alkaisin välittää nyt, kun talossani on olento joka on riippuvainem minusta ja huomiostani?