Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillakin koti kaaoksessa vauva-aikana?
02.04.2017 |
Otsikosta tuli provosoiva, vaikka en tarkoita ihan noin. Olen nähnyt usein tuttavapiirissa sitä, että toinen vanhempi (yleensä äiti) on kotona alle 1-vuotiaan kanssa, ja koti on aivan kuin pommin jäljiltä. Tiedättehän, tahmea, pyykit pesemättä, kaikki kaapinovet auki. Olen kuullut järjestelyistä, että isä sitten kotiin tultuaan aina siivoaa ja laittaa ruuan.
Mikä tähän on syynä? Ymmärrän, että lapsi vaatii paljon ja voi huutaa. Ja sitten kun se lähtee liikkeelle ja sotkee itse, ymmärrän että ei riitä käsiä joka paikkaan. Mutta miten mukana kanniskeltavan vauvan kanssa ei pysty tekemään yhtään kotitöitä? Onko tähän joku yksinkertainen syy mitä en tajua? Ja kyllä, kysyn täällä koska en ilkeä kysyä päin naamaa, kun ei niin läheisiä kumminkaan olla.
Kommentit (133)
Toinen vauvoistani oli hyvin vaativa. Nukkui aina 35 min kerrallaan ja yhteensä vain 7-8 tuntia vuorokaudessa, ensimmäiset 9 kuukautta. Sitten oppi nukkumaan hieman paremmin, muttei ole vielä 10 vuotta myöhemminkään hyvä nukkuja. Minä yritin saada nukuttua samalla kun vauva, mutta usein ehdin juuri nukahtaa kun vauva heräsi. Hereillä vauva oli koko ajan tyytymätön. Eikä oppinut esim juomaan pullosta, vaikka itse jouduin sairastumisen vuoksi sairaalaan hetkeksi ja vauva oli silloin mummin ja isän hoidossa. Ei juonut maitoa kuin hörpyttämällä pari tilkkaa, ettei sentään kuivunut.
Olin silloin kuoleman väsynyt ja siivoaminen ei ollut ensimmäisiä asioita mielessä.
Siivosin kyllä sen verran ettei kaatopaikalla elettäisi. Mutta ei sinne ehkä vieraita olisi kehdannut kutsua. No en olisi vieraita jaksanutkaan...
(Myöhemmin selvisi että lapseni on erityislapsi, usealla diagnoosilla. Olisi ollut suurta apua tietää tämä jo vauva-aikana.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ymmärrä mistä se tahmeus tulee. Sekasotkun ja pölyn ymmärrän.
Mutta se tahmeus on erikoista.
Kerran olen sellaisen tahmaisen kodin nähnyt (siivonnut kaverina kun ystävä muutti siihen).
Siellä oli joka paikka sellaisen tahmean lian peitossa.
Pesin siellä tiskipöytää tunnin, sillä se tahma oli todella tiukassa. Ja sitä samaa sotkua oli kaikkein pinnat täynnä.
Meitä oli 3 ihmistä siivoamassa pientä yksiötä ja siihen meni koko päivä.
Ei ollut varaa vauvaperheen jäljiltä se sotku. Lapseton pariskunta siinä oli asunut.
Itsekin tätä ihmettelen. Kun saimme vauvan, koti on ollut puhdas kuin mikä. Tähän väliin sanon että olen saanut nukuttua hyvin, lähes normaalisti. Päivisin vauva vaatii paljon huomiota ja on lähes jatkuvasti hereillä mutta viihtyy toisinaan itsekseen "leikkien" jopa tunnin. Meillä on pieni asunto mutta jokaiselle tavaralle oma paikkansa. Ylimääräistä tavaraa ei ole. Myös se helpottaa. Olen tottunut touhuamaan joka sekin auttaa pitämään kodin kunnossa. Joillakin on koti sotkuinen vaikka asuisivat yksin ja joillain suurperheellisillä kaikki voi olla tip top. Olemme erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöheräily tekee arjesta raskaan.
Unta 23.00-00.30
Hereillä 00.30-01.00
Koiran unta 01.00-03.00
Hereillä 03.00-04.00
Unta 04.00-06.00
Hereillä 06.00-06.30
Unta 06.30-07.30Sitten päivän puuhiin reippaana...
Tätä pari kuukautta niin koitat jo itsekin avata roskiksen kantta auton avaimella.
No nyt tunnut olevan ihan täysissä ruumiin ja sielun voimissa kun täällä fiksua tekstiä kirjoittelet, mikäs nyt estää kotitöiden tekemistä? Netti ja av...?
En tiedä millainen superihminen sinä olet, mutta minulta ei ainakaan onnistunut siivoaminen yhtä aikaa imettämisen kanssa. Palstailu kylläkin.
Jokainen jeesustelija voi kokeilla nukkua kaksi viikkoa parin tunnin pätkissä, onko sen jälkeen paljonkin energiaa siivota vai yritätkö levätä ne pienet hetket kun vauva nukkuu.
Se on helppo huudella, mutta kokemus voikin olla ihan toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä mistä se tahmeus tulee. Sekasotkun ja pölyn ymmärrän.
Mutta se tahmeus on erikoista.Kerran olen sellaisen tahmaisen kodin nähnyt (siivonnut kaverina kun ystävä muutti siihen).
Siellä oli joka paikka sellaisen tahmean lian peitossa.
Pesin siellä tiskipöytää tunnin, sillä se tahma oli todella tiukassa. Ja sitä samaa sotkua oli kaikkein pinnat täynnä.
Meitä oli 3 ihmistä siivoamassa pientä yksiötä ja siihen meni koko päivä.Ei ollut varaa vauvaperheen jäljiltä se sotku. Lapseton pariskunta siinä oli asunut.
Miksi ihmeessä puhut tässä yhteydessä jostain siivoamastasi kämpästä, jos on ilmiselvää, että siinä kämpässä ei ole ollut lapsia? Et kai sinä ymmärräkään, mistä se lapsiperheen tahmeus tulee, jos puhut jostain lapsettoman pariskunnan tiskipöydästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöheräily tekee arjesta raskaan.
Unta 23.00-00.30
Hereillä 00.30-01.00
Koiran unta 01.00-03.00
Hereillä 03.00-04.00
Unta 04.00-06.00
Hereillä 06.00-06.30
Unta 06.30-07.30Sitten päivän puuhiin reippaana...
Tätä pari kuukautta niin koitat jo itsekin avata roskiksen kantta auton avaimella.
No nyt tunnut olevan ihan täysissä ruumiin ja sielun voimissa kun täällä fiksua tekstiä kirjoittelet, mikäs nyt estää kotitöiden tekemistä? Netti ja av...?
Ja mistä tulkitset, että hän on yhä vauvalomalla? Idiootti.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinun se pitäisi tietää miksi jollakin on kotona kaaos?
Minulla on monta lasta eikä yksikään heistä ole huutanut koko päivää. Se olisi meillä ainakin lääkärin ja sairaalan paikka.
Mutta asiaan. Tosi monilla nyt vain ei ole ykkösprioriteettina siivous eivätkä halua käyttää siihen aikaansa. Itse taas pidän siitä että tavarat löytää ja on suht hygieenistä. Toki vaatteitakaan ei ole niin paljoa että niitä voisi makuuttaa kasoissa.
Ja asiaa auttaa myös se että olen tehokas, saan viidessä minuutissa tehtyä sen mihin esimerkiksi teiniltä menee tunti. Siksikin on aikaa tehdä kaikkea muuta ja vaikka nukkua päiväunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli minä muistam, niin esikoisen vauva-aikana jaksoin vielä suht hyvin pitää kämpän kondiksessa, miehen avulla. Mutta kun esikoinen oli alle kaksivuotias uhmis kuopuksen syntyessä ja kuopus nukkui max tunnin kerrallaan ja oli tissilläkin 1/2-1 h välein - ja samalla siis hoidin uhmaikäistä, joka lopetti päiväunet kaksivuotiaana - niin olin ihan hel-ve-tin poikki. Muistan raapustaneeni välillä jotain päiväkirjaan, ja hyvä onkin, koska en muista ajasta mitään. Käsiala on päiväkirjassa kyllä täysin vieraan näköistä....
Jokainen voi itse kokeilla, miltä pari vuotta tuollaisilla unilla teettää. Onneksi meidän muksut menivät vasta noin klo 22 unille ja "nukkuivat" kellon ympäri, eli niitä pikkupätkissä nukuttuja unia kertyi sentään ehkä kokonaisuudessaan jotain 6-7 h, mutta ymmärtänette, että kun ne ovat aina max tunnin pätkissä, ei siinä pääse ollenkaan syväuneen eikä lepää kunnolla.
Zombie mikä zombie.
Jospa sitä äitiä ei haittaa, että kotona on sotkuista? Ja vaikka haittaisikin, niin ehkä äiti priorisoi muita asioita kodin siivoamisen edelle, kuten vaikkapa vauvan kanssa seurustelua tai oman jaksamisensa hoitamista mieluisia asioita tekemällä.
Meillä on kolme pikkulasta ja koti on sen näköinen, että jos joku olisi ennen lapsia sanonut meillä olevan sen näköistä, olisin siivoushulluna nauranut katketakseni. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ymmärsin, että nämä raskaimmat, ensimmäiset vuodet voin lastenhoidon rinnalla joko pitää huolta itseästäni tai kodistani - päädyin pitämään huolta itsestäni.
Ja juu, ihan varmasti joku nyt sanoo että "lälläslää, minäpäs pidin huolta itsestäni JA kodistani JA kymmenestä koliikkivauvasta samaan aikaan ja ikinä en valittanut " jne. Onneksi olkoon! Sinulla oli selvästi siihen resursseja. Yritä ymmärtää, että kaikilla ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä meni mammoilla tunteisiin! No se oli arvattavissa. Minulla on kolme lasta, nyt kaikki jo teinejä, mutta ihan hyvässä kunnossa kotimme aina oli. Tosin olin osannut pitää kotini kunnossa jo pienestä pitäen ja järjestyksen pitäminen ei ole ollut minulle koskaan mikään iso asia.
Yksi asia oli myös se, että kun lapseni pieniä olivat, niin en roikkunut netissä. Meillä oli löyhä päivärytmi ja sitä noudatimme vaikka vauvoja talossa olikin. Nuorimmainen nukkui 45 minuutin pätkissä ja hänellä oli 3-9 kk ikäisenä kuusi kertaa korvatulehdus, mutta kun kaikella on paikkansa ja hieman miettii miten ja mitä tekee, niin asiat sujuivat myös kotona.
Meidän kodin pelastus on ollut ehdottomasti robotti-imuri. Meillä on lemmikkejä, joista varsinkin näin keväisin irtoaa tolkuttomat määrät karvaa. Imurointi pienen vauvan kanssa on hankalaa, sitä ei voi tehdä vauvan ollessa hereillä tai nukkuessa. Robotin voi laittaa imuroimaan esim. vaunuttelun ajaksi ja koti on siisti takaisin palatessa.
Paras 300 euron sijoitus tähän mennessä, suosittelen lämpimästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekin muuten vaikuttaa jos äiti on revynnyt pahanlaisesti synnytyksessä. Minä repesin niin, että oli lähes kaksi kuukautta niin etten voinut istua ja koko ajan kova kipu joka alkoi vielä enemmän juimia jos vähänkin kodissa käveli saati kyykisteli, eikä edes vauvaa kauheahsti voinut ylimääräisiä kanniskella. Lisäksi vuodin kuin seula. Tähän päälle isoruokainen ja paljon huomiota tahtova vauva.
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Vauva on 24/7 työ, joten eiköhän tasapuolisuuden nimissä jätetä kotityöt jq ruuanlaitot sille miehelle. Sitä ihmettelen miksi silti on kaaos vaikka mies voisi ihan hyvin siivota? Mikä miehiä niin kovin estää pitämästä huolta kodista, ruuasta, lapsesta ja vaimosta?
Ei meilläkään kaikki paikat tip-top olleet, mutta kyllä joka päivä liikeni viisi minuuttia tällöin, kymmenen minuuttia tuolloin ettei nyt mitään kaaosta päässyt syntymään. Vauva nukkui hyvin, mutta mun imetysrinnat eivät antaneet mun olla, vaan ekat kuukaudet tuntui että tissillä oli joko vauva tai pumppu. Hiukan kun yritti vähentää pumppaamista, iski kuume ja rintatulehdus. Eikä sitä maitoa raaskinut poiskaan heittää, joten sitten tuli kuitenkin se pullorumba, ja vielä astetta ''pahempana'', kun piti olla steriiliä, luovutin siis maitoa sairaalaan.
Mulle oli tärkeää ihan kotona viihtymisen vuoksi, ettei kämppä ollut ihan sekaisin. Mikään kiiltokuvakoti se ei koskaan ollut, ei ollut varmasti päivääkään ilman pyykinkuivaustelinettä olohuoneessa tai hiekanmurusia eteisessä. Mutta mitään tahmapaskaa ei todellakaan päässyt kertymään, pyykkivuori ei koskaan tursunnut pyykkikorista ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat on katsos erilaisia
Niin ja koska äiditkin ovat erilaisia, niin toiset vain ovat täysin kädettömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on saamaton laiskimus ja netti + sohva kutsuu puoleensa enemmän kuin mitäkään muu. Tämä se on valitettavasti se ainoa vastaus. Vauvat nukkuvat niin paljon, että kyllä siinä ajassa ehtii muutaman hetken halutessaan pitämään järjestystä yllä jos haluaa. Mutta jos ei halua, niin eihän sitä ehdi millään. Vauva on joillekin vain riesa valvoessaan, mutta nukkuessaan ihan ok, saahan silloin maata himassa monta kuukautta. Myös kärryttelemään nämä tuoreet äidit lähtevät niin, että puhelin on tiukasti kädessä ja katse 99% siinä - näitä näkee hyvin usein.
Juu, vauvoja on erilaisia, mutta asiaa yhdistävä tekijä löytyy lähinnä äidin saamattomuudesta ja heidän asettamasta asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Vauva on 24/7 työ, joten eiköhän tasapuolisuuden nimissä jätetä kotityöt jq ruuanlaitot sille miehelle. Sitä ihmettelen miksi silti on kaaos vaikka mies voisi ihan hyvin siivota? Mikä miehiä niin kovin estää pitämästä huolta kodista, ruuasta, lapsesta ja vaimosta?
Älä nyt taas jaksa tuota naurettavaa mantraa. Tuo on se tekosyy, jonka taakse yllättävän moni äiti vetäytyy vähintään ensimmäiseksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä meni mammoilla tunteisiin! No se oli arvattavissa. Minulla on kolme lasta, nyt kaikki jo teinejä, mutta ihan hyvässä kunnossa kotimme aina oli. Tosin olin osannut pitää kotini kunnossa jo pienestä pitäen ja järjestyksen pitäminen ei ole ollut minulle koskaan mikään iso asia.
Yksi asia oli myös se, että kun lapseni pieniä olivat, niin en roikkunut netissä. Meillä oli löyhä päivärytmi ja sitä noudatimme vaikka vauvoja talossa olikin. Nuorimmainen nukkui 45 minuutin pätkissä ja hänellä oli 3-9 kk ikäisenä kuusi kertaa korvatulehdus, mutta kun kaikella on paikkansa ja hieman miettii miten ja mitä tekee, niin asiat sujuivat myös kotona.
Juu, juu, uniikki lumihiutale, meillähän tässä muka meni tunteisiin. Nyt ainakin roikut netissä, joten varmasti roikuit kun lapsesi oli pieniä.
Me olemme erilaisia ihmisiä. Mitä väliä?