Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillakin koti kaaoksessa vauva-aikana?
02.04.2017 |
Otsikosta tuli provosoiva, vaikka en tarkoita ihan noin. Olen nähnyt usein tuttavapiirissa sitä, että toinen vanhempi (yleensä äiti) on kotona alle 1-vuotiaan kanssa, ja koti on aivan kuin pommin jäljiltä. Tiedättehän, tahmea, pyykit pesemättä, kaikki kaapinovet auki. Olen kuullut järjestelyistä, että isä sitten kotiin tultuaan aina siivoaa ja laittaa ruuan.
Mikä tähän on syynä? Ymmärrän, että lapsi vaatii paljon ja voi huutaa. Ja sitten kun se lähtee liikkeelle ja sotkee itse, ymmärrän että ei riitä käsiä joka paikkaan. Mutta miten mukana kanniskeltavan vauvan kanssa ei pysty tekemään yhtään kotitöitä? Onko tähän joku yksinkertainen syy mitä en tajua? Ja kyllä, kysyn täällä koska en ilkeä kysyä päin naamaa, kun ei niin läheisiä kumminkaan olla.
Kommentit (133)
41/133
|
03.04.2017 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Joo kyllä ne syyt ovat muualla kuin vauvan hoitamisessa. Jos ihmetyttää että miten niin moni mies lähtee lätkimään sen vauvavuoden aikana niin yksi syy on se ettei uuden äidin prioriteetit ole ihan kunnossa. Itsekkyys ja laiskuus nousee pintaan ja turvataan aina siihen ettei pysty eikä jaksa. Mun mielestä netti pitäisi kieltää kokonaan naisilta kahdeksi vuodeksi synnytyksen jälkeen. Jää meinaan usein se rakkauspakkaus kakkoseksi kovista puheista huolimatta. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
33, totta kai valehtelu ja ilkeily ärsyttää. Sinunkin.
31, joka sai lapsensa siis 2000 ja 2002, joten ei, ei roikkunut netissä, koska netti hommattiin kotiin vasta joskus 2005.
Niin äärimmäisen typerä kysymys että miksiköhän edes vastaan. No, varmaan siksi että itsekin esikoisen kanssa olin noin tyhmä ja ajattelin että minä nyt vaan osaan tämä vauvahomman näin hyvin. Koti kiilsi ja vauva kölli tyytyväisenä lattialla, nukkui yöt yhdellä pikasyötöllä jonka aikana nukahti ja saattoi laittaa takaisin omaan sänkyynsä omaan huoneeseensa. Juuh. Sitten syntyi toinen, joka ei nukkunut yöllä ollenkaan. Siis ei ollenkaan, mutta nukkui päivällä jolloin taas esikoinen ei nukkunut. Tätä kun ynnäilee niin huomaa että minä en nukkunut koskaan. Tai no, mies otti vauvan klo 05-07, joten nukuinhan minä 2 tuntia. Siivoaminen ei ollut asialistalla kovin korkealla. Sitten syntyi vielä kolmas joka ei nukkunut ensimmäiseen vuoteen yli 2 tuntia kerralla, siitä voi taas laskeskella miten paljon äiti nukkuu. Plus ne kaksi isompaa hoidettavana.
En valita ollenkaan, tämähän oli minun oma valinta ja kaikesta on jo selvitty, terveet lapset jne. Mutta kerroinpa tämän nyt jos joku oikeasti on niin tyhmä että ihmettelee miksi vauvan äiti ei siivoa.
Tuo netissä roikkumisen väite on naurettava, ei ne äidit ennenkään olleet 24/7 läsnä vaikka ei nettiä ollutkaan. Oma äitini ainakin täytteli ristikoita, luki ja ompeli omia juttujaan pitkät ajat ja leikki meidän lasten kanssa paljon vähemmän kuin minä nyt omien lasteni kanssa. Eikä se kodin ylläpito ole siitä kiinni onko lapsia vai ei. Tuntemani sottapytyt ovat olleet sitä jo ennen lapsia. Tottumuksista ja arvostuksista se on kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä ne syyt ovat muualla kuin vauvan hoitamisessa. Jos ihmetyttää että miten niin moni mies lähtee lätkimään sen vauvavuoden aikana niin yksi syy on se ettei uuden äidin prioriteetit ole ihan kunnossa. Itsekkyys ja laiskuus nousee pintaan ja turvataan aina siihen ettei pysty eikä jaksa. Mun mielestä netti pitäisi kieltää kokonaan naisilta kahdeksi vuodeksi synnytyksen jälkeen. Jää meinaan usein se rakkauspakkaus kakkoseksi kovista puheista huolimatta. Valitettavasti.
Kielletään äideiltä kaikki omat henkireiät. Vauvaa ja siivousta vaan 24/7. Isät toki tarvitsee joka viikko saunaillat poikien kanssa ja mielellään pari synnyttämätöntä heitukkaakin sinne ihan kaverina vaan osallistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnustan: kämppä oli sekaisin ja itse olin myös sekaisin liian vähästä unesta. Vauvaikäise kanssa nyt jotenkin kuitenkin pystyi vetämään huushollirutiinit. Meno muuttui, kun vauva sai jalat alleen. Jos selkäsi käänsit, niin jo kohta oli puoli kirjahyllyllistä tavaraa kiskottu lattialle, vessanpytty tungettu täyteen paperia ja keittiön lattia jauhotettu. (Joidenkin mielestä kirjahylly olisi pitänyt tyhjentää tavarasta ja keittiön kaapit lukita, mutta itse ajattelin, että pakkohan sitä on lapsen oppia tajuamaan, mitä saa tehdä ja mitä ei ja oppihan tuo vähin erin pääsäännöt). Mutta tähän rakkaaseen täystuholaiseen verrattuna monet muut samanikäiset olivat hitaan sorttisia. Ainoastaan yhden toisen pojan muistan, jolla vauhtia riitti samalla mitalla. Kaksikkona he sitten olivatkin lyömätön pari, jolle sattui ja tapahtui.
Mä olin ainakin yksinkertaisesti vaan niin väsynyt ja hajamielinen. Kyllä mä ruoan sain tehtyä ja tiskit laitettua. Pyykkiäkin pesin, mutta vauvani puklaili niin paljon, että sitä pyykkiä tuli ihan valtavat määrät. Vauva valvotti yöt, joten nukuin päiväunia aika paljon eli imuroinnit, pölyt ja lattianpesut jäi hoitamatta. Tavaratkin taisi olla sikinsokin, koska olin vaan niin pöhnässä, en edes muistanut, minne minkäkin tavaran laskin kädestäni. Mies oli yrittäjä, joka ei pitänyt edes isyyslomaa, joten oli pärjättävä aikalailla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskuus. Ei niiden kaapin ovien kiinni laittaminen tai pyykit koneeseen ja ulos vaadi yhtään mitään ja onnistuu vauvankin kanssa. Vaikka olisi miten hankala.
Yö heräilty vauvan kanssa, että aamuyöstä töihin lähtevä mies saa levätä. Sitten imetysmaratonia ja vessassa käymistä siamilaisen kaksosen kanssa. Tässä syitä siihen , miksi meillä 10v sitten tiskit mätäni altaaseen ja pölypallot pyöri jaloissa! En jaksanut edes pukea, siinä hikisessä ja pukluisessa imetys-yöpaidassa tukka silmillä aamusta iltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ainakin yksinkertaisesti vaan niin väsynyt ja hajamielinen. Kyllä mä ruoan sain tehtyä ja tiskit laitettua. Pyykkiäkin pesin, mutta vauvani puklaili niin paljon, että sitä pyykkiä tuli ihan valtavat määrät. Vauva valvotti yöt, joten nukuin päiväunia aika paljon eli imuroinnit, pölyt ja lattianpesut jäi hoitamatta. Tavaratkin taisi olla sikinsokin, koska olin vaan niin pöhnässä, en edes muistanut, minne minkäkin tavaran laskin kädestäni. Mies oli yrittäjä, joka ei pitänyt edes isyyslomaa, joten oli pärjättävä aikalailla yksin.
Niin ja miten saatoinkaan unohtaa, että ensimäiset 2 kuukautta mua vaivasi rintatulehdus, joka uusiutui jatkuvasti, niin että varmaan puolet tuosta ajasta olin kuumeessa. Siinä olikin kiva hoitaa vauvaa ja kotia.
Uusavuttomuus ja saamattomuus. Uusavuttomuudesta on muuten ihan uutisoitukin kun ei osata edes kattolamppua vaihtaa itse :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kommentit, joissa kerrotaan että myös vauvan saamisen jälkeen voi siivota saa ihan hulluna alapeukkuja. En tajua mikä hyvän äidin mittari se on, että on likainen ja sekainen koti ja että ei käy itsekään pesulla vaan kuljeksii nuhjuisena ympäriinsä.
Tosiasia on se, että toisille ei vaan ole niin tärkeää kodin siisteys ja heille myös pelkkä pyykinpesu vaatii samanlaista suunnittelua ja valmistautumista kuin huippu-urheilijan oma suoritus. Vauva kun tulee ja joutuu sen kanssa touhuamaan & jakamaan aikansa, voi helposti käyttää vauvaa tekosyynä siihen ettei siivoa enää sitäkään vähää mitä ennen.
Ihmisillä tuntuu olevan todella surkeat elämänhallinta- ja kodinhoitotaidot. Nettiin ehtii ja vauvaselfieitä voi laitella instaan, mutta paskavaipat lojuu lattialla ja kolmen viikon tiskit odottaa pöydällä huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Vauva on 24/7 työ, joten eiköhän tasapuolisuuden nimissä jätetä kotityöt jq ruuanlaitot sille miehelle. Sitä ihmettelen miksi silti on kaaos vaikka mies voisi ihan hyvin siivota? Mikä miehiä niin kovin estää pitämästä huolta kodista, ruuasta, lapsesta ja vaimosta?
Älä nyt taas jaksa tuota naurettavaa mantraa. Tuo on se tekosyy, jonka taakse yllättävän moni äiti vetäytyy vähintään ensimmäiseksi vuodeksi.
Miksi ei saisi käyttää mitä tahansa syytä olla niin kuin itse haluaa? Miksisinä keksit syitä että ei voisi jättää kaikkea miehen hoidettavaksi? Eikö sulla ole miestä?
Mitähän sinä nyt lässytät? Vauva ei ole mikään 24/7 työ. Ja jos ei pysty mitään tekemään kotona, niin on syytä katsoa peiliin. Toki hommat pitää tasapainottaa, mutta miksi kummankaan pitäisi tehdä 100% kaikista kotitöistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi naisten pitää tässäkin asiassa hyökätä toisiaan vastaan?
Mitä se kellekään kuuluu, millainen toisen koti on, kunhan vauva ja muut lapset saavat tarpeeksi hoitoa ja huomiota?
Yksi siivoaa, toinen nukkuu, kolmas opiskelee, neljäs seurustelee vauvan kanssa, viides toipuu synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Ja paljon kukaan tässä ketjussa ei ota puheeksi miehen roolia. Vaikka vaimo olisikin kotona vauvan kanssa, miehelläkin on vastuunsa, mikäli koti on iso ja lapsia monta.
T. Mamma, jonka kotona pyykit ja tiskit hoidetaan, osa huoneista pidetään järjestyksessä äidin toimesta ja mies imuroi. Likaista on ja osa huoneista sekaisin. Keskosvauva syntyi kesken muuttopuuhien. Vauva on vain hetken pieni, lika ja sotku eivät karkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Vauva on 24/7 työ, joten eiköhän tasapuolisuuden nimissä jätetä kotityöt jq ruuanlaitot sille miehelle. Sitä ihmettelen miksi silti on kaaos vaikka mies voisi ihan hyvin siivota? Mikä miehiä niin kovin estää pitämästä huolta kodista, ruuasta, lapsesta ja vaimosta?
Älä nyt taas jaksa tuota naurettavaa mantraa. Tuo on se tekosyy, jonka taakse yllättävän moni äiti vetäytyy vähintään ensimmäiseksi vuodeksi.
Kotona häärii äkäinen ja homssuinen akka, jonka ahteri alkaa kooltaan muistuttaa leivinuunia. Seksiä on vaan silloin, kun nainen haluaa lisää lapsia tähän katraaseen. Kotona on likaista ja tahmeaa. Yhdenlainen työleiri, jossa kellään ei ole kiva. Tässä kohtaa moni mies sanoutuukin irti tästä hauskuudesta ja muuttaa pois, ihme kyllä.
Mulla ei ollut mitään ongelmaa ekan lapsen kohdalla. Vauva nukkui hyvin ja hyvin ehti tehdä kotihommat. Oli muutenkin tyytyväinen lapsi. Toka sitten ei nukkunut päiväunia yksikseen kuin max. puoli tuntia kerrallaan ja lopun aikaa kitisi väsymystään tai nukkui mun sylissä. Ja kun oli se vanhempikin siinä niin ne kolme puolen tunnin päiväuniaikaa meni esikoisen hoitamiseen ja huomioimiseen. Katsoin sen tärkeämmäksi kuin kotityöt. Toki aina siinä jotain ehti tai pystyi tekemään, mutta usein ne oli niitä ihan pakollisia. Ruuanlaittoa ja pyykkäystä. Loput tehtiin sitten miehen kanssa illalla, toinen viihdytti lapsia ja toinen teki. Huusholli oli kaaoksessa ja on yhä edelleen vaikka lapset on jo koululaisia :) Mutta mitä sitten, ei täällä vaarallisen sekaista ole.
Vierailija kirjoitti:
Aika monta pikkuvauva-ajan äitiä olen tuntenut vuosien aikana (itsellä useampi lapsi myös) eikä se sotkuisuus todellakaan johdu vauvasta vaan äidistä itsestään. Kun vaan kaikki jätetään mihin sattuu mahtumaan ja kaikki aika joka ei mene vauvaan menee tv:tä katsoessa, nettiä selaillessa tai kavereiden kanssa puhelimessa höpöttämisessä. Tai sitten ollaan koko päivä kaupungilla vauvan kanssa.
Yksinkertaisesti voi sanoa että kaikkia ei kiinnosta vauvan saamisen jälkeen kodin kunnossapito ja ruuanlaitto vaan ennemmin kellutaan päivästä toiseen ja turvataan siihen että kun minulla nyt on vauva.
Eikä se sotku todellakaan ole lasten levittämiä leluja jotka helposti laittaa paikalleen vaan juurikin sellaista naisen itse kehittämää sotkua. Olen joskus saanut ihmettelyjä osakseni kun olen kieltäytynyt kaupungille lähdöstä että "pitäähän sun päästä sieltä kotoa joskus pois" mikä tarkottaa joillekin joka päivää. Ei se ihme että sotkua kertyy.
Minulla on ollut kaksi vauvaa joita piti koko ajan sylitellä ja itku alkoi heti kun menin toiseen huoneeseen mutta siivosin sitten sotkuja vauva kainalossa ja joskus siinä samalla heijasin vauvaa vaunuissa sisällä. en edes ymmärrä miten helkkarissa ne pyykit joillekin kertyy pyykkivuoriksi ennen ja jälkeen pyykinpesun kun kone ne kuitenkin pesee ja useimmilla vielä kuivaa. Ei sitä viikkausta niin millisuoraan tarvitse tehdä eikua vauvanvaatteille just ollenkaan. Tai tiskit, nekin pesee pesukone, täyttämiseen menee pari minuuttia, samoin tyhjentämiseen.
Mitä sotkua kertyy siitä, että äiti on päivän kaupungilla? Kuka siellä kotona sotkee sillä aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Vauva on 24/7 työ, joten eiköhän tasapuolisuuden nimissä jätetä kotityöt jq ruuanlaitot sille miehelle. Sitä ihmettelen miksi silti on kaaos vaikka mies voisi ihan hyvin siivota? Mikä miehiä niin kovin estää pitämästä huolta kodista, ruuasta, lapsesta ja vaimosta?
Älä nyt taas jaksa tuota naurettavaa mantraa. Tuo on se tekosyy, jonka taakse yllättävän moni äiti vetäytyy vähintään ensimmäiseksi vuodeksi.
Kotona häärii äkäinen ja homssuinen akka, jonka ahteri alkaa kooltaan muistuttaa leivinuunia. Seksiä on vaan silloin, kun nainen haluaa lisää lapsia tähän katraaseen. Kotona on likaista ja tahmeaa. Yhdenlainen työleiri, jossa kellään ei ole kiva. Tässä kohtaa moni mies sanoutuukin irti tästä hauskuudesta ja muuttaa pois, ihme kyllä.
Aika paskoja miehiä sun tuttavapiirissä kun eivät hoida osaansa.
Mun kokemus taas on, että onnellisten perheiden kodit on hieman sekaisia, koska käytetään aikaa yhdessäoloon ja vaikka vanhempien omaan aikaan eikä puunaamiseen ja kulissien ylläpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Yöheräily tekee arjesta raskaan.
Unta 23.00-00.30
Hereillä 00.30-01.00
Koiran unta 01.00-03.00
Hereillä 03.00-04.00
Unta 04.00-06.00
Hereillä 06.00-06.30
Unta 06.30-07.30Sitten päivän puuhiin reippaana...
Tätä pari kuukautta niin koitat jo itsekin avata roskiksen kantta auton avaimella.
Tuohan tuntuu jonihan luksusmäärältä! Meillä vauva heräsi joka ilta n. 22-23 eikä sitten nukkunutkaan koko yönä, jokelteli vaan iloisena, mutta ei ilman seuraa! Ja rytmiä ei saanut käännettyä, ei sitten millään. Päivällä taas hereillä oli parivuotias isoveli. Välillä otin pienet päiväunet lastenhuoneen lattialla; makasin oven edessä pikkuauto kädessä (= äiti leikkii), ettei parivuotias päässyt ulos, sillä lastenhuone oli kaikinpuolin turvallinen.
Öidin sitten sainkin järjestettyä albumeihin satoja valokuvia vauvan jokeltaessa tyytyväisenä babysitterissä.
Väsynyt olin tottakai, mutta ei meillä silti sotkuista ollut ja ulkoilut ja muut päivärutiinit hoidettiin myös. Vauvan rytmi käännettiin sairaalassa n. 8 kk iässä tyräleikkauksen yhteydessä.