Miksi toisiin perheisiin syntyy jatkuvasti pelkkiä erityislapsia?
Tiedän muutaman perheen jossa toisessa kaikilla neljällä ADD/AHDD ja toisen, jossa kaikki viisi ovat yliherkkiä ja allergisia suunnilleen kaikelle.
Ja asiasta toiseen, kun vanhemmat tajuavat että jokaisella pennulla on sama vaiva, miksi jatketaan lisääntymistä?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Adhd käy yhteiskunnalle kalliiksi. Kyllä, juuri se lisätuki. Ja tuleeko näistä ihmisistä koskaan tuottavia aikuisia? Vangeista suurella osalla on adhd, ja taas maksetaan...
Mulla on ADD ja hyvin menee. :) Olen valinnut ammatin joka kiinnostaa, joten menestyn siinä. Pärjäsin myös koulussa hyvin ja löysin ihanan miehen nuorena, joka ymmärtää upeasti ADD-puoleni. Ei tämä tarkoita automaattisesti sitä, että olisi ihan surkea koulussa, sosiaalisesti hankala ja vajoaisi pikkuhiljaa yhteiskunnan pohjalle rikosten ja päihteiden pariin. Lapsillamme ei olla vielä havaittu merkkejä ADD:sta tai ADHD:sta, mutta perinnöllinenhän se on ja he ovat vielä pieniä. Isälläni on ADHD ja hänkin pääsi urallaan pitkälle ennen eläköitymistään. Ihmiset ovat yksilöitä ja ADHD:stakin on paljon tympeitä stereotypioita.
Siis luuleeko joku oikeasti vielä vuonna 2017 että ADHD johtuu kasvatuksesta. :'D Voi apua... Ehkä näistä olisi hyvä puhua vähän enemmän jo koulussa terkan tunnilla, jospa seuraava sukupolvi olisi vähän viisaampi. ADHD on neurologinen häiriö, joka on lapsella jo syntyessään, vaikka se diagnosoidaan aikaisintaankin vasta kouluiän paikkeilla. Siinä ei voi kasvatuksella muuta kuin korkeintaan hankaloittaa lapsen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa suurimmat asiantuntijat ovatkin näköjään heitä, joilla ei ole mitään oikeaa tietoa ADD/ADHD:stä, dysfasiasta jne.
Kerron nyt kuitenkin, että diagnoosia ei tehdä alle kouluikäisille. Sen takia samasta diagnoosista "kärsiviä" lapsia voi olla perheessä useampi. Diagnoosin tekee aina vain ja ainoastaan neuropsykologi eikä nämä diagnoosit pohjaudu puolentunnin käyntiin vaan lasta on tutkittu jo pitkään. Monet näistä ovat periytyviä "sairauksia". Kielelliset vaikeudet sekä hahmottaminen erityisesti. Katsokaapas miten Ruotsissa kuninkaallisen perheen lapset sen kun lisääntyvät vaikka kaikilla taitaa olla kuninkaalta periytyvä dyslexia. Siinä teille tupakan ja viinan aiheuttamaa.
ADHD/ADD ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa. Se ei johdu siitä. Samassa perheessä neljästä lapsesta voi kahdella olla ADHD ja kahdella ei. Onko nämä kaksi ADHD lasta kasvatettu muita kahta huonommin? Ontuvaa, eikö? Se missä kasvatus merkitsee, on ADHD:n kanssa eläminen. ADHD lasta auttaa johdonmukaisuus, säännöllisyys, rauhallinen ympäristö. Ei jatkuva pelaaminen pleikkarilla, epäterveellinen (nopeat sokerit) ruoka, huonot yöunet jne.
Kyllä voi myös lasten psykiari tehdä diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä on idiotismi taas läsnä tässäkin keskustelussa. mulla on kaks sisarusta. äitini ei ryypännyt tai tupakoinut raskauksien aikana, eikä ole ainakaan tullut tietoon että kummankaan vanhemman suvussa olisi neurologisia häiriöitä. silti isosisaruksellani on dysfasia, mulla ja nuorimmalla sisaruksella adhd. isosisarus opiskelee yliopistossa, itse eräässä paikkakuntani tasokkaimmista lukioista, nuorin vielä yläasteella. olen varma, että meistä kolmesta ihan jokaisella on jotain tarjottavaa tälle maailmalle, todennäköisesti paljon enemmän kuin osalla teistä. ad(h)d-lapsille annetaan tukea, etteivät he syrjäytyisi. voitte huviksenne perehtyä siihen, miten paljon syrjäytynyt aikuinen maksaa yhteiskunnalle vuosittain.
Näin. Kyllä astma ja adhd diagnooseja tehdään mielellään varsinkin köyhien perheiden lapsille, jotta saavat tukia.
Toisaalta huonoa kasvatusta jaksetaan paikata adhd diagnoosilla.
Mut ei tuo ihmisestä huonoa tee, kyllä ne on kaikki muu, mikä ihmisestä tekee hyödyttömiä.Kerro toki lisää miten astmadiagnoosilla voisi saada tukia?
T. Astmaatikko vuodesta -85, ei tukia julkista terveydenhuoltoa lukuunottamatta
Minä ainakin saan lääkekorvausta,tosin omavastuu ja korvausmäärä on pienentynyt.
T. Astmaatikko vuodesta -75
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa suurimmat asiantuntijat ovatkin näköjään heitä, joilla ei ole mitään oikeaa tietoa ADD/ADHD:stä, dysfasiasta jne.
Kerron nyt kuitenkin, että diagnoosia ei tehdä alle kouluikäisille. Sen takia samasta diagnoosista "kärsiviä" lapsia voi olla perheessä useampi. Diagnoosin tekee aina vain ja ainoastaan neuropsykologi eikä nämä diagnoosit pohjaudu puolentunnin käyntiin vaan lasta on tutkittu jo pitkään. Monet näistä ovat periytyviä "sairauksia". Kielelliset vaikeudet sekä hahmottaminen erityisesti. Katsokaapas miten Ruotsissa kuninkaallisen perheen lapset sen kun lisääntyvät vaikka kaikilla taitaa olla kuninkaalta periytyvä dyslexia. Siinä teille tupakan ja viinan aiheuttamaa.
ADHD/ADD ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa. Se ei johdu siitä. Samassa perheessä neljästä lapsesta voi kahdella olla ADHD ja kahdella ei. Onko nämä kaksi ADHD lasta kasvatettu muita kahta huonommin? Ontuvaa, eikö? Se missä kasvatus merkitsee, on ADHD:n kanssa eläminen. ADHD lasta auttaa johdonmukaisuus, säännöllisyys, rauhallinen ympäristö. Ei jatkuva pelaaminen pleikkarilla, epäterveellinen (nopeat sokerit) ruoka, huonot yöunet jne.
Pieni lakitekninen korjaus, sanot että diagnoosin tekevät vain ja ainoastaan neuropsykologit. Diagnoosin tekemiseen käytetään neuropsykologisia testejä, mutta Suomessa psykologit eivät tee yhdenyhtä diagnoosia. Diagnoosit tekevät lääkärit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa suurimmat asiantuntijat ovatkin näköjään heitä, joilla ei ole mitään oikeaa tietoa ADD/ADHD:stä, dysfasiasta jne.
Kerron nyt kuitenkin, että diagnoosia ei tehdä alle kouluikäisille. Sen takia samasta diagnoosista "kärsiviä" lapsia voi olla perheessä useampi. Diagnoosin tekee aina vain ja ainoastaan neuropsykologi eikä nämä diagnoosit pohjaudu puolentunnin käyntiin vaan lasta on tutkittu jo pitkään. Monet näistä ovat periytyviä "sairauksia". Kielelliset vaikeudet sekä hahmottaminen erityisesti. Katsokaapas miten Ruotsissa kuninkaallisen perheen lapset sen kun lisääntyvät vaikka kaikilla taitaa olla kuninkaalta periytyvä dyslexia. Siinä teille tupakan ja viinan aiheuttamaa.
ADHD/ADD ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa. Se ei johdu siitä. Samassa perheessä neljästä lapsesta voi kahdella olla ADHD ja kahdella ei. Onko nämä kaksi ADHD lasta kasvatettu muita kahta huonommin? Ontuvaa, eikö? Se missä kasvatus merkitsee, on ADHD:n kanssa eläminen. ADHD lasta auttaa johdonmukaisuus, säännöllisyys, rauhallinen ympäristö. Ei jatkuva pelaaminen pleikkarilla, epäterveellinen (nopeat sokerit) ruoka, huonot yöunet jne.
Kyllä voi myös lasten psykiari tehdä diagnoosin.
Psykiatri on lääkäri ja voi tehdä diagnoosin. Psykologi ei tee diagnooseja, tutkii kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd varmaan johtuu monissa tapauksissa siitä, että vanhemmilla ei ole kiinnostusta kasvattaa lapsiaan kärsivällisesti. Sitten onkin helppo syyttää muita ja lähteä vaikka baariin.
Ota asioista selvää, ennen kuin lähdet julistamaan tuollaisia törkeitä väitteitä. Adhd on synnynnäinen neurobiologinen häiriö, ei kasvatuksen tulos.
Adhd-lasten vanhemmissa todennäköisesti on enemmän tietynlaisista vaikeuksista kärsiviä, johtuen siitä, että näillä vanhemmillakin on adhd (perinnöllisyys). Mutta nämäkään vanhemmat eivät ole kasvatuksellaan lapsensa adhd:ta aiheuttaneet. Monet vanhemmat ovat myös aivan normaaleja, mutta lapsella on jostain muusta (tuntemattomasta) syystä johtuva adhd.
Kyllä kyllä. Mutta tämä koskee vain oikeaa neurologista häiriötä. Ihan samanlaisia oireita on myös lapsilla jotka oireilevat ihan puhtaasti psyykkisistä syistä. ADHD diagnoosi on vähän turhan helppo saada pelkän oirekuvan perusteella. Kotiolot, taustat ja vanhemmuuden arvio pitäisi aina selvittää myös ettei tulisi niin paljon hätäisiä vääriä diagnooseja. Tähän vaan menisi niin tuhottomasti aikaa ja resursseja joten helpompi tehdä pikainen diagnoosi ja kirjoittaa concerta tai ritalin resepti. Painotan kuitenkin että on myös ihan oikeaa ADHD:ta joka on puhtaasti neurologinen häiriö vaikka liitännäisenä psyykkistäkin oireilua yleensä esiintyy.
Millainen kokemus sinulla on adhd-tutkimuksista? Yleensä lapsi lähetetään lastenpsykiatrian poliklinikalle tutkimusjaksoon, jossa hänet tutkivat vähintään neuropsykologi ja lastenpsykiatri. Vain lääkäri eli lastenpsykiatri voi antaa diagnoosin. Hänen työparinaan on vielä psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, joka yhteistyössä psykiatrin kanssa kartoittaa lapsen taustat ja tunne-elämän, nimenomaan siksi, että muut syyt voidaan sulkea pois. Adhd-diagnoosia ei voi antaa pelkästään vanhempien tai koulun kertomuksien mukaan, vaan siihen on olemassa ihan erityiset tutkimukset. Sitä paitsi, adhd lääkitys ei auta, jos oikeaa adhd:ta ei ole, joten turha lääkitys kyllä näkyy heti, eikä sitä silloin jatketa (kaikille lääkitys tosin ei muista syistä sovi).
Osastolla töissä. Kokemusta on. Vuorovaikutus arviota ja vanhemmuuden arviota ei tehdä automaattisesti eikä aina edes yhtä kotikäyntiä. Ja vaikka näkyvillä olisikin pahasti puutteellinen vanhemmuus saatetaan diagnoosi silti asettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa suurimmat asiantuntijat ovatkin näköjään heitä, joilla ei ole mitään oikeaa tietoa ADD/ADHD:stä, dysfasiasta jne.
Kerron nyt kuitenkin, että diagnoosia ei tehdä alle kouluikäisille. Sen takia samasta diagnoosista "kärsiviä" lapsia voi olla perheessä useampi. Diagnoosin tekee aina vain ja ainoastaan neuropsykologi eikä nämä diagnoosit pohjaudu puolentunnin käyntiin vaan lasta on tutkittu jo pitkään. Monet näistä ovat periytyviä "sairauksia". Kielelliset vaikeudet sekä hahmottaminen erityisesti. Katsokaapas miten Ruotsissa kuninkaallisen perheen lapset sen kun lisääntyvät vaikka kaikilla taitaa olla kuninkaalta periytyvä dyslexia. Siinä teille tupakan ja viinan aiheuttamaa.
ADHD/ADD ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa. Se ei johdu siitä. Samassa perheessä neljästä lapsesta voi kahdella olla ADHD ja kahdella ei. Onko nämä kaksi ADHD lasta kasvatettu muita kahta huonommin? Ontuvaa, eikö? Se missä kasvatus merkitsee, on ADHD:n kanssa eläminen. ADHD lasta auttaa johdonmukaisuus, säännöllisyys, rauhallinen ympäristö. Ei jatkuva pelaaminen pleikkarilla, epäterveellinen (nopeat sokerit) ruoka, huonot yöunet jne.
Kyllä voi myös lasten psykiari tehdä diagnoosin.
No niin voi. Hyvä että korjasit. Tunteissa ja tuoksuissa kun kirjoittaa niin sattuu kärjistyksiä väärissä kohtaa. ;-)
No onpas rotuhygienisiä ajatuksia. Albert Einstein oppi puhumaan kuusivuotiaana, hänessä oli paljon aspergertyyppistä ja hän sai lapsena raivokohtauksia. Turha ihminen?
Oikea ADHD on vahvasti aivoperäinen tila.
Se miksi sitä muuna pidetään johtuu siitä, että moniongelmaisten perheiden lapsia julistetaan (itse tai yksityisasemilta kerjätyilla diagnooseilla) ADHD:ksi niiden sitä olematta.
Jos on julkiselta puolelta ADHD -diagnoosi niin kyllä se silloin on ihan oikea kehityshäiriö keskushermostossa.
Vankiloissa on juuri ne ADHD:t, jotka on jätetty diagnosoimatta. Ei ole saanut lääkitystä. Tulos näkyy sitten tuossa. Hoidettu ADHD pystyy opiskelemaan ja käymään töissä.
Meillä kaksi ADHD -poikaa, kummatkin opiskelemassa ammattikorkeakoulussa. Onneksi huomattiin ajoissa ja hoidettiin.
Ja tiedoksi kaikille, ADHD on voimakkaasti periytyvä. Meidän suvussa periytynyt tosin vaan pojille...
Neuropsykiatriset häiriöt kulkevat valitettavasti vahvasti geeneissä. Meidän kummallakin lapsilla on diagnoosit, adhd ja add. Jaksaminen on kovilla. Olemme miehen kanssa molemmat sairaanhoitajia, niin vuorotyö on välillä todella rankkaa oireilevien teinien kanssa. Lääkitys auttaa jonkun verran sekä muut tukitoimet.
Se kyllä ihmetyttää, miksi jotkut tekevät monta lasta, vaikka tietävät että suvussa kulkee tällainen ominaisuus. Arki jo yhden adhd-lapsen kanssa voi olla todella vaikeaa, saati sitten viiden.
Todella pitkä tie on adhd-diagnoosin saaminen. On ollut perheneuvolan testit, sosiaalityöntekijän vanhemmuuden kartoitus, psykologin testit, osastojakso, neurologi... Meillä varsinaisen diagnoosin teki lastentautien lääkäri. Mutta ei tule helpolla julkisella puolella! Aikuisena sitten varmaan eri asia, jos menee yksityiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd varmaan johtuu monissa tapauksissa siitä, että vanhemmilla ei ole kiinnostusta kasvattaa lapsiaan kärsivällisesti. Sitten onkin helppo syyttää muita ja lähteä vaikka baariin.
Ota asioista selvää, ennen kuin lähdet julistamaan tuollaisia törkeitä väitteitä. Adhd on synnynnäinen neurobiologinen häiriö, ei kasvatuksen tulos.
Adhd-lasten vanhemmissa todennäköisesti on enemmän tietynlaisista vaikeuksista kärsiviä, johtuen siitä, että näillä vanhemmillakin on adhd (perinnöllisyys). Mutta nämäkään vanhemmat eivät ole kasvatuksellaan lapsensa adhd:ta aiheuttaneet. Monet vanhemmat ovat myös aivan normaaleja, mutta lapsella on jostain muusta (tuntemattomasta) syystä johtuva adhd.
Kyllä kyllä. Mutta tämä koskee vain oikeaa neurologista häiriötä. Ihan samanlaisia oireita on myös lapsilla jotka oireilevat ihan puhtaasti psyykkisistä syistä. ADHD diagnoosi on vähän turhan helppo saada pelkän oirekuvan perusteella. Kotiolot, taustat ja vanhemmuuden arvio pitäisi aina selvittää myös ettei tulisi niin paljon hätäisiä vääriä diagnooseja. Tähän vaan menisi niin tuhottomasti aikaa ja resursseja joten helpompi tehdä pikainen diagnoosi ja kirjoittaa concerta tai ritalin resepti. Painotan kuitenkin että on myös ihan oikeaa ADHD:ta joka on puhtaasti neurologinen häiriö vaikka liitännäisenä psyykkistäkin oireilua yleensä esiintyy.
Millainen kokemus sinulla on adhd-tutkimuksista? Yleensä lapsi lähetetään lastenpsykiatrian poliklinikalle tutkimusjaksoon, jossa hänet tutkivat vähintään neuropsykologi ja lastenpsykiatri. Vain lääkäri eli lastenpsykiatri voi antaa diagnoosin. Hänen työparinaan on vielä psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, joka yhteistyössä psykiatrin kanssa kartoittaa lapsen taustat ja tunne-elämän, nimenomaan siksi, että muut syyt voidaan sulkea pois. Adhd-diagnoosia ei voi antaa pelkästään vanhempien tai koulun kertomuksien mukaan, vaan siihen on olemassa ihan erityiset tutkimukset. Sitä paitsi, adhd lääkitys ei auta, jos oikeaa adhd:ta ei ole, joten turha lääkitys kyllä näkyy heti, eikä sitä silloin jatketa (kaikille lääkitys tosin ei muista syistä sovi).
Hohhoijaa. Toki, näinhän sen pitäisi mennä, mutta kun ei vaan kaikkialla mene. ADHD:stä en tosin tiedä, mutta Aspergeristä kyllä, eli autismin kirjon häiriöstä kuitenkin. Meillä lapsi sai diagnoosin ihan julkisella puolella, mutta ei todellakaan ollut mitään pitkiä, hyvin monipuolisia tutkimuksia. En valita, kyllä minusta ihan maallikkonakin tuntuu, että diagnoosi on oikein. Itse asiassa minä koko asian nostin esiin, ei lasta mistään koulusta tutkimuksiin lähetetty tms. Psykologi teki peruskognitiiviset testit ja parin tunnin ajan jotain "Asperger-testejä". Neurologi luki tulokset (joiden mukaan lapsella ei psykologin mielestä missään nimessä ollut Aspergeriä) ja lukemansa perusteella sanoi, että selvästi on AS. Se siitä perusteellisuudesta ja moniammatillisesta, ristiriidattomasta yhteistyöstä. Paljon tuntui olevan painoarvoa silläkin, mitä me vanhemmat sanoimme ja olen miettinyt, olisiko ollut mahdollista saada runnottua diagnoosi läpi, jos olisimme itsepäisesti näin halunneet? Ehkä. Mutta kuten sanoin, tietysti diagnoosien pitäisi perustua hyvin huolellisiin tutkimuksiin, mutta ainakin minulle jäi poikani tapauksesta tunne, että ei se nyt kovin tarkkaa ollut.
Voisiko joku selkeästi kertoa, miksi adhd ei voisi johtua kasvatuksesta? Eli mitä sellaista siinä on, joka ei mitenkään voi johtua kasvatuksesta ja kotioloista? Onko aivoissa siis jokin muutos tai häiriö, joka on todistettu että sellainen ei voi syntyä lapsen elämän aikana kasvatuksen seurauksena, vaan on geneettinen/jo syntymästä asti ollut tms. miten se nyt pitäisi sanoa. Tiedän että otatte tämän nyt jonain vittuiluna, mutta kysyn aidosti kiinnostuneena asiasta. Miten asia siis tutkitaan ym.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd varmaan johtuu monissa tapauksissa siitä, että vanhemmilla ei ole kiinnostusta kasvattaa lapsiaan kärsivällisesti. Sitten onkin helppo syyttää muita ja lähteä vaikka baariin.
Ota asioista selvää, ennen kuin lähdet julistamaan tuollaisia törkeitä väitteitä. Adhd on synnynnäinen neurobiologinen häiriö, ei kasvatuksen tulos.
Adhd-lasten vanhemmissa todennäköisesti on enemmän tietynlaisista vaikeuksista kärsiviä, johtuen siitä, että näillä vanhemmillakin on adhd (perinnöllisyys). Mutta nämäkään vanhemmat eivät ole kasvatuksellaan lapsensa adhd:ta aiheuttaneet. Monet vanhemmat ovat myös aivan normaaleja, mutta lapsella on jostain muusta (tuntemattomasta) syystä johtuva adhd.
Kyllä kyllä. Mutta tämä koskee vain oikeaa neurologista häiriötä. Ihan samanlaisia oireita on myös lapsilla jotka oireilevat ihan puhtaasti psyykkisistä syistä. ADHD diagnoosi on vähän turhan helppo saada pelkän oirekuvan perusteella. Kotiolot, taustat ja vanhemmuuden arvio pitäisi aina selvittää myös ettei tulisi niin paljon hätäisiä vääriä diagnooseja. Tähän vaan menisi niin tuhottomasti aikaa ja resursseja joten helpompi tehdä pikainen diagnoosi ja kirjoittaa concerta tai ritalin resepti. Painotan kuitenkin että on myös ihan oikeaa ADHD:ta joka on puhtaasti neurologinen häiriö vaikka liitännäisenä psyykkistäkin oireilua yleensä esiintyy.
Millainen kokemus sinulla on adhd-tutkimuksista? Yleensä lapsi lähetetään lastenpsykiatrian poliklinikalle tutkimusjaksoon, jossa hänet tutkivat vähintään neuropsykologi ja lastenpsykiatri. Vain lääkäri eli lastenpsykiatri voi antaa diagnoosin. Hänen työparinaan on vielä psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, joka yhteistyössä psykiatrin kanssa kartoittaa lapsen taustat ja tunne-elämän, nimenomaan siksi, että muut syyt voidaan sulkea pois. Adhd-diagnoosia ei voi antaa pelkästään vanhempien tai koulun kertomuksien mukaan, vaan siihen on olemassa ihan erityiset tutkimukset. Sitä paitsi, adhd lääkitys ei auta, jos oikeaa adhd:ta ei ole, joten turha lääkitys kyllä näkyy heti, eikä sitä silloin jatketa (kaikille lääkitys tosin ei muista syistä sovi).
Osastolla töissä. Kokemusta on. Vuorovaikutus arviota ja vanhemmuuden arviota ei tehdä automaattisesti eikä aina edes yhtä kotikäyntiä. Ja vaikka näkyvillä olisikin pahasti puutteellinen vanhemmuus saatetaan diagnoosi silti asettaa.
Vuorovaikutusarvio ja vanhemmuuden arviointi eivät kuulu adhd-diagnoosin tekemiseen, koska tyypillisessä tilanteessa psykologin ja neuropsykologin tutkimukset riittävät.
Puutteellinen vanhemmuus ei luonnollisesti myöskään millään tavalla sulje pois adhd:n mahdollisuutta, koska adhd-lapsilla voi ihan yhtä hyvin olla huonoja vanhempia kuin lapsilla ylipäänsä. Mikäli vanhemmuuden laadusta on epäilyä, asia kuuluu lastensuojelulle (hoitotaho tekee ilmoituksen), joka puolestaan tekee kotikäyntejä. Hyvin usein pahasti ongelmaiset lapset hoidetaan moniammatillisessa yhteistyössä lastensuojelun kanssa.
Osastolle päätyvät yleensä vain vaikeimmin oireilevat lapset, joilla joko häiriö on todella paha, on aiheuttanut vaikeita liitännäisoireita tai joiden ympäristö ei kykene vastaamaan sopivalla tavalla ja joita näin ollen ei pystytä polikliinisesti tutkimaan.
Kannattaa jo ennen raskautta elää tervettä elämää.ei viinaa ei tupakkaa ei huumeita. Hoitaa itseään ja liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selkeästi kertoa, miksi adhd ei voisi johtua kasvatuksesta? Eli mitä sellaista siinä on, joka ei mitenkään voi johtua kasvatuksesta ja kotioloista? Onko aivoissa siis jokin muutos tai häiriö, joka on todistettu että sellainen ei voi syntyä lapsen elämän aikana kasvatuksen seurauksena, vaan on geneettinen/jo syntymästä asti ollut tms. miten se nyt pitäisi sanoa. Tiedän että otatte tämän nyt jonain vittuiluna, mutta kysyn aidosti kiinnostuneena asiasta. Miten asia siis tutkitaan ym.?
Itse olin juuri tuollainen. Luulin oikeasti että ADHD johtuu yleensä huonoista ja epätasapainoisista kotiloista ja kasvatuksesta. Tämä lähinnä sen takia että ainoa tapaus minkä näin ja jotenkin tunsin oli juuri tuollainen. Äiti oli sellainen jota ei voisi hyväksi äidiksi kutsua ja kotiolot olivat kaikkea muuta kun tasapainoiset ja normaalit. Ja lisäksi joskus kun julkisuudessa oli juttuja ADHD lapsista niin usein esimerkkinä oli joku vanhempi jolla oli sitten selvästi muita ongelmia kuten esim. alkoholismia tai muuta.
Olin aika yllättynyt kun lukiessani enemmän aiheesta sain selville että kyse on neurologinen oire ja pelkästään kasvatuksella tai kotioloilla ei ole merkitystä. Se että niillä ei olisi merkitystä ollenkaan ei tietenkään ole totta mutta olisihan se aika ihmeellistä että jos "oikeaa" ADHD:ta esiintyisi vain niillä "kunnon" perheillä jossa kaikki on kondiksessa ja eletään sen ihanne keskivertoperheen elämää ja sitten joillain vähän huonommista yhteiskuntaluokista tulevilla, joilla on ehkä jotain ongelmia se ADHD ei olisi ollenkaan neurologista vaan pelkästään huonojen kotiolojen tai kasvatuksen aikaansaamaa? Kun, todistettavasti ADHD:ta esiintyy myös sellaisissa perheissä missä ei kaivelemallakaan ole voitu löytää jotain minkä vanhemmat olisivat tehneet väärin tai olisi pitänty toimia toisin. Onhan sekin myös tunnettu seikka että esim. ennenaikaisena syntyminen lisää ADHD:n riskia eikä siinä paljon paina yhteiskuntaluokka. Perinnöllisyyskin on yhdistetty ADHD yhteyteen.
Minä tunnen yhden perheen jossa yksi lapsista on saanut ADHD diagnoosin ja muut ovat kaikin puolin tavallisia. Sen selvän eron huomasi jo pienestä pitäen ja totta tosiaan kyllä sen vaan jotenkin huomaa että ne aivot tuolla lapsella toimivat vaan eri tavalla tietyissä tilanteissa. Ja selvästi lapsi on jotenkin tunteiden vietävissä eikä voi hillitä itseään ja on jotenkin hukassa itsekin niiden sekavien tunteiden kanssa. Joten kyllä, se vain on aivoista johtuvaa. Valitettavasti tiede ei ole vielä niin pitkällä että selvästi nähtäisiin aivoja kuvantamalla mitä siellä tapahtuu ja kenellä on 100% ADHD ja kenellä ei. On tietenkin jotain jo pystytty kuvantamaan mutta ei niin selvästi että kuvantamalla voitaisiin diagnooseja tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Todella pitkä tie on adhd-diagnoosin saaminen. On ollut perheneuvolan testit, sosiaalityöntekijän vanhemmuuden kartoitus, psykologin testit, osastojakso, neurologi... Meillä varsinaisen diagnoosin teki lastentautien lääkäri. Mutta ei tule helpolla julkisella puolella! Aikuisena sitten varmaan eri asia, jos menee yksityiselle.
Kunnolla tutkittuna ja vanhemmuus arvioituna diagnoosia ei saa heittämällä. Yksityiseltä puolelta sitä kai haetaan kun julkisella ei olla 'uskottu'.
Millainen kokemus sinulla on adhd-tutkimuksista? Yleensä lapsi lähetetään lastenpsykiatrian poliklinikalle tutkimusjaksoon, jossa hänet tutkivat vähintään neuropsykologi ja lastenpsykiatri. Vain lääkäri eli lastenpsykiatri voi antaa diagnoosin. Hänen työparinaan on vielä psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, joka yhteistyössä psykiatrin kanssa kartoittaa lapsen taustat ja tunne-elämän, nimenomaan siksi, että muut syyt voidaan sulkea pois. Adhd-diagnoosia ei voi antaa pelkästään vanhempien tai koulun kertomuksien mukaan, vaan siihen on olemassa ihan erityiset tutkimukset. Sitä paitsi, adhd lääkitys ei auta, jos oikeaa adhd:ta ei ole, joten turha lääkitys kyllä näkyy heti, eikä sitä silloin jatketa (kaikille lääkitys tosin ei muista syistä sovi).