Huoli lähi(wt)sukulaisten lapsista

Mitä töitä te korkeasti koulutetut teette ja missä olette töissä?

Minkä ikäisenä valmistuitte/ valmistutte?

Älkää vastatko ton ääliön kirjoituksiin, niin se ei niitä enää lähettele. Se aloittelee näitä eri Wt aiheisia juttuja milloin milläkin Wt- aiheilla. Se ei ole mistään huolestunut, vaan pelkkää vihan lietsontaa. Suosittelen sille mielenterveyspalveluihin tutustumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko siis että heidän lapsensa ovat menneet amikseen ihan vain siksi koska vanhemmatkin ovat amiksia eivätkä esim siksi että ovat olleet kiinnostuneita kyseistä aloista? Et taida mikään kovin järkevä olla.. mutta huono lukio vs amis-provohan tämä on.

En luule. Kyse on monista vaikuttimista, joita matala sosioekonominen perhe aiheuttaa. Esim. vanhempien asenteet, tiedot (tiedon puute), kiinnostukset, arvostukset, uskomukset yms. kyllä periytyvät lapseen kasvatuksen aikana.

Ei se ole sattumaa, että amistaustaisten vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin myös amiksia. Vaikka vanhempi yrittäisi järkeillä, että lapsi olisi saatava hyvälle opintielle, niin vanhemman negatiiviset tausta-asenteet (mm. herraviha) korkeammin koulutettuja kohtaan periytyy lapselle tavalla tai toisella. Asenteet periytyvät ja tarttuvat usein huomaamatta, esim. tunnepitoisina ilmaisuina jotakin "jokapaikan dosenttia" kohtaan.

AP

Osin totta, me vanhemmat siirrämme kaikissa asioissa arvomaailmamme lapsillemme. He joko jatkavat perinnettä tai alkavat teineinä kapinoida meidän arvomaailmaamme vastaan.

Hyvä, että ap aikoo pysyä lapsettomana, koska hänellä ei ole siirtää lapsilleenkuin omat ennakkoluulonsa ja kuvitelmansa omasta paremmuudestaan ja ylivoimaisuudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen sukuni ainut akateeminen, yliopistoon päässyt ihminen. Lähisukulaiseni ovat ns. amiksia. Emme ole juuri paljoakaan tekemisissä keskenämme, koska väliimme on muodostunut kulttuurinen kuilu. Meillä ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Olen itse lapseton, ja sellaisena haluan pysyä. Amistaustaiset sukulaiseni ovat lisääntyneet nuorena ja paljon. Harvoissa kanssakäymisissämme sukulaiset korostavat suureen ääneen älykkyyttäni, sillä olenhan ainut yliopistoon asti päässyt. Yliopisto on heille kuin avaruusasema; yhtä tuntematon ja vaikeasti päästävä.

Puheet yliluonnollisesta älykkyydestä joudun joka kerta keskeyttämään, sillä kouluttautuminen tarvitsee lähinnä työtä ja ahkeruutta. Puheeni menevät kuuroille korville, koska he tuntuvat oikeuttavan omaa kouluttautumattomuuttaan sillä, etteivät ole neroja. Samaa he syöttävät lapsilleen. Jos heidän lapsi saa hyvän numeron peruskoulussa, niin he alkavat puhua kuinka se oma lapsi on niin älykäs. Tästä olen turhautumiseen asti yrittänyt varoittaa heitä, että lapsen koulumenestystä ei saisi kiinnittää hänen identiteettiinsä älykkyydestä, vaan siihen, että lapsi on nähnyt tarpeeksi vaivaa opiskeluun. Eivät wt-sukulaiset tunnu tätä eroa ymmärtävän.

Sukulaisten vanhimmat lapset ovat jo aloittaneet ammattikoulu-uransa, joka on heille se normi, mihin heidän vanhempansa ovat heidät pystyneet johdattamaan. Pelkäämpä, että sukulaiseni ovat loputtomassa wt-kierteessä läpi sukupolvien.

Kuulostaa ihan jonkun tuomas enpaskan kirjoitukselta. Paitsi se ei ole edes kouluja käynyt, kun ehkä lukion ja on vaan ns. wannabe älykkö. Jokaisessa kolumnissaan hänen vaan pitää mainita kuinka älykäs hän on.

Ap ei kyllä missään vaiheessa sanonut olevansa sukulaisiaan älykkäämpi vaan että häntä nimen omaan häiritsee, että he ihailevat häntä jonkun räkäisen yliopistopaikan takia, johon siis itsekin pystyisivät, jos haluaisivat ja yrittäisivät. Kyse on tavoitteista tai itsetunnosta. Jos tavoitteista, ongelmaa ei ole, sillä ei yliopisto ole mikään itseiarvo, jota jokaisen on tavoiteltava. Päin vastoin. Ammattitutkinto on tavoitteena aivan yhtä hyvä, jos se on oma unelma. Mutta jos yliopiston tai muun korkeakoulutuksen jättää väliin vain, koska ei usko pärjäävänsä, se on ongelma ja juuri tästä ap puhui.

Ymmärsittekö tahallaan väärin vai halusitteko tehdä tästäkin vastakkainasettelun. Itseäni ärsyttää myös yliopistopaikkani korostus, kun tiedän, etten ole sen fiksumpi kuin muukaan sukuni. Satun vain olemaan todella kunnianhimoinen ja sellainen menee vaikka läpi harmaan kiven, vaikka olisikin älykkyydeltään vain keskiverto. Moni sukulaiseni on varmasti minua älykkäämpi ja silti olen ainoa yliopisto-opiskelija. Syyt ovat moninaisia -osa asetti tavoitteet muualle ja on nyt hyväpalkkaisissa töissä kukin aloillaan. Osa taas ei uskonut kykyihinsä ja nämä ovat yhä matalapalkka-aloilla. Itseluottamuksen puute on se oikea ongelma -ei älykkyysosamäärä. Jos ihminen uskoo omilla taidoillaan ja ahkeruudellaan pystyvänsä parantamaan omaa asemaansa maailmassa, hän pääsee pitkälle. Aivan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko siis että heidän lapsensa ovat menneet amikseen ihan vain siksi koska vanhemmatkin ovat amiksia eivätkä esim siksi että ovat olleet kiinnostuneita kyseistä aloista? Et taida mikään kovin järkevä olla.. mutta huono lukio vs amis-provohan tämä on.

En luule. Kyse on monista vaikuttimista, joita matala sosioekonominen perhe aiheuttaa. Esim. vanhempien asenteet, tiedot (tiedon puute), kiinnostukset, arvostukset, uskomukset yms. kyllä periytyvät lapseen kasvatuksen aikana.

Ei se ole sattumaa, että amistaustaisten vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin myös amiksia. Vaikka vanhempi yrittäisi järkeillä, että lapsi olisi saatava hyvälle opintielle, niin vanhemman negatiiviset tausta-asenteet (mm. herraviha) korkeammin koulutettuja kohtaan periytyy lapselle tavalla tai toisella. Asenteet periytyvät ja tarttuvat usein huomaamatta, esim. tunnepitoisina ilmaisuina jotakin "jokapaikan dosenttia" kohtaan.

AP

Osin totta, me vanhemmat siirrämme kaikissa asioissa arvomaailmamme lapsillemme. He joko jatkavat perinnettä tai alkavat teineinä kapinoida meidän arvomaailmaamme vastaan.

Hyvä, että ap aikoo pysyä lapsettomana, koska hänellä ei ole siirtää lapsilleenkuin omat ennakkoluulonsa ja kuvitelmansa omasta paremmuudestaan ja ylivoimaisuudestaan.

Kyllä meillä kaikilla on asenteita. Ja kuten kirjoitit, niin minunkin asenteeni ovat vastareaktio omaan kasvuympäristööni. Toisin kuin sukulaiseni, minä onnistuin katkaisemaan oman kulttuuripiirini (haitalliset) asenteet. Vastareaktiossa muodostuneet asenteeni auttoivat minua nousemaan korkeammalle opiskeluissa.

Onkin syytä miettiä, että mitkä asenteet ovat haitallisia, ja mitkä hyödyllisiä. Huonoon sosioekonomiseen asemaan johtavat asenteet, kuten herraviha, ovat haitallisia, eikä niitä soisi periydyttävän.

AP

Vierailija kirjoitti:

Kaikilta ammattikoulun käyneiltä pitäisi ommella pimppa kiinni kuten somaleilta.

Ainoastaan sompuilta. Ne on niitä varsinaisia elämäm koululaisia.

Ammattikoulun käynyt ei ole sama asia kuin wt.

Sen sijaan wt on tavallisesti ammattikoulun käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko siis että heidän lapsensa ovat menneet amikseen ihan vain siksi koska vanhemmatkin ovat amiksia eivätkä esim siksi että ovat olleet kiinnostuneita kyseistä aloista? Et taida mikään kovin järkevä olla.. mutta huono lukio vs amis-provohan tämä on.

En luule. Kyse on monista vaikuttimista, joita matala sosioekonominen perhe aiheuttaa. Esim. vanhempien asenteet, tiedot (tiedon puute), kiinnostukset, arvostukset, uskomukset yms. kyllä periytyvät lapseen kasvatuksen aikana.

Ei se ole sattumaa, että amistaustaisten vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin myös amiksia. Vaikka vanhempi yrittäisi järkeillä, että lapsi olisi saatava hyvälle opintielle, niin vanhemman negatiiviset tausta-asenteet (mm. herraviha) korkeammin koulutettuja kohtaan periytyy lapselle tavalla tai toisella. Asenteet periytyvät ja tarttuvat usein huomaamatta, esim. tunnepitoisina ilmaisuina jotakin "jokapaikan dosenttia" kohtaan.

AP

Amislaisten lapsista tulee amiksia. Ja mitä sun lapsista tulee? Ainiin, niistä ei tule muutakuin ällöttävää kuukautisverta pönttöön.

Akateemiset, itsekkäät paperinpyörittelijät kuolee sukupuuttoon. Töitä pelkäämättömät amikset jatkaa porskutustaan. Luonto on semmonen. 

Me akateemiset ollaan kyllä turhia, esim tällaisilla lääkäriksi kouluttautuvilla ei kyllä kukaan tee mitään. :/ Työkin on niin helppoa ja vaivatonta. Koskahan kuollaan sukupuuttoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko siis että heidän lapsensa ovat menneet amikseen ihan vain siksi koska vanhemmatkin ovat amiksia eivätkä esim siksi että ovat olleet kiinnostuneita kyseistä aloista? Et taida mikään kovin järkevä olla.. mutta huono lukio vs amis-provohan tämä on.

En luule. Kyse on monista vaikuttimista, joita matala sosioekonominen perhe aiheuttaa. Esim. vanhempien asenteet, tiedot (tiedon puute), kiinnostukset, arvostukset, uskomukset yms. kyllä periytyvät lapseen kasvatuksen aikana.

Ei se ole sattumaa, että amistaustaisten vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin myös amiksia. Vaikka vanhempi yrittäisi järkeillä, että lapsi olisi saatava hyvälle opintielle, niin vanhemman negatiiviset tausta-asenteet (mm. herraviha) korkeammin koulutettuja kohtaan periytyy lapselle tavalla tai toisella. Asenteet periytyvät ja tarttuvat usein huomaamatta, esim. tunnepitoisina ilmaisuina jotakin "jokapaikan dosenttia" kohtaan.

AP

Osin totta, me vanhemmat siirrämme kaikissa asioissa arvomaailmamme lapsillemme. He joko jatkavat perinnettä tai alkavat teineinä kapinoida meidän arvomaailmaamme vastaan.

Hyvä, että ap aikoo pysyä lapsettomana, koska hänellä ei ole siirtää lapsilleenkuin omat ennakkoluulonsa ja kuvitelmansa omasta paremmuudestaan ja ylivoimaisuudestaan.

Kyllä meillä kaikilla on asenteita. Ja kuten kirjoitit, niin minunkin asenteeni ovat vastareaktio omaan kasvuympäristööni. Toisin kuin sukulaiseni, minä onnistuin katkaisemaan oman kulttuuripiirini (haitalliset) asenteet. Vastareaktiossa muodostuneet asenteeni auttoivat minua nousemaan korkeammalle opiskeluissa.

Onkin syytä miettiä, että mitkä asenteet ovat haitallisia, ja mitkä hyödyllisiä. Huonoon sosioekonomiseen asemaan johtavat asenteet, kuten herraviha, ovat haitallisia, eikä niitä soisi periydyttävän.

AP

Kuule kusipää, kun nyt on vaan sillä tavalla, että sää oot kuvitellut aikalailla kaiken. Kun sää oot varmaan kännissä ja pössyissä kattellu jotain sarjaa, nukahtanu ja luullu että se on totta.

Miten sun asenne on johtanut sut huonoon sosioekonomiseen asemaan tai pelastanut sieltä? " kyllä koulu on tyhmää joten liukuvärjään tukkani ja rupeen röökaamaan ja teen lapsen" ajatteli sun äiti ja teki sut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko siis että heidän lapsensa ovat menneet amikseen ihan vain siksi koska vanhemmatkin ovat amiksia eivätkä esim siksi että ovat olleet kiinnostuneita kyseistä aloista? Et taida mikään kovin järkevä olla.. mutta huono lukio vs amis-provohan tämä on.

En luule. Kyse on monista vaikuttimista, joita matala sosioekonominen perhe aiheuttaa. Esim. vanhempien asenteet, tiedot (tiedon puute), kiinnostukset, arvostukset, uskomukset yms. kyllä periytyvät lapseen kasvatuksen aikana.

Ei se ole sattumaa, että amistaustaisten vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin myös amiksia. Vaikka vanhempi yrittäisi järkeillä, että lapsi olisi saatava hyvälle opintielle, niin vanhemman negatiiviset tausta-asenteet (mm. herraviha) korkeammin koulutettuja kohtaan periytyy lapselle tavalla tai toisella. Asenteet periytyvät ja tarttuvat usein huomaamatta, esim. tunnepitoisina ilmaisuina jotakin "jokapaikan dosenttia" kohtaan.

AP

Osin totta, me vanhemmat siirrämme kaikissa asioissa arvomaailmamme lapsillemme. He joko jatkavat perinnettä tai alkavat teineinä kapinoida meidän arvomaailmaamme vastaan.

Hyvä, että ap aikoo pysyä lapsettomana, koska hänellä ei ole siirtää lapsilleenkuin omat ennakkoluulonsa ja kuvitelmansa omasta paremmuudestaan ja ylivoimaisuudestaan.

Kyllä meillä kaikilla on asenteita. Ja kuten kirjoitit, niin minunkin asenteeni ovat vastareaktio omaan kasvuympäristööni. Toisin kuin sukulaiseni, minä onnistuin katkaisemaan oman kulttuuripiirini (haitalliset) asenteet. Vastareaktiossa muodostuneet asenteeni auttoivat minua nousemaan korkeammalle opiskeluissa.

Onkin syytä miettiä, että mitkä asenteet ovat haitallisia, ja mitkä hyödyllisiä. Huonoon sosioekonomiseen asemaan johtavat asenteet, kuten herraviha, ovat haitallisia, eikä niitä soisi periydyttävän.

AP

Kuule kusipää, kun nyt on vaan sillä tavalla, että sää oot kuvitellut aikalailla kaiken. Kun sää oot varmaan kännissä ja pössyissä kattellu jotain sarjaa, nukahtanu ja luullu että se on totta.

Miten sun asenne on johtanut sut huonoon sosioekonomiseen asemaan tai pelastanut sieltä? " kyllä koulu on tyhmää joten liukuvärjään tukkani ja rupeen röökaamaan ja teen lapsen" ajatteli sun äiti ja teki sut?

Siinä on jälleen esimerkki, että miten huonosti voidaan siellä alemmilla portailla, kun pitää tulla haukkumaankin. Ja jos ei ole ymmärrystä (tai koulutusta) mm. sosiologiasta, niin omia mutuja heitetään aivan lonkalta.

Hyvä että ketju on täynnä tällaisia esimerkkejä, miten pahansuopia, ilkeita, pahoinvoivia, ymmärtämättömiä ja osaamattomia on matalasti koulutettujen joukossa.

AP

WT-mammat raivona

UP