Olen vähän ihmetellyt sote-valinnanvapauden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan Sote selvä parannus, voit valita yksityisen, aikaisemmin olet joutunut asioimaan tk:ssa, ellei ole ollut varaa maksaa yksityisen palkkioita tai ollut vakuutusta. Mielummin Mehiläinen kuin terveyskeskus.

Kaikin mokomin. 

Isäni työskentelee lääkärinä keskussairaalan päivystyksessä ja on tästä valinnanvapauskokeilusta tosi huolissaan. Jo nyt kuulemma näkee selkeästi, että huonoimmat lähetteet ja hoidon laatu on työterveydessä ja yksityisillä yleislääkäreillä. Terveyskeskuksissa selkeästi on ainakin päivystysluonteisen hoidon tarpeen arvio paremmin hallussa. 

Itse olen kirurgi, ja ainakin meidän työpaikalla ollaan käytännössä kautta linjan yksimielisiä siitä että valinnanvapaus tulee olemaan täysi katastrofi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki tuntuvat kuvittelevan, että soten myötä saisivat yksityislääkäriltä kaikki samat palvelut, mitä nytkin saa yksityislääkäriltä? Ei se noin mene. Sait työssä ollessasi Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, joista työnantajasi oli sopinut Mehiläisen kanssa. Aivan samalla tavalla tulet saamaan soten myötä Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, jotka kunta/maakunta sopii Mehiläisen kanssa ja nämä tulevat olemaan terveyskeskuspalvelut. Ei mitään muuta. 

Tottakai minä sen tiedän, mutta henkilökohtaisen kokemuksen perusteella saisin ne paremmin ja tehokkaammin tuorettuna. Lähetteetkin pitää hakea yksityispuolelta. Arvauskeskusten lääkäritkin ovat osin ihan kauhufilmistä. Kyllä minä uskon jotain voittavani jos saan tiettyjä julkisen palvelun juttuja haluamaltani lääkäriltä enkä miltään mongertajalta jonka kanssa ei viitsi edes puhua. Jos valinnanvapaus ei toteudu niin seuraava asia olisi laittaa arvauskeskulset nykyaikaan.

Oikeastiko luulet voivasi valita lääkärin? Siellä Mehiläisessä tulee terveyskeskusvastaanottoa pitämään just ne samat lääkärit kuin pitävät nytkin terveyskeskuksissa. Miksi ihmeessä joku Mehiläisen yksityislääkärinä toimiva yleislääkäri haluaisi hoitaa sinua pienemmällä korvauksella  kuin mitä hoitaa, jos tulet hänen vastaanotolleen yksityispotilaana? 

Meidän terveyskeskuksessa oli joitain vuosia sitten yksi mehiläisen lääkäreistä tekemässä ilmeisesti ostopalveluna hommia. Olin aika hämmästynyt kun ei tarvinnut vääntää rautalankaa oireista ja diagnoosikin osui pienellä säätämisellä oikeaan vaikkei ihan tavallisin ongelma olekaan kyseessä. Joten ei sitä tiedä mitä ne mehiläisen ammattilaiset tekevät tai eivät tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki tuntuvat kuvittelevan, että soten myötä saisivat yksityislääkäriltä kaikki samat palvelut, mitä nytkin saa yksityislääkäriltä? Ei se noin mene. Sait työssä ollessasi Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, joista työnantajasi oli sopinut Mehiläisen kanssa. Aivan samalla tavalla tulet saamaan soten myötä Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, jotka kunta/maakunta sopii Mehiläisen kanssa ja nämä tulevat olemaan terveyskeskuspalvelut. Ei mitään muuta. 

Tottakai minä sen tiedän, mutta henkilökohtaisen kokemuksen perusteella saisin ne paremmin ja tehokkaammin tuorettuna. Lähetteetkin pitää hakea yksityispuolelta. Arvauskeskusten lääkäritkin ovat osin ihan kauhufilmistä. Kyllä minä uskon jotain voittavani jos saan tiettyjä julkisen palvelun juttuja haluamaltani lääkäriltä enkä miltään mongertajalta jonka kanssa ei viitsi edes puhua. Jos valinnanvapaus ei toteudu niin seuraava asia olisi laittaa arvauskeskulset nykyaikaan.

Oikeastiko luulet voivasi valita lääkärin? Siellä Mehiläisessä tulee terveyskeskusvastaanottoa pitämään just ne samat lääkärit kuin pitävät nytkin terveyskeskuksissa. Miksi ihmeessä joku Mehiläisen yksityislääkärinä toimiva yleislääkäri haluaisi hoitaa sinua pienemmällä korvauksella  kuin mitä hoitaa, jos tulet hänen vastaanotolleen yksityispotilaana? 

Meidän terveyskeskuksessa oli joitain vuosia sitten yksi mehiläisen lääkäreistä tekemässä ilmeisesti ostopalveluna hommia. Olin aika hämmästynyt kun ei tarvinnut vääntää rautalankaa oireista ja diagnoosikin osui pienellä säätämisellä oikeaan vaikkei ihan tavallisin ongelma olekaan kyseessä. Joten ei sitä tiedä mitä ne mehiläisen ammattilaiset tekevät tai eivät tee.

Ja samalla tavalla ne attendo-lääkärit tulevat uudistuksen myötä tekemään keikkaa Mehiläisessä kuin tähän asti tk:ssakin. Jotkut Mehiläisen lääkärit saattavat toki Mehiläisessäkin ryhtyä terveyskeskuslääkäreinä keikkailemaan, mutta ei sitä voi pitää oletuksena. Kun tuo sote-uudistus tulee, Mehiläinen (ja tietty muutkin yksityiset lääkäriasemat) tulevat tekemään kuntien/maakuntien kanssa palvelusopimuksen. Tämä ei tarkoita, että alueella A asuva kansalainen voisi valita Mehiläisestä aivan kenet lääkärin haluaa. Tämä tarkoittaa, että Mehiläisessä määritellään, ketkä lääkärit hoitavat alueen A potilaita, ketkä alueen B potilaita, alueelle C ei ehkä pystytä nimeämään ketään lääkäreitä vaan potilaita hoitaa joku attendo-lääkäri, joka saadaan sille päivälle tulemaan jne. Jos sinusta alueen A potilaita hoitavat lääkärit ovat huonoja, et voi Mehiläisestä aikaa varatessasi valita alueen B lääkäriä. Mietipä, mitä tapahtuisi, jos mukavalle ja pidetylle alueen B lääkärille yks kaks haluaisi samalle viikolle tuhat potilasta ajan? Valinnanvapaus ei tule tarkoittamaan tuota. Valinnanvapaus tarkoittaa, että voit valita, varaatko ajan terveyskeskukseen vai Mehiläiseen. Ja sekä terveyskeskuksessa että Mehiläisessä on just se lääkäri, joka siellä sattuu ko päivänä terveyskeskusvastaanottoa pitämään. Voi olla, että aivan sama lääkäri riippumatta siitä, kumpaan varaat ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki tuntuvat kuvittelevan, että soten myötä saisivat yksityislääkäriltä kaikki samat palvelut, mitä nytkin saa yksityislääkäriltä? Ei se noin mene. Sait työssä ollessasi Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, joista työnantajasi oli sopinut Mehiläisen kanssa. Aivan samalla tavalla tulet saamaan soten myötä Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, jotka kunta/maakunta sopii Mehiläisen kanssa ja nämä tulevat olemaan terveyskeskuspalvelut. Ei mitään muuta. 

Tottakai minä sen tiedän, mutta henkilökohtaisen kokemuksen perusteella saisin ne paremmin ja tehokkaammin tuorettuna. Lähetteetkin pitää hakea yksityispuolelta. Arvauskeskusten lääkäritkin ovat osin ihan kauhufilmistä. Kyllä minä uskon jotain voittavani jos saan tiettyjä julkisen palvelun juttuja haluamaltani lääkäriltä enkä miltään mongertajalta jonka kanssa ei viitsi edes puhua. Jos valinnanvapaus ei toteudu niin seuraava asia olisi laittaa arvauskeskulset nykyaikaan.

Olet joko kovin tietämätön tai sitten vaan yksinkertainen.

Terveyskeskuslääkäreistä (ainakin kasvukeskuksissa) suuri osa pitää yksityisvastaanottoa yksityisellä puolella muutamana iltana viikossa.

Kävin muuten työterveyslääkärillä (yksityinen asema) vähän aikaa sitten. Puhui hyvin heikkoa suomea, eikä edes tutkinut kunnolla. Menin sitten terveyskeskukseen, josta sain lähetteen mammografiaan, kiireellisenä.

Aika on ensi viikolla. Jos olisin tyytynyt yksityisen lääkärin mielipiteeseen, olisi mammografiaan pääsyni viivästynyt. Nyt minulla on toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan Sote selvä parannus, voit valita yksityisen, aikaisemmin olet joutunut asioimaan tk:ssa, ellei ole ollut varaa maksaa yksityisen palkkioita tai ollut vakuutusta. Mielummin Mehiläinen kuin terveyskeskus.

Kaikin mokomin. 

Isäni työskentelee lääkärinä keskussairaalan päivystyksessä ja on tästä valinnanvapauskokeilusta tosi huolissaan. Jo nyt kuulemma näkee selkeästi, että huonoimmat lähetteet ja hoidon laatu on työterveydessä ja yksityisillä yleislääkäreillä. Terveyskeskuksissa selkeästi on ainakin päivystysluonteisen hoidon tarpeen arvio paremmin hallussa. 

Itse olen kirurgi, ja ainakin meidän työpaikalla ollaan käytännössä kautta linjan yksimielisiä siitä että valinnanvapaus tulee olemaan täysi katastrofi.

Ymmärtääkseni  lähes kaikki alan ammattilaiset ja asiantuntijat, siis sellaiset, jotka asiasta ymmärtävät, ovat kanssanne samaa mieltä.

Täällä hehkuttavat valinnanvapautta he, jotka asiasta vähiten ymmärtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vielä jokin aika sitten terveyskeskus päätettiin jokaiselle kansalaiselle kansalaiselta kysymättä ja lääkäri siellä samaan tyyliin oli kuka sattui olemaan ja asiakas voi korkeintaan valita lompakollaan yksityisen palvelun jos ei annettu lääkäri kelpaa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204840.html

Nyt eduskunnassa näemmä puolet vasemmisto-oppositiosta kauhistelee sitä että valinnnanvapautta on vähemmän (kuin koska? heidän johtaessaan maata? ei todellakaan ole) ja toinen puoli kauhistelee sitä että ihmisille ei ole varaa antaa lupaa oikeasti valita.

Työterveyshuollon ja terveyskeskusten palvelutason ero on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia mutta vallassa ollessaan vasemmisto ei ollut siitä pätkääkään huolissaan. Muutenkin työterveyshuoltoa käyttävät tavalliset työssäolevat, eivät rikkaat. Tai no, vasemmiston asioidenhoidon jälkeen jo tavallinen palkkaamaksava työ on semmoinen lottovoitto että johan se tässä maassa riittää rikkaaksi julistamiseen.

Onko ideologiasi estänyt sinua ottamasta asioista kunnolla selvää?

Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa terveydenhuollon vertailussa. Sijoitus on 35 maan joukossa kahdeksas, mutta erot sijoille 3–8 päätyneiden välillä ovat pieniä.

Parasta terveydenhuolto on Hollannissa, toiseksi parasta Sveitsissä ja kolmanneksi parasta Norjassa.

Suomi taas pärjää erityisesti kustannustehokkuudessa: se saa erinomaisia tuloksia melko pienillä menoilla.

Vertailun tekee Ruotsissa toimiva Health Consumer Powerhouse, jonka Euro Health Consumer Index vertailee maiden terveydenhuollon tuloksia vuosittain. Koko järjestelmän toiminnan lisäksi se tutkii isojen kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin, hoitotuloksia.

Vertailussa todettiin, että Suomessa käytetään liian vähän halpoja lääkkeitä sekä syödään liikaa sokeria ja liian vähän hedelmiä ja vihanneksia. Nämä seikat pudottivat sijoitustamme.

Terveydenhuolto kokonaisuutena sai paremman arvion. Tuhannen pisteen enimmäispistemäärästä Suomi keräsi 842.

Tulos muodostui 48 eri mittarin perusteella annetuista pisteistä. Niissä katsottiin kuutta eri asiaa: potilaan oikeuksia ja tiedonsaantia, hoitoon pääsyn nopeutta, hoidon tuloksia, tarjolla olevien palvelujen laajuutta, ennaltaehkäisyä sekä lääkkeiden saatavuutta ja käyttöä.

Niistä arvioitiin vielä muita yksityiskohtaisempia seikkoja, kuten mahdollisuutta päästä samana päivänä lääkärin vastaanotolle tai syöpähoitoon kolmessa viikossa.

Mukana ovat myös muun muassa hoitojonojen pituus, vastasyntyneiden kuolemat, tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokotukset, aborttien ja keisarileikkausten määrät, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemien väheneminen sekä kaihileikkausten ja tieliikennekuolemien määrät.

Suomi saa paljon vihreää, mutta punaista tuli potilaan oikeudesta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsystä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien runsaasta kulutuksesta ja liian vähäisestä liikunnan hyödyntämisestä sairauksien ehkäisyssä.

Muita puutteita ovat pitkät jonot joihinkin hoitoihin, kaihileikkausten ja hammashoidon rajallinen tarjonta sekä potilaiden itsensä maksamat isot maksut.

Esimerkiksi lääkkeistään suomalaiset maksavat selvästi isomman osan kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Maksuosuus on vielä kasvanut tämän vuoden alussa.

Hienosti Suomi pärjää kustannustehokkuudessa: 288 pistettä 300:sta.

Suomi on löytänyt tavan tuottaa palveluja kustannustehokkaasti, raportti kehuu.

Suomen terveysmenot olivat raportin vertailun mukaan alle 4 000 euroa asukasta kohti vuonna 2014, kun hyviä tuloksia vertailussa saaneet Luxemburg, Sveitsi ja Norja käyttivät 6 000–7 000 , Hollantikin yli 5 000 .

Toisaalta runsas rahoitus ei tee terveydenhuollosta hyvää, raportti huomauttaa: Ruotsin menot olivat yli 5  000  asukasta kohti, mutta vertailussa tuli sija 12. Ruotsin jonot ovat selvästi pidempiä kuin Suomen.

 Aiheena juridisaatio uhkaa Suomen kustannustehokkuutta terveydenhoidossa.

https://www.nly.fi/artikkeli/juridisaatio-uhkaa-suomen-kustannustehokas…

Se on vaarallista sanoa, että kansalaisella on omaakin vastuuta mutta

sanon sen kuitenkin. Vaikka me mitä tekisimme ja vaikka minkälaisia

hoitoja kehittäisimme, jos kansalaiset eivät itse ota vielä enemmän

vastuuta omasta terveydestään, niin emme me selviä tulevaisuudesta

kovinkaan hyvin. Kyllä me jollain tavoin selviämme mutta emme

hyvin, koska rahat loppuvat jos taudit lisääntyvät tätä vauhtia.

Pakko on ruveta puhumaan myös tarjonnan

rajoittamisesta.

Kaikkea mahdollista

hyvää ei julkisen vallan rahamassista kuitenkaan

voida kustantaa kaikille sitä haluaville.

Peruspalveluministeri Paula Risikko Sitran julkaisussa.

Tämä tarkoittaa lisääntyviä omavastuuosuuksia soten myötä ja vaikuttaa siltä,että erikoissairaanhoitoon pääseviä tullaan valikoimaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä jokin aika sitten terveyskeskus päätettiin jokaiselle kansalaiselle kansalaiselta kysymättä ja lääkäri siellä samaan tyyliin oli kuka sattui olemaan ja asiakas voi korkeintaan valita lompakollaan yksityisen palvelun jos ei annettu lääkäri kelpaa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204840.html

Nyt eduskunnassa näemmä puolet vasemmisto-oppositiosta kauhistelee sitä että valinnnanvapautta on vähemmän (kuin koska? heidän johtaessaan maata? ei todellakaan ole) ja toinen puoli kauhistelee sitä että ihmisille ei ole varaa antaa lupaa oikeasti valita.

Työterveyshuollon ja terveyskeskusten palvelutason ero on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia mutta vallassa ollessaan vasemmisto ei ollut siitä pätkääkään huolissaan. Muutenkin työterveyshuoltoa käyttävät tavalliset työssäolevat, eivät rikkaat. Tai no, vasemmiston asioidenhoidon jälkeen jo tavallinen palkkaamaksava työ on semmoinen lottovoitto että johan se tässä maassa riittää rikkaaksi julistamiseen.

Onko ideologiasi estänyt sinua ottamasta asioista kunnolla selvää?

Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa terveydenhuollon vertailussa. Sijoitus on 35 maan joukossa kahdeksas, mutta erot sijoille 3–8 päätyneiden välillä ovat pieniä.

Parasta terveydenhuolto on Hollannissa, toiseksi parasta Sveitsissä ja kolmanneksi parasta Norjassa.

Suomi taas pärjää erityisesti kustannustehokkuudessa: se saa erinomaisia tuloksia melko pienillä menoilla.

Vertailun tekee Ruotsissa toimiva Health Consumer Powerhouse, jonka Euro Health Consumer Index vertailee maiden terveydenhuollon tuloksia vuosittain. Koko järjestelmän toiminnan lisäksi se tutkii isojen kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin, hoitotuloksia.

Vertailussa todettiin, että Suomessa käytetään liian vähän halpoja lääkkeitä sekä syödään liikaa sokeria ja liian vähän hedelmiä ja vihanneksia. Nämä seikat pudottivat sijoitustamme.

Terveydenhuolto kokonaisuutena sai paremman arvion. Tuhannen pisteen enimmäispistemäärästä Suomi keräsi 842.

Tulos muodostui 48 eri mittarin perusteella annetuista pisteistä. Niissä katsottiin kuutta eri asiaa: potilaan oikeuksia ja tiedonsaantia, hoitoon pääsyn nopeutta, hoidon tuloksia, tarjolla olevien palvelujen laajuutta, ennaltaehkäisyä sekä lääkkeiden saatavuutta ja käyttöä.

Niistä arvioitiin vielä muita yksityiskohtaisempia seikkoja, kuten mahdollisuutta päästä samana päivänä lääkärin vastaanotolle tai syöpähoitoon kolmessa viikossa.

Mukana ovat myös muun muassa hoitojonojen pituus, vastasyntyneiden kuolemat, tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokotukset, aborttien ja keisarileikkausten määrät, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemien väheneminen sekä kaihileikkausten ja tieliikennekuolemien määrät.

Suomi saa paljon vihreää, mutta punaista tuli potilaan oikeudesta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsystä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien runsaasta kulutuksesta ja liian vähäisestä liikunnan hyödyntämisestä sairauksien ehkäisyssä.

Muita puutteita ovat pitkät jonot joihinkin hoitoihin, kaihileikkausten ja hammashoidon rajallinen tarjonta sekä potilaiden itsensä maksamat isot maksut.

Esimerkiksi lääkkeistään suomalaiset maksavat selvästi isomman osan kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Maksuosuus on vielä kasvanut tämän vuoden alussa.

Hienosti Suomi pärjää kustannustehokkuudessa: 288 pistettä 300:sta.

Suomi on löytänyt tavan tuottaa palveluja kustannustehokkaasti, raportti kehuu.

Suomen terveysmenot olivat raportin vertailun mukaan alle 4 000 euroa asukasta kohti vuonna 2014, kun hyviä tuloksia vertailussa saaneet Luxemburg, Sveitsi ja Norja käyttivät 6 000–7 000 , Hollantikin yli 5 000 .

Toisaalta runsas rahoitus ei tee terveydenhuollosta hyvää, raportti huomauttaa: Ruotsin menot olivat yli 5  000  asukasta kohti, mutta vertailussa tuli sija 12. Ruotsin jonot ovat selvästi pidempiä kuin Suomen.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Jos homma toimii käytännössä surkeasti ja lätkii osaa potilaista päin näköä sen sijaan että tarjoaisi hoitoa niin tuollaisilla vertailututkimuksilla voi pyyhkiä vaikka hanurinsa (soittopelin säännöllinen huolto pitää sen soittokunnossa). Todennäköisesti noissa kyselyissä kysytään joka tapauksessa ihan vääriä asioita. Terveydenhoitoa ei kehitetä pelkän hallinnon sujuvuuden vuoksi tai sen vuoksi että se näyttää kivalta tilastoissa tai maavertailuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä jokin aika sitten terveyskeskus päätettiin jokaiselle kansalaiselle kansalaiselta kysymättä ja lääkäri siellä samaan tyyliin oli kuka sattui olemaan ja asiakas voi korkeintaan valita lompakollaan yksityisen palvelun jos ei annettu lääkäri kelpaa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204840.html

Nyt eduskunnassa näemmä puolet vasemmisto-oppositiosta kauhistelee sitä että valinnnanvapautta on vähemmän (kuin koska? heidän johtaessaan maata? ei todellakaan ole) ja toinen puoli kauhistelee sitä että ihmisille ei ole varaa antaa lupaa oikeasti valita.

Työterveyshuollon ja terveyskeskusten palvelutason ero on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia mutta vallassa ollessaan vasemmisto ei ollut siitä pätkääkään huolissaan. Muutenkin työterveyshuoltoa käyttävät tavalliset työssäolevat, eivät rikkaat. Tai no, vasemmiston asioidenhoidon jälkeen jo tavallinen palkkaamaksava työ on semmoinen lottovoitto että johan se tässä maassa riittää rikkaaksi julistamiseen.

Onko ideologiasi estänyt sinua ottamasta asioista kunnolla selvää?

Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa terveydenhuollon vertailussa. Sijoitus on 35 maan joukossa kahdeksas, mutta erot sijoille 3–8 päätyneiden välillä ovat pieniä.

Parasta terveydenhuolto on Hollannissa, toiseksi parasta Sveitsissä ja kolmanneksi parasta Norjassa.

Suomi taas pärjää erityisesti kustannustehokkuudessa: se saa erinomaisia tuloksia melko pienillä menoilla.

Vertailun tekee Ruotsissa toimiva Health Consumer Powerhouse, jonka Euro Health Consumer Index vertailee maiden terveydenhuollon tuloksia vuosittain. Koko järjestelmän toiminnan lisäksi se tutkii isojen kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin, hoitotuloksia.

Vertailussa todettiin, että Suomessa käytetään liian vähän halpoja lääkkeitä sekä syödään liikaa sokeria ja liian vähän hedelmiä ja vihanneksia. Nämä seikat pudottivat sijoitustamme.

Terveydenhuolto kokonaisuutena sai paremman arvion. Tuhannen pisteen enimmäispistemäärästä Suomi keräsi 842.

Tulos muodostui 48 eri mittarin perusteella annetuista pisteistä. Niissä katsottiin kuutta eri asiaa: potilaan oikeuksia ja tiedonsaantia, hoitoon pääsyn nopeutta, hoidon tuloksia, tarjolla olevien palvelujen laajuutta, ennaltaehkäisyä sekä lääkkeiden saatavuutta ja käyttöä.

Niistä arvioitiin vielä muita yksityiskohtaisempia seikkoja, kuten mahdollisuutta päästä samana päivänä lääkärin vastaanotolle tai syöpähoitoon kolmessa viikossa.

Mukana ovat myös muun muassa hoitojonojen pituus, vastasyntyneiden kuolemat, tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokotukset, aborttien ja keisarileikkausten määrät, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemien väheneminen sekä kaihileikkausten ja tieliikennekuolemien määrät.

Suomi saa paljon vihreää, mutta punaista tuli potilaan oikeudesta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsystä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien runsaasta kulutuksesta ja liian vähäisestä liikunnan hyödyntämisestä sairauksien ehkäisyssä.

Muita puutteita ovat pitkät jonot joihinkin hoitoihin, kaihileikkausten ja hammashoidon rajallinen tarjonta sekä potilaiden itsensä maksamat isot maksut.

Esimerkiksi lääkkeistään suomalaiset maksavat selvästi isomman osan kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Maksuosuus on vielä kasvanut tämän vuoden alussa.

Hienosti Suomi pärjää kustannustehokkuudessa: 288 pistettä 300:sta.

Suomi on löytänyt tavan tuottaa palveluja kustannustehokkaasti, raportti kehuu.

Suomen terveysmenot olivat raportin vertailun mukaan alle 4 000 euroa asukasta kohti vuonna 2014, kun hyviä tuloksia vertailussa saaneet Luxemburg, Sveitsi ja Norja käyttivät 6 000–7 000 , Hollantikin yli 5 000 .

Toisaalta runsas rahoitus ei tee terveydenhuollosta hyvää, raportti huomauttaa: Ruotsin menot olivat yli 5  000  asukasta kohti, mutta vertailussa tuli sija 12. Ruotsin jonot ovat selvästi pidempiä kuin Suomen.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Jos homma toimii käytännössä surkeasti ja lätkii osaa potilaista päin näköä sen sijaan että tarjoaisi hoitoa niin tuollaisilla vertailututkimuksilla voi pyyhkiä vaikka hanurinsa (soittopelin säännöllinen huolto pitää sen soittokunnossa). Todennäköisesti noissa kyselyissä kysytään joka tapauksessa ihan vääriä asioita. Terveydenhoitoa ei kehitetä pelkän hallinnon sujuvuuden vuoksi tai sen vuoksi että se näyttää kivalta tilastoissa tai maavertailuissa.

Mitä sitten se hoidon tarjoaminen tarkoittaakaan. Tähän asti yksityisellä puolella on ollut se etu, että se on voinut tarjota lähetteitä julkiselle, saikkua, antibiootteja ja iloisia hymyjä - ja yhteiskunta on vielä maksanut koko lystistä kelpo viipaleen.

Tulevaisuudessa sopimuksen tehneiden sote-toimijoiden kädet ovat sidotut, mutta voivathan he toki alkaa myydä sopimuspaketin ulkopuolisia lisäpalveluita maksukykyisille ja -haluisille. Ei siinä mitään, niin kauan kuin se yksityinen puoli on aidosti yksityinen, eikä veronmaksajien tarvitse sitä minkään korvauksien tai verovähennyksien muodossa rahoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan Sote selvä parannus, voit valita yksityisen, aikaisemmin olet joutunut asioimaan tk:ssa, ellei ole ollut varaa maksaa yksityisen palkkioita tai ollut vakuutusta. Mielummin Mehiläinen kuin terveyskeskus.

Kaikin mokomin. 

Isäni työskentelee lääkärinä keskussairaalan päivystyksessä ja on tästä valinnanvapauskokeilusta tosi huolissaan. Jo nyt kuulemma näkee selkeästi, että huonoimmat lähetteet ja hoidon laatu on työterveydessä ja yksityisillä yleislääkäreillä. Terveyskeskuksissa selkeästi on ainakin päivystysluonteisen hoidon tarpeen arvio paremmin hallussa. 

Tämä on niin totta kuin olla voi. Uskallan ihan mainita hienosti toimivan terveyskeskuksen, jonka palveluja olen perheeni kanssa käyttänyt kohta 40 vuotta ja aina on saatu hoito ja lähetteet ja kaikenlainen tuki sieltä: JÄrvenpään terveyskeskus Nyt uusi JUST, jossa en ole paljoa vielä asionut, mutta hyvältä vaikuttaa.

Joku mainitsi, että lääkärit ovat terv.keskuksissa jotenkin huonompia: sekään ei oikeasti pidä paikkaansa.Eräs tuttavani oli erikioistumisjaksolla Järvenpäässä ja sanoi, että sen parempia lääkäreitä saa hakea.

Av-mammoille tiedoksi, että yeislääkäriksikin on erikoistuttava.

Myös hoitajat ovat ihan huippuhienoja.

Vastaanottohoitaja on lähes yhtä pätevä kuin lääkäri(ainakin taidoissaan).

Jaksamista kaiklle alalla työskenteleville.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki tuntuvat kuvittelevan, että soten myötä saisivat yksityislääkäriltä kaikki samat palvelut, mitä nytkin saa yksityislääkäriltä? Ei se noin mene. Sait työssä ollessasi Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, joista työnantajasi oli sopinut Mehiläisen kanssa. Aivan samalla tavalla tulet saamaan soten myötä Mehiläisestä vain ja ainoastaan ne palvelut, jotka kunta/maakunta sopii Mehiläisen kanssa ja nämä tulevat olemaan terveyskeskuspalvelut. Ei mitään muuta. 

Tämä on tietysti sevä asia, en ole tyhmä. Mutta yksityisellä saan ne saatavissa olevat palvelut nopeammin, uskon näin. Terveyskeskusten lääkärit ovat minun kokemuksen mukaan jotain jämälääkäreitä, jotka eivät muualle kelpaa. Haluan myös suomalaisen lääkärin. Yksityiseltä saa myös helpommin lähetteitä erikoissairaanhoitoon, joka toimii kyllä julkisella. Aion jatkossa myös käyttää yksityislääkäreitä tarvittaessa, en luota julkiseen terveydenhoitoon silloin kun kyse terveyskeskuksista tai niiden lääkäreistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä jokin aika sitten terveyskeskus päätettiin jokaiselle kansalaiselle kansalaiselta kysymättä ja lääkäri siellä samaan tyyliin oli kuka sattui olemaan ja asiakas voi korkeintaan valita lompakollaan yksityisen palvelun jos ei annettu lääkäri kelpaa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204840.html

Nyt eduskunnassa näemmä puolet vasemmisto-oppositiosta kauhistelee sitä että valinnnanvapautta on vähemmän (kuin koska? heidän johtaessaan maata? ei todellakaan ole) ja toinen puoli kauhistelee sitä että ihmisille ei ole varaa antaa lupaa oikeasti valita.

Työterveyshuollon ja terveyskeskusten palvelutason ero on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia mutta vallassa ollessaan vasemmisto ei ollut siitä pätkääkään huolissaan. Muutenkin työterveyshuoltoa käyttävät tavalliset työssäolevat, eivät rikkaat. Tai no, vasemmiston asioidenhoidon jälkeen jo tavallinen palkkaamaksava työ on semmoinen lottovoitto että johan se tässä maassa riittää rikkaaksi julistamiseen.

Onko ideologiasi estänyt sinua ottamasta asioista kunnolla selvää?

Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa terveydenhuollon vertailussa. Sijoitus on 35 maan joukossa kahdeksas, mutta erot sijoille 3–8 päätyneiden välillä ovat pieniä.

Parasta terveydenhuolto on Hollannissa, toiseksi parasta Sveitsissä ja kolmanneksi parasta Norjassa.

Suomi taas pärjää erityisesti kustannustehokkuudessa: se saa erinomaisia tuloksia melko pienillä menoilla.

Vertailun tekee Ruotsissa toimiva Health Consumer Powerhouse, jonka Euro Health Consumer Index vertailee maiden terveydenhuollon tuloksia vuosittain. Koko järjestelmän toiminnan lisäksi se tutkii isojen kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin, hoitotuloksia.

Vertailussa todettiin, että Suomessa käytetään liian vähän halpoja lääkkeitä sekä syödään liikaa sokeria ja liian vähän hedelmiä ja vihanneksia. Nämä seikat pudottivat sijoitustamme.

Terveydenhuolto kokonaisuutena sai paremman arvion. Tuhannen pisteen enimmäispistemäärästä Suomi keräsi 842.

Tulos muodostui 48 eri mittarin perusteella annetuista pisteistä. Niissä katsottiin kuutta eri asiaa: potilaan oikeuksia ja tiedonsaantia, hoitoon pääsyn nopeutta, hoidon tuloksia, tarjolla olevien palvelujen laajuutta, ennaltaehkäisyä sekä lääkkeiden saatavuutta ja käyttöä.

Niistä arvioitiin vielä muita yksityiskohtaisempia seikkoja, kuten mahdollisuutta päästä samana päivänä lääkärin vastaanotolle tai syöpähoitoon kolmessa viikossa.

Mukana ovat myös muun muassa hoitojonojen pituus, vastasyntyneiden kuolemat, tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokotukset, aborttien ja keisarileikkausten määrät, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemien väheneminen sekä kaihileikkausten ja tieliikennekuolemien määrät.

Suomi saa paljon vihreää, mutta punaista tuli potilaan oikeudesta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsystä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien runsaasta kulutuksesta ja liian vähäisestä liikunnan hyödyntämisestä sairauksien ehkäisyssä.

Muita puutteita ovat pitkät jonot joihinkin hoitoihin, kaihileikkausten ja hammashoidon rajallinen tarjonta sekä potilaiden itsensä maksamat isot maksut.

Esimerkiksi lääkkeistään suomalaiset maksavat selvästi isomman osan kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Maksuosuus on vielä kasvanut tämän vuoden alussa.

Hienosti Suomi pärjää kustannustehokkuudessa: 288 pistettä 300:sta.

Suomi on löytänyt tavan tuottaa palveluja kustannustehokkaasti, raportti kehuu.

Suomen terveysmenot olivat raportin vertailun mukaan alle 4 000 euroa asukasta kohti vuonna 2014, kun hyviä tuloksia vertailussa saaneet Luxemburg, Sveitsi ja Norja käyttivät 6 000–7 000 , Hollantikin yli 5 000 .

Toisaalta runsas rahoitus ei tee terveydenhuollosta hyvää, raportti huomauttaa: Ruotsin menot olivat yli 5  000  asukasta kohti, mutta vertailussa tuli sija 12. Ruotsin jonot ovat selvästi pidempiä kuin Suomen.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Jos homma toimii käytännössä surkeasti ja lätkii osaa potilaista päin näköä sen sijaan että tarjoaisi hoitoa niin tuollaisilla vertailututkimuksilla voi pyyhkiä vaikka hanurinsa (soittopelin säännöllinen huolto pitää sen soittokunnossa). Todennäköisesti noissa kyselyissä kysytään joka tapauksessa ihan vääriä asioita. Terveydenhoitoa ei kehitetä pelkän hallinnon sujuvuuden vuoksi tai sen vuoksi että se näyttää kivalta tilastoissa tai maavertailuissa.

Mitä sitten se hoidon tarjoaminen tarkoittaakaan. Tähän asti yksityisellä puolella on ollut se etu, että se on voinut tarjota lähetteitä julkiselle, saikkua, antibiootteja ja iloisia hymyjä - ja yhteiskunta on vielä maksanut koko lystistä kelpo viipaleen.

Tulevaisuudessa sopimuksen tehneiden sote-toimijoiden kädet ovat sidotut, mutta voivathan he toki alkaa myydä sopimuspaketin ulkopuolisia lisäpalveluita maksukykyisille ja -haluisille. Ei siinä mitään, niin kauan kuin se yksityinen puoli on aidosti yksityinen, eikä veronmaksajien tarvitse sitä minkään korvauksien tai verovähennyksien muodossa rahoittaa.

Sittenkö systeemi toimii paremmin että saadaan myös "rikkaat" eli työtätekevät samaan hoidon tasoon jonka tuloksena köyhä kuolee tilastollisesti monta vuotta aiemmin kuin rikas? Yksi syy siihen on just siinä että säästetään resursseja sillä että tehdään hoitoon pääsystä hankalaa. Pihdataan kokeita koska ne maksavat. Luotetaan siihen että jos potilas on oikeasti sairas niin se joko yrittää uudelleen lääkäriin tai maksaa yksityisen lääkärin maksut saadakseen kunnollisen alkututkimuksen. Ainiin tuo jälkimmäinen keinohan nyt ollaan väitteesi mukaan tukkimassa koska... niin miksi? Koska se toimii ja näyttää käytännössä miten paska palvelu normaalille terveyskeskuksen käyttäjälle on?

Ilmankos se pitää lopettaa, suomessa tärkeintä on miltä asiat näyttää ja maton alle lakaisu on niin automaattinen maan tapa että huoneet pitää rakentaa korkeammaksi että kaikki piilotettava kama mahtuu sinne maton alle ja huoneessa pystyy vielä kävelemään. 

Oikeasti rikkaat voivat ostaa tarvitsemansa palvelun ja muut etuoikeutetut kuten poliitikot tulevat varmaan saamaan erikoispalvelua kuten ennenkin joten heidän hoidon tasoonsa tämä ei tule vaikuttamaan mitenkään.

Minua huolettaa pari asiaa, joihin en ole saanut selkeää vastausta.

Asun lähellä kahden maakunnan rajaa, ja naapurimaakunnan (ja tulevan sote-alueen) keskussairaalaan on reilusti lyhyempi matka kuin "omaan", ja lisäksi työpaikkani sijaitsee samassa kaupungissa. Tähän asti olen saanut omasta terveyskeskuksesta pyytämällä lähetteen naapurimaakuntaan erityissairaanhoitoa tarvitessani (mm. sikiöseulonnat). Siitä mitä olen tiedoitusvälineistä lukenut ja ymmärtänyt, tulevaisuudessa minun pitäisikin mennä ensin oman sote-alueen keskussairaalaan "hoidontarpeen arviointiin" ja sieltä sitten palvelusetelillä naapuriin? Käytännössä siis yksi ylimääräinen turha käynti, joka maksaa minulle kokonaisen työpäivän ja ajokulut. 

Lapsellani on tällä hetkellä pysyvä hoitosuhde naapurimaakunnan keskussairaalassa. Meillä on myös ohje ongelmatilanteissa ottaa yhteys suoraan ko. sairaalan lastenpäivystykseen, oman paikallisen päivystyksen ohittaen. Mutta säilyykö tuo hoitosuhde ennallaan sotessa ilman ylimääräisiä kommervenkkejä "oman" keskussairaalan kanssa?

Epäilen myös noita "henkilökohtaisia budjetteja", joita suunnitellaan lapseni kaltaisille. Pahoin pelkään, että ne tulevat olemaan surkean alimitoitettuja, kuten nykyään maksusitoumukset.