Oma koira tappoi miehen kesken BBC:n televisiohaastattelun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kysyn miksi kukaan ottaa jotain pientä rottakoiraa esim chihuahuaa? Sen kanssa ei voi sitten tehdä yhtikäs mitään. Ei lähteä kunnon lenkille, ei leikkiä kunnolla, siitä ei ole suojelemaan jne jne. Kaiken hauskan lisäksi räksyttää ja kuseskelee sisälle.

Ja kuuleppa, mulla on pitbull, joka tekisi tuon saman jos meille tulisi varas. Juoksisi vastaan heiluttamaan häntää ja nuolemaan naamaa ja istuisi sitten odottamaan jotain nameja. Mäkin voin ylpeillä tällä. En voi koskaan ylpeillä sillä että mun koirani hyökkäisi jonkun kimppuun saatikka tappaisi jonkun. Halutessaan voisi tappaa. Mutta se ei sitä tee, on niin sydämmellinen koira ja uskomattoman ihmisrakas. Pötköttää sylissä aina kun voi ja antaa pusuja minkä ehtii.

Ja on todellakin jalon ja uljaan koiran näköinen. Lihaksikas ja ylväs. Kunnon koira.

En minä niitä chicujakaan ymmärrä. Nekin pitää takkia päällään ja on seurakoiraksi turhan kovapäisiä. Niihinkin pätee se, että rakenne ei ole terve jne. Niiltä vaan puuttuu kaksi merkittävää "tappajakoirien" heikkoutta: ei ole tappopurentaa (ja chicun puruvoimalla tappopurennalla nyt ei niin väliksi ole, ne kun on niin huonohampaisiakin) eikä herätä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä.

Tuo mitä viimeiseksi kirjoitin on se, mikä minua eniten ihmetyttää. Miksi ottaa koira, joka herättää väistämättä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä, kun muitakin vastaavilla käyttöominaisuuksilla olevia koiria on? (jos siis halutaan koira muuhun kuin koiratappeluun.) Ihmisten kanssa kuitenkin tässä joudutaan elämään ja koiranvihaajia on ihan riittävästi ilmankin.

Se kertoo mielestäni ihmisestä paljon, että ottaa oikein vartavasten koiran jonka rodun tietää herättävän pelkoa monissa kanssaihmisissä. Minä en ole mikään altruisti, mutta on itsellenikin huomattavasti helpompaa kun käytännössä kaikki ihmiset reagoivat koiraani yksinomaani myönteisesti. Paitsi yksi nainen joka tunsi rodun ja huomautti koiramme olevan liian lihava. :) Mistä olin erittäin kiitollinen, se herätti minut pistämään koiran dieetille ja nyt se on taas sporttikone. Mutta tosiaan, yhdeksän vuoden aikana ainoa kielteinen kokemus.

Minulla ei itselläni ole mitään mitään koirarotua vastaan sinänsä, olen myös pitbulleja nähnyt koirapuistossa ja ne yksilöt ovat olleet kilttejä. Mutta se ei poista tuota yllä kuvailemaani näkökohtaa. Jokainen pitbullin/staffin omistaja jonka olen nähnyt on ensitöikseen selittänyt "Miten näitä pidetään tappajakoirina vaikka nämä ovat NIIN kilttejä". Heti ovat siis puolustuskannalla koiransa suhteen. Miksi ottaa koira, jonka rodun takia kokee joutuvansa olemaan puolustuskannalla? Sen huomaa täälläkin, olette niin vitusti puolustuskannalla. Jos välitätte noin paljon muiden mielipiteistä, miksi olette ottaneet koiran joka herättää kielteistä huomioita?

t: Se perinteisen pohjoismaalaisen rodun omistaja

Me tykätään miehen kanssa pitbull-rodun ominaisuuksista. Siksi halusimme sellaisen. Ja toki yritän puolustella, koska meidän pittipoika on valtavan ystävällinen ja iloinen, ei tekisi pahaa kenellekkään. Harmittaa ihmisten ennakkoluulot noista. Kannattaisi tutustua hyvän omistajan käsissä olevaan pitbulliin. Ovat oikeasti kilttejä. Meille saa tulla tutustumaan tuohon karvapyllyyn, käsitys muuttuu varmasti kun viettää hetken aikaa ton kanssa. Läksiäisinä naama pusuista kuolassa ja vaatteet sylissä istumisesta karvoja täynnä.

Ja olin täysin tietoinen että moni pelkää ja haukkuu. Se ottaa päähän todella paljon. Ja ne ovat niitä joilla ei omaa kokemusta piteistä ole.

Ja taas on otettu koira tietämättä rodusta riittävästi. Oikeasti. KATSO. TÄMÄ. LINKKI.

http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=93

Katso nuo kuvat, katso videot, joissa yritetään irrottaa kiinni käyneitä pittejä milloin mistäkin ihmisestä ja eläimestä. Katso kuva, jossa pitti on haukannut mieheltä käytännössä puolet kasvoista irti. Lue tarinat (vain yhdeltä vuodelta!) joissa kiltit pitit ovat täysin arvaamattomasti tappaneet usein oman perheen vauvan.

Mä voin kertoa, että jonkun labradorin ja pitin rinnastaminen tässä asiassa kertoo typeryydestä ja asiaan perehtymättömyydestä. Ja muistutan vielä kerran, että suurin osa noista tappaneista piteistä tilastoissa oli kilttejä perhekoiria siihen päivään asti, kun odottamatta tappoivat.

Jos joku pelkää, se saattaa johtua myös siitä, että hänellä on enemmän tietoa rodusta kuin te vaivauduitte ennen koiranottamistanne hankkimaan.

Mikään pittikasvattajan vakuuttelu ei ole hyvä tietolähde koska ovat läpeensä denialisteja ja puolueellisia, kuten kasvattajat usein ovat. Väittäväthän englanninbulldoggikasvattajatkin, että ihan terveitä koiria ovat joo, ja koriseminen on ihan normaalia...

Ja luulet etten ole noihin juttuihin törmännyt kun luin pitbulleista? Kyllä olen rodun opiskellut läpi ihan perinpohjin, hyvät ja huonot asiat ennenkuin sellainen otettiin. Ja olin tietoinen mihin pitbull kykenee. "miksi otit tollasen tappajan ootko ihan idiootti" no ehkä olen joo, mä tutustuin kerran tutun pittiin ja sen jälkeen halusin itselleni myös. Se oli äärettömän hyvätapainen ja ystävällinen. Ja sellainen tuli myös mun koirasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kysyn miksi kukaan ottaa jotain pientä rottakoiraa esim chihuahuaa? Sen kanssa ei voi sitten tehdä yhtikäs mitään. Ei lähteä kunnon lenkille, ei leikkiä kunnolla, siitä ei ole suojelemaan jne jne. Kaiken hauskan lisäksi räksyttää ja kuseskelee sisälle.

Ja kuuleppa, mulla on pitbull, joka tekisi tuon saman jos meille tulisi varas. Juoksisi vastaan heiluttamaan häntää ja nuolemaan naamaa ja istuisi sitten odottamaan jotain nameja. Mäkin voin ylpeillä tällä. En voi koskaan ylpeillä sillä että mun koirani hyökkäisi jonkun kimppuun saatikka tappaisi jonkun. Halutessaan voisi tappaa. Mutta se ei sitä tee, on niin sydämmellinen koira ja uskomattoman ihmisrakas. Pötköttää sylissä aina kun voi ja antaa pusuja minkä ehtii.

Ja on todellakin jalon ja uljaan koiran näköinen. Lihaksikas ja ylväs. Kunnon koira.

En minä niitä chicujakaan ymmärrä. Nekin pitää takkia päällään ja on seurakoiraksi turhan kovapäisiä. Niihinkin pätee se, että rakenne ei ole terve jne. Niiltä vaan puuttuu kaksi merkittävää "tappajakoirien" heikkoutta: ei ole tappopurentaa (ja chicun puruvoimalla tappopurennalla nyt ei niin väliksi ole, ne kun on niin huonohampaisiakin) eikä herätä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä.

Tuo mitä viimeiseksi kirjoitin on se, mikä minua eniten ihmetyttää. Miksi ottaa koira, joka herättää väistämättä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä, kun muitakin vastaavilla käyttöominaisuuksilla olevia koiria on? (jos siis halutaan koira muuhun kuin koiratappeluun.) Ihmisten kanssa kuitenkin tässä joudutaan elämään ja koiranvihaajia on ihan riittävästi ilmankin.

Se kertoo mielestäni ihmisestä paljon, että ottaa oikein vartavasten koiran jonka rodun tietää herättävän pelkoa monissa kanssaihmisissä. Minä en ole mikään altruisti, mutta on itsellenikin huomattavasti helpompaa kun käytännössä kaikki ihmiset reagoivat koiraani yksinomaani myönteisesti. Paitsi yksi nainen joka tunsi rodun ja huomautti koiramme olevan liian lihava. :) Mistä olin erittäin kiitollinen, se herätti minut pistämään koiran dieetille ja nyt se on taas sporttikone. Mutta tosiaan, yhdeksän vuoden aikana ainoa kielteinen kokemus.

Minulla ei itselläni ole mitään mitään koirarotua vastaan sinänsä, olen myös pitbulleja nähnyt koirapuistossa ja ne yksilöt ovat olleet kilttejä. Mutta se ei poista tuota yllä kuvailemaani näkökohtaa. Jokainen pitbullin/staffin omistaja jonka olen nähnyt on ensitöikseen selittänyt "Miten näitä pidetään tappajakoirina vaikka nämä ovat NIIN kilttejä". Heti ovat siis puolustuskannalla koiransa suhteen. Miksi ottaa koira, jonka rodun takia kokee joutuvansa olemaan puolustuskannalla? Sen huomaa täälläkin, olette niin vitusti puolustuskannalla. Jos välitätte noin paljon muiden mielipiteistä, miksi olette ottaneet koiran joka herättää kielteistä huomioita?

t: Se perinteisen pohjoismaalaisen rodun omistaja

Me tykätään miehen kanssa pitbull-rodun ominaisuuksista. Siksi halusimme sellaisen. Ja toki yritän puolustella, koska meidän pittipoika on valtavan ystävällinen ja iloinen, ei tekisi pahaa kenellekkään. Harmittaa ihmisten ennakkoluulot noista. Kannattaisi tutustua hyvän omistajan käsissä olevaan pitbulliin. Ovat oikeasti kilttejä. Meille saa tulla tutustumaan tuohon karvapyllyyn, käsitys muuttuu varmasti kun viettää hetken aikaa ton kanssa. Läksiäisinä naama pusuista kuolassa ja vaatteet sylissä istumisesta karvoja täynnä.

Ja olin täysin tietoinen että moni pelkää ja haukkuu. Se ottaa päähän todella paljon. Ja ne ovat niitä joilla ei omaa kokemusta piteistä ole.

ja tällä palstalla niitä on ja paljon.

Ja mitä sitten? Ei sen luulisi teitä haittaavan, että mä pidän piteistä ja mulla semmoinen on. Tuo on niin kiltti, että ei toista ole. Mutta jos tuolla päässä joskus naksahtaa ja hyökkää yhtään minkään tai kenenkään kimppuun niin sitten koiran hapetus ja suoraan piikille. Tiedän tismalleen miten pitää toimia jos joskus tulee tilanne, että koirani hyökkää.

Jos siitä tulee aggressiivinen, se ei jää tänne maan päälle ketään puremaan. Niin kauan kuin mun koira on kiltti, ei tee pahaa kenellekkään ja rakastaa ehdoitta, nii ei pitäisi teilläkään olla mitään ongelmaa.

Ymmärrätkö että tässä sun kokeilussa on jollain muulla ihmisellä tai lemmikillä kyse vammautumisesta tai hengen menetyksestä. Jos koira raatelee tai tappaa sinut niin siihen ei kenelläkään ole nokan kopauttamista paitsi sun läheisillä.

Osa ongelmaa on juuri se, että nämä koirat on niin "kilttejä". Ne on petollisia.

Tavallinen koira osoittaa joskus aggressiota, saattaa tapellakin muiden koirien kanssa, kyse on mittelystä hierarkian selvittämiseksi eikä ole itsetarkoitus tappaa, vaan alistaa / karkoittaa toinen. Tämä on normaalia koirien käytöstä. Tavallisen koiran omistaja voi olla tyytyväinen, jos on nähnyt koiransa agressiivisena joskus, hän voi sanoa tuntevansa koiransa ja tietävänsä, missä sen raja kulkee. Jos tavallinen koira ärtyy vaikka pikkulapseen, se voi murista, ehkä näyttää hampaita, jopa näykätä, ja viesti tulee varmasti selväksi. Normaalin agression tarkoitus on VÄLTTÄÄ suurempi konflikti, tappaminen ja kuolema.

Taistelukoirilla kuvio on ihan toinen. Ne eivät osoita juuri mitään normaalin aggression merkkejä. Siksi niitä aina puolustellaankin niin lutuisiksi. Mutta ne hyökkäävätkin varoittamatta, ne purevat heti kiinni tappopurentaan. Ei tule varoitusta, ei mahdollisuutta välttää tilannetta, ei toista tilaisuutta. Ne on jalostettu tällaisiksi, kuten ajokoira on jalostettu lähtemään jäniksen perään mitään muuta ajattelematta.

Joten jos omistat pitin, yritä edes tiedostaa tuo ylläoleva asia, se että koirasi on "kiltti" ja "lapsiystävällinen" ja "heiluttaa vaan kaikille häntää" ei tee siitä vähemmän vaarallista. Päinvastoin. Koirasi on petollinen, ja se on sen jalostettu rotuominaisuus, vaikka mitä väittäisitte. Muuten, moni ihmistä tappamassa ollut pitti heiluttaa samalla häntää! On ne ihania.

Vierailija kirjoitti:

Osa ongelmaa on juuri se, että nämä koirat on niin "kilttejä". Ne on petollisia.

Tavallinen koira osoittaa joskus aggressiota, saattaa tapellakin muiden koirien kanssa, kyse on mittelystä hierarkian selvittämiseksi eikä ole itsetarkoitus tappaa, vaan alistaa / karkoittaa toinen. Tämä on normaalia koirien käytöstä. Tavallisen koiran omistaja voi olla tyytyväinen, jos on nähnyt koiransa agressiivisena joskus, hän voi sanoa tuntevansa koiransa ja tietävänsä, missä sen raja kulkee. Jos tavallinen koira ärtyy vaikka pikkulapseen, se voi murista, ehkä näyttää hampaita, jopa näykätä, ja viesti tulee varmasti selväksi. Normaalin agression tarkoitus on VÄLTTÄÄ suurempi konflikti, tappaminen ja kuolema.

Taistelukoirilla kuvio on ihan toinen. Ne eivät osoita juuri mitään normaalin aggression merkkejä. Siksi niitä aina puolustellaankin niin lutuisiksi. Mutta ne hyökkäävätkin varoittamatta, ne purevat heti kiinni tappopurentaan. Ei tule varoitusta, ei mahdollisuutta välttää tilannetta, ei toista tilaisuutta. Ne on jalostettu tällaisiksi, kuten ajokoira on jalostettu lähtemään jäniksen perään mitään muuta ajattelematta.

Joten jos omistat pitin, yritä edes tiedostaa tuo ylläoleva asia, se että koirasi on "kiltti" ja "lapsiystävällinen" ja "heiluttaa vaan kaikille häntää" ei tee siitä vähemmän vaarallista. Päinvastoin. Koirasi on petollinen, ja se on sen jalostettu rotuominaisuus, vaikka mitä väittäisitte. Muuten, moni ihmistä tappamassa ollut pitti heiluttaa samalla häntää! On ne ihania.

Asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kysyn miksi kukaan ottaa jotain pientä rottakoiraa esim chihuahuaa? Sen kanssa ei voi sitten tehdä yhtikäs mitään. Ei lähteä kunnon lenkille, ei leikkiä kunnolla, siitä ei ole suojelemaan jne jne. Kaiken hauskan lisäksi räksyttää ja kuseskelee sisälle.

Ja kuuleppa, mulla on pitbull, joka tekisi tuon saman jos meille tulisi varas. Juoksisi vastaan heiluttamaan häntää ja nuolemaan naamaa ja istuisi sitten odottamaan jotain nameja. Mäkin voin ylpeillä tällä. En voi koskaan ylpeillä sillä että mun koirani hyökkäisi jonkun kimppuun saatikka tappaisi jonkun. Halutessaan voisi tappaa. Mutta se ei sitä tee, on niin sydämmellinen koira ja uskomattoman ihmisrakas. Pötköttää sylissä aina kun voi ja antaa pusuja minkä ehtii.

Ja on todellakin jalon ja uljaan koiran näköinen. Lihaksikas ja ylväs. Kunnon koira.

En minä niitä chicujakaan ymmärrä. Nekin pitää takkia päällään ja on seurakoiraksi turhan kovapäisiä. Niihinkin pätee se, että rakenne ei ole terve jne. Niiltä vaan puuttuu kaksi merkittävää "tappajakoirien" heikkoutta: ei ole tappopurentaa (ja chicun puruvoimalla tappopurennalla nyt ei niin väliksi ole, ne kun on niin huonohampaisiakin) eikä herätä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä.

Tuo mitä viimeiseksi kirjoitin on se, mikä minua eniten ihmetyttää. Miksi ottaa koira, joka herättää väistämättä kielteisiä mielleyhtymiä kanssaihmisissä, kun muitakin vastaavilla käyttöominaisuuksilla olevia koiria on? (jos siis halutaan koira muuhun kuin koiratappeluun.) Ihmisten kanssa kuitenkin tässä joudutaan elämään ja koiranvihaajia on ihan riittävästi ilmankin.

Se kertoo mielestäni ihmisestä paljon, että ottaa oikein vartavasten koiran jonka rodun tietää herättävän pelkoa monissa kanssaihmisissä. Minä en ole mikään altruisti, mutta on itsellenikin huomattavasti helpompaa kun käytännössä kaikki ihmiset reagoivat koiraani yksinomaani myönteisesti. Paitsi yksi nainen joka tunsi rodun ja huomautti koiramme olevan liian lihava. :) Mistä olin erittäin kiitollinen, se herätti minut pistämään koiran dieetille ja nyt se on taas sporttikone. Mutta tosiaan, yhdeksän vuoden aikana ainoa kielteinen kokemus.

Minulla ei itselläni ole mitään mitään koirarotua vastaan sinänsä, olen myös pitbulleja nähnyt koirapuistossa ja ne yksilöt ovat olleet kilttejä. Mutta se ei poista tuota yllä kuvailemaani näkökohtaa. Jokainen pitbullin/staffin omistaja jonka olen nähnyt on ensitöikseen selittänyt "Miten näitä pidetään tappajakoirina vaikka nämä ovat NIIN kilttejä". Heti ovat siis puolustuskannalla koiransa suhteen. Miksi ottaa koira, jonka rodun takia kokee joutuvansa olemaan puolustuskannalla? Sen huomaa täälläkin, olette niin vitusti puolustuskannalla. Jos välitätte noin paljon muiden mielipiteistä, miksi olette ottaneet koiran joka herättää kielteistä huomioita?

t: Se perinteisen pohjoismaalaisen rodun omistaja

Me tykätään miehen kanssa pitbull-rodun ominaisuuksista. Siksi halusimme sellaisen. Ja toki yritän puolustella, koska meidän pittipoika on valtavan ystävällinen ja iloinen, ei tekisi pahaa kenellekkään. Harmittaa ihmisten ennakkoluulot noista. Kannattaisi tutustua hyvän omistajan käsissä olevaan pitbulliin. Ovat oikeasti kilttejä. Meille saa tulla tutustumaan tuohon karvapyllyyn, käsitys muuttuu varmasti kun viettää hetken aikaa ton kanssa. Läksiäisinä naama pusuista kuolassa ja vaatteet sylissä istumisesta karvoja täynnä.

Ja olin täysin tietoinen että moni pelkää ja haukkuu. Se ottaa päähän todella paljon. Ja ne ovat niitä joilla ei omaa kokemusta piteistä ole.

Ja taas on otettu koira tietämättä rodusta riittävästi. Oikeasti. KATSO. TÄMÄ. LINKKI.

http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=93

Katso nuo kuvat, katso videot, joissa yritetään irrottaa kiinni käyneitä pittejä milloin mistäkin ihmisestä ja eläimestä. Katso kuva, jossa pitti on haukannut mieheltä käytännössä puolet kasvoista irti. Lue tarinat (vain yhdeltä vuodelta!) joissa kiltit pitit ovat täysin arvaamattomasti tappaneet usein oman perheen vauvan.

Mä voin kertoa, että jonkun labradorin ja pitin rinnastaminen tässä asiassa kertoo typeryydestä ja asiaan perehtymättömyydestä. Ja muistutan vielä kerran, että suurin osa noista tappaneista piteistä tilastoissa oli kilttejä perhekoiria siihen päivään asti, kun odottamatta tappoivat.

Jos joku pelkää, se saattaa johtua myös siitä, että hänellä on enemmän tietoa rodusta kuin te vaivauduitte ennen koiranottamistanne hankkimaan.

Mikään pittikasvattajan vakuuttelu ei ole hyvä tietolähde koska ovat läpeensä denialisteja ja puolueellisia, kuten kasvattajat usein ovat. Väittäväthän englanninbulldoggikasvattajatkin, että ihan terveitä koiria ovat joo, ja koriseminen on ihan normaalia...

Ja luulet etten ole noihin juttuihin törmännyt kun luin pitbulleista? Kyllä olen rodun opiskellut läpi ihan perinpohjin, hyvät ja huonot asiat ennenkuin sellainen otettiin. Ja olin tietoinen mihin pitbull kykenee. "miksi otit tollasen tappajan ootko ihan idiootti" no ehkä olen joo, mä tutustuin kerran tutun pittiin ja sen jälkeen halusin itselleni myös. Se oli äärettömän hyvätapainen ja ystävällinen. Ja sellainen tuli myös mun koirasta.

Jos sinä kaikesta tuosta tietoisena olet päätynyt maailman sadoista koiraroduista juuri pitbullterrieriin, ei voi muuta sanoa, kuin että... no en edes tiedä mitä tähän voisi sanoa. Olen lähinnä ällistynyt. Taitaa tosiaan olla "vähän" munanjatkeen virkaa koiralla siinä tapauksessa. Ja itsellä asenneongelmaa. Että ottaa TIETOISESTI koiran, jota vastuullinen ihminen ei päästä leikkimään muiden koirien kanssa eikä päästä lasten läheisyyteen, ei pidä irti missään... kyllä on mukavaa omistaa sellainen koira! Kun se on "komea", eli herättää pelkoa ja inhoa ihmisissä.

Vierailija kirjoitti:

Tää on hauskaa ku tääl on ne "asiantuntijat" jotka tietää että kyseisen rodun koirat ovat tappajakoiria. Sanottakoon että kyllä vika on yleensä koiran omistajassa ei koirassa. Tässäkin tapauksessa aivan varmasti mies on itse kohdellut jo pitkään koiraa huonosti. Huonosti pidetty koira oli se mikä tahansa rotu voi hyökätä kimppuun. Mut on tää hauskaa viihdettä lukee näit, tällast viihdettä ei monesti edes telkust nää. :D Tässä olis hyvän ohjelmaformaatin ainekset :D :D

Tämä nyt ei vain pidä paikkaansa. En nyt sano, että staffit olisi mitään tappajakoiria, mutta kyllä niillä koiran ominaisuuksilla on paljonkin väliä siinä, että kuinka herkästi se koira käy päälle, kuin myös siinä, että mitä tapahtuu kun se koira käy päälle.

Kaikki koirat eivät suinkaan reagoi edes kaltoinkohteluun aggressiivisesti, homma ei vain ole niin yksinkertainen. Ihan niinkuin ihmisissäkin, toiset on luonteen aggressiivisempia kuin toiset: Joku kaltoin kohdeltu lapsi tappaa vanhempansa kun saa tarpeeksi voimaa tehdäkseen sen, toinen ihan vastaanlaisesti kohdeltu ei nosta pikkusormeankaan, vaikka fyysisesti siihen kykenisi. Lisäksi ihmisissäkin (kuten koirissakin, tosin koirissa erot on vielä suurempia) on myös fyysisiä eroja: Toinen voittaisi vanhempansa painissa mennentullen, kun taas toisen voimat ei ikipäivänä riittäisi vanhempiensa voittamiseen.

Ihan yhtälailla koirissakin on sisäänrakennettuja ominaisuuksi, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Lisäksi psyykkiseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa erilaisilla tavoilla. Koira voi esim. oppia avuttomaksi, jolloin se on oppinut ettei kykene vaikuttamaan tilanteisiin ja muuttuu passiiviseksi zombiksi, lukkiutuu ja sulkeutuu ja antaa vain asioiden tapahtua = ei ikinä purisi puolustautuakseen. Toisilla kynnys purra on niin korkea, että tarvittaisiin jo ihan vakavaa kivun tuottamista että se ylittyisi, kaikilla se ei ylity missään tilanteessa, ei vaikka kuinka kohdeltaisiin kaltoin.

Sitten kun kynnys purra ylittyy, niin on eroja mitä koira siinäkin tilanteessa tekee: Toinen näykkää hätäisesti ja vetäytyy pois, toinen puree lujemmin ja vetäytyy pois, joku puree useita kertoja lujasti eri kohtiin, kunnes saa uhan perääntymään ja sitten on niitä jotka puree kiinni eikä päästä irti, saalisvietti kenties menee siinä vaiheessa päälle ja koira alkaa irrottamisen sijaan repimään kohdettaan kuin saalista (puolustautuva koirahan ei toimi niin, koska puolustautuvan koiran päämäränä on päästä eroon uhasta: Joko päästä itse karkuun tai saada toinen lähtemään karkuun, sehän ei onnistu jos koira puree kiinni eikä päästä enää irti).

Koira ei myöskään tarvitse aina kaltoinkohtelua purrakseen, jotenkin ärsyttää, että aina oletetaan kaltoinkohtelua, ihankuin koirilla ei olisi monia eri motiiveja puremiseen.

Kuinka saada chichu irti lahkeesta satuttamasta sitä kun on niin pienikin?

Saamatta sen hampaita näppeihinsä?

Turhaa varmaan kysyäkään kun ketjua seuraa ni eipä moni muukaan kysymyksiinsä vastauksia ole saanut. Haukkumista, päällepäsmäröintiä kyllä tuntuvat saavansa ja ei osata lukea kenenkään muun pointtia kirjoituksesta kuin vain ja ainoastaan se oma pointti on tärkeämpi. Mielipiteet ovat kuin persereikiä ja jokaisella omansa, eikös niin?

Tältä rodulta näyttää puuttuvan normaalit "koirien sosiaaliset taidot", hyökätään yks kaks. Vähän kuin psykopaatit ihmiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka saada chichu irti lahkeesta satuttamasta sitä kun on niin pienikin?

Saamatta sen hampaita näppeihinsä?

Turhaa varmaan kysyäkään kun ketjua seuraa ni eipä moni muukaan kysymyksiinsä vastauksia ole saanut. Haukkumista, päällepäsmäröintiä kyllä tuntuvat saavansa ja ei osata lukea kenenkään muun pointtia kirjoituksesta kuin vain ja ainoastaan se oma pointti on tärkeämpi. Mielipiteet ovat kuin persereikiä ja jokaisella omansa, eikös niin?

Miten helvetissä lahkeeseen kiinni tarrannut chihu liittyy ketjuun, missä puhutaan koirasta joka kävi omistajansa kurkkuun kiinni tappaen tämän? Väitätkö että se chihu on siis yhtä vaarallinen, kuin tuollainen imisenraatelija,  että kun ei saa LAHKEESTA irti ja saattaa saada hampaat NÄPEILLE.

Tuhat kertaa  mieluummin sen chihun otan lahkeeseen tai vaikka sormeenkin kiinni kuin staffin kurkkuuni tai edes koirani kurkkuun kiinni. Pysy sinä siis vain niissä chihuissa tuolla asenteella, kiitos.

Tässä lähistöllä pyörii nisti staffin kanssa, joku mummo meni jo valittelemaan, mulle koira ja mulkoili murisi vaikka kävelin 5 metrin päästä. Mihin ilmoitan?

Tässä yksi päivä Lidlin edessä oli joukko nistejä, jotka olivat ilmeisesti varastaneet ko.kaupasta jotakin ja poliisit paikalle. Näillä oli pittbull matkassa (kiersin kaukaa) ja näin kuinka poliisit laittoivat maijaan koko porukan ja isot hanskat oli kädessä ilmeisesti tätä putb illiä varten.

Aika wt-touhua, en ottaisi näitä rotuja leimautumisen vuoksi. "Mitä harrastuksia sinulla 0n?

"Tykkään koirista ja se on harrastus"? "ai jaa, minkärotuisia koiria (aidosti kiinnotuneena) "Staffeja yms" "Ai jaa, no me otetaan yhteyttä jos  työpaikka  on sinulle, kiitos ja näkemiin"

Tämä ketju kyllä vahvista ajatusta, että näinen voima-tyyppisten rotujen omistaminen ja etenkin kasvattaminen pitäisi saada luvanvaraiseksi. Ja valvotaan niin, että jos ulkonäössä näkyy selvästi pitbull-tyyppisiä piirteitä, niin koira rekisteriin ja tarkkaan valvontaan: Jos koira nähdään ilman hihnaa missään tai viedään koirapuistoon tai omistaja käyttäytyy muuten koiran kanssa yhtään holtittomasti esim. ulkoiluttaa sitä pahasti päihtyneenä, niin koira pois omistajaltaan ja piikille.

Aivan kamalaa miten pihalla tällaisten rotujen omistajat on siitä, millainen koira heillä käsissään on. En tajua miten VOI olla noin pihalla, ei ole esim. malinois-ihmisillä ongelmia myöntää koiransa taipumusta aggressioon ja toimivat myös sen mukaisesti, eivätkä pidä niitä koiria minään halimussuina, tosin malinoissitkin on helpompia siinä mielessä, että ne kuitenkin yleensä varoittaa, eikä iske (opettamatta) kiinni päästämättä irti, eli puremistyyli on aivan erilainen tappelukoiriin verrattuna, vaikka muuten aggressiivisia ja teräviä voivatkin olla. Koulutettavuus on myös ihan toista luokkaa, kuin "voimakoirilla" jotka tunnetusti on luupäitä.

Kiva kun tälläinen koira saapuu vierailulle esim. mökille tai muuten. Ei muuta vaihtoehtoa kuin unilääkettä naamariin, koiralle siis.

En tiennyt että suomalaiset bull-rotujen kasvattajat kasvattavat myös Suomessa koirat koiratappeluita varten. Luulin näin tapahtuvan vain ulkomailla enkä Suomessa. Kiitos sivistyneiden palstamammojen, olen viisaampi ja jatkan sopivan koiran etsintää perheeseen. En kuitenkaan ihan pientä halua. Jonkin keskikokoisen koiran. Mikä jopa näyttää koiralta. Ja mitä olen tuttujen bulleja ja sekoituksia tavannut, niin ihan täysipäisiä nuo ovat olleet. Mutta no, kai sekin tietysti on yksilöllistä ja tapauskohtaista. Toivottavasti minua ei nyt ammuta mielenilmaukseni tähden. Mielenkiintoisia näkökulmia kyllä on vastaan tullut.

Siksi herääkin itsellä kysymys että kuinka monella on konkreettista kokemusta bull-rotuisista koirista?

Voisiko joku kertoa asiallisesti eikä ampumalla alas heti välittömästi?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tismalleen miten pitää toimia jos joskus tulee tilanne, että koirani hyökkää.

Tämä kertoo jo kaiken. Meidän muiden ei tarvitse miettiä tuollaista. Kun meidän muiden koirat varoittavat ennen hyökkäämistä, joten ehdimme väliin ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Osa ongelmaa on juuri se, että nämä koirat on niin "kilttejä". Ne on petollisia.

Tavallinen koira osoittaa joskus aggressiota, saattaa tapellakin muiden koirien kanssa, kyse on mittelystä hierarkian selvittämiseksi eikä ole itsetarkoitus tappaa, vaan alistaa / karkoittaa toinen. Tämä on normaalia koirien käytöstä. Tavallisen koiran omistaja voi olla tyytyväinen, jos on nähnyt koiransa agressiivisena joskus, hän voi sanoa tuntevansa koiransa ja tietävänsä, missä sen raja kulkee. Jos tavallinen koira ärtyy vaikka pikkulapseen, se voi murista, ehkä näyttää hampaita, jopa näykätä, ja viesti tulee varmasti selväksi. Normaalin agression tarkoitus on VÄLTTÄÄ suurempi konflikti, tappaminen ja kuolema.

Taistelukoirilla kuvio on ihan toinen. Ne eivät osoita juuri mitään normaalin aggression merkkejä. Siksi niitä aina puolustellaankin niin lutuisiksi. Mutta ne hyökkäävätkin varoittamatta, ne purevat heti kiinni tappopurentaan. Ei tule varoitusta, ei mahdollisuutta välttää tilannetta, ei toista tilaisuutta. Ne on jalostettu tällaisiksi, kuten ajokoira on jalostettu lähtemään jäniksen perään mitään muuta ajattelematta.

Tässä ketjussa on ollut todella hyviä kirjoituksia viettitoiminnasta. Itse en ole ennen mitenkään erityisesti pelännyt pittejä/staffeja, paitsi siinä mielessä että ne on niin oudon näköisiä naamastaan että en osaa lukea niitä. Mutta olen pannut sen vain oman kokemattomuuteni piikkiin että en osaa lukea kuin tutunnäköisiä koiria.

Mutta niissä ei siis OLE mitään luettavaa? Ei mitään, mikä varoittaisi? Luulenpa, että en enää päästä  omaa koiraani puistoon niiden kanssa sitten. Koirani on todella tarkka takapuolestaan sun muusta ja varoittaa herkästi toista koiraa. Jos toinen koira on sitten tuommoinen joka ihan varoittamatta voi käydä täysiä päälle pienestäkin provokaatiosta... Ei kiitos. Minun velvollisuuteni on suojella koiraani, eikä ole oikein viedä sitä leikkimään sellaisten koirien kanssa jotka ei leiki samoilla säännöillä kuin kaikki muut.

No miten tää pitbull-omistaja aikoo toimia, jos pitbull hyökkää eikä lopeta esim. sillä että aikuinen mies hakkaa sitä? Ymmärsin siis että on vielä kaiken lisäksi nainen kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka saada chichu irti lahkeesta satuttamasta sitä kun on niin pienikin?

Saamatta sen hampaita näppeihinsä?

Jos koira käy lahkeeseesi kiinni, sinulla on täysi oikeus satuttaa sitä.

Noin muuten koirat yleensä irrottaa otteensa (lelusta, lahkeesta jne) kun ujuttaa sormen hampaiden välistä ja painaa kieltä. Chihulla on vaan niin pieni suu etten tiedä miten onnistuu. Luultavasti se irrottaisi ihan sillä että otat niskanahasta kiinni ja vähän ravistat. Ei vahingoita koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä lähistöllä pyörii nisti staffin kanssa, joku mummo meni jo valittelemaan, mulle koira ja mulkoili murisi vaikka kävelin 5 metrin päästä. Mihin ilmoitan?

Eläinsuojeluyhdistykselle. He tarkistavat koiran elinolosuhteet ja tarpeen mukaan ohjeistavat omistajaa ja ääritapauksessa huostaanottavat eläimen.