Miksi toisiin perheisiin syntyy jatkuvasti pelkkiä erityislapsia?
Tiedän muutaman perheen jossa toisessa kaikilla neljällä ADD/AHDD ja toisen, jossa kaikki viisi ovat yliherkkiä ja allergisia suunnilleen kaikelle.
Ja asiasta toiseen, kun vanhemmat tajuavat että jokaisella pennulla on sama vaiva, miksi jatketaan lisääntymistä?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd käy yhteiskunnalle kalliiksi. Kyllä, juuri se lisätuki. Ja tuleeko näistä ihmisistä koskaan tuottavia aikuisia? Vangeista suurella osalla on adhd, ja taas maksetaan...
Mun ex:llä on adhd ja tekee tuottavaa työtä, on ollut töissä heti ammattikoulun päättymisestä alkaen ja on ahkera työmies, harvoin saikulla. Ainoa erityinen tuki, mitä sai koulussa, oli mukautettu opintosuunnitelma. Eli sai helpotuksia tai vapautuksia joistain aineista, kuten esim kielet. Ei siihen paljoa uhrattu. Meidän esikoisella on adhd, opiskelee ammattikoulussa ja aikoo valmistuttuaan työelämään. Hänellä tukea oli enemmän, koska nykyään on pienryhmäopetusta ja lääkitystä ja diagnostiikkaa enemmän kuin mitä oli 80-luvulla.
Yhteiskunnassa, työelämässä on paljon ahdh tai add ihmisiä sekä muitakin erityisaikuisia, varmasti enemmän kuin vankiloissa. Mutta miten me saatais teidän
Sitten kun saisi tukea näille erityisen kuormittavien työkavereille ja koulukavereille sekoiluja auttamaan seurata. Muillakin kuin erityisillä on oikeuksia
Myös vaikeasti henkisesti sairaat saattaa kyetä saamaan lapsia aikaan ja jopa toistuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta perheessä ja tällä otannalla, mitä seurannut sitten lasten kavereita, kasvatusta ja kotioloja, niin kyllä se syy yleensä löytyy sieltä kotoa. Ei osata, ei jakseta kasvattaa, lapset kukkoilee ja hyppii silmille ja sille haetaan joku muotidiagnoosi, vaikka se muksu vaan tarvis rajat.
Ei niitä diagnooseja saa pelkästään huonosta käytöksestä, mistä tällainen luulo kumpuaa, että kasvatuksella voisi poistaa diagnoosin? Aika monella yritysjohtajan lapsista on adhd ja tuo on havaittavissa vanhemman energisyydessä. Eli monesti se "draivi" tai äkkipikaisuus ja nopea päätöksenteko onkin oikeasti adhd:ta, mutta ennen ei diagnooseja saatu.
Isälläni 80v on melko varmasti ADHD mutta eihän noin vanhaa tutkita.
Minä olen 48v ja sain oman diagnoosin 32vuotiaana kun lapset olivat ensin saaneen omansa.
Kaksi lasta jolla ADHD ja yksi jolla ADHD JA autismi.
TÄTÄ EI MITENKÄÄN VOI NÄHDÄ RASKAUSAIKANA TAI VASTASYNTYNEESTÄ.
Kun esikoista alettiin tutkia oli toinen jo syntynyt ja kolmas tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 10 v taiteellisesti lahjakas, matemaattisesti älykäs adhd-tyttö joka kävi ensimmäisen ja toisen luokan pienryhmässä. Mikään häirikkö tytär ei ikinä ole ollut, vaan adh näkyy lähinnä hajamielisyytenä ja ajatuksiin vajoamisena. Uskon, että varhain aloitetut tukitoimet ovat auttaneet paljon.
Vanhempien mielestä se oma lapsi on hyvin ihmeellinen, vaikka olisi ihan tavallinen
Samat häröt jatkavat uraansa sekoilemalla lastensa kanssa ja työelämässä, mikäli sinne ovat ikinä itsensä saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta perheessä ja tällä otannalla, mitä seurannut sitten lasten kavereita, kasvatusta ja kotioloja, niin kyllä se syy yleensä löytyy sieltä kotoa. Ei osata, ei jakseta kasvattaa, lapset kukkoilee ja hyppii silmille ja sille haetaan joku muotidiagnoosi, vaikka se muksu vaan tarvis rajat.
Et voisi olla enemmän oikeassa! Hyvin usein asia on juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta perheessä ja tällä otannalla, mitä seurannut sitten lasten kavereita, kasvatusta ja kotioloja, niin kyllä se syy yleensä löytyy sieltä kotoa. Ei osata, ei jakseta kasvattaa, lapset kukkoilee ja hyppii silmille ja sille haetaan joku muotidiagnoosi, vaikka se muksu vaan tarvis rajat.
Et voisi olla enemmän oikeassa! Hyvin usein asia on juuri näin!
Teillä menee syyt ja seuraukset sekaisin, ja munat ja kanat ja ylipäätään kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Asun Itä-Suomessa ja täällä suurten järvien erottamilla pikku paikkakunnilla on paljon sukuja, joissa on useita erityispiirteisiä henkilöitä monessa sukupolvessa. Alueilla on totuttu tähän ja nk. normaaleilla sukulaisilla on tavanomainen rooli autella eri tavoin näitä henkilöitä. Hoidellaan asiat Kelassa, raivataan huushollia, ostetaan kirpparilta heille kodin tarvikkeita, neuvotaan puhelimessa jne. Kyse on perimästä, mutta ilmiö on niin monimuotoinen ja sattumanvarainen, että joka sukupolvi vain hankkii kirkkain silmin lapsia. Ihan muualta muuttaneet esim. opettajat ovat aluksi huuli pyöreänä, mutta lopulta kaikkeen tottuu. Ihmisarvo on jakamaton jokaisella.
Pohjois-Karjalassa 20 %:lla alakoululaisista pojista on adhd. Tuo on hyvin hämmentävä luku. Joko siellä joku lääkäri antaa pojille hyvin helposti tuota diagnoosia tai olisi syytä alkaa miettimään, miksi noin on ja hedelmöityshoidoilla ratkaisemaan asiaa.
Kysymykseen, miksi niitä lapsia tehdään lisää. Minun nuorin oli jo syntynyt silloin kun vanhin alkoi oireilla. Vauva- ja pikkulapsiaikana oli kaikilla helppo. Nyt on sitten 3 ADHD-lasta.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen/tiedän neljä tällaista perhettä. Kaikilla 2-5 erityislasta. Jokaikisessä lasten "erityisyys" johtuu siitä, että mamma on ryypännyt läpi raskauksien. Sitten selitetään tietysti geeneilla ja tuurilla... Tiedän kyllä siis tasan tarkkaan, mitä ajatella näistä ihmisistä.
Oma äitini ei todellakaan juonut, eikä myöskään polttanut tai muutenkaan ole koskaan elänyt epäterveellisesti ainakaan tietoisesti. Kaikki me lapset ollaan selvästi jossain kohtaa autismin kirjolla. Kun katsoo isäämme ja hänen sukuaan, ymmärtää mistä ne geenit tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta perheessä ja tällä otannalla, mitä seurannut sitten lasten kavereita, kasvatusta ja kotioloja, niin kyllä se syy yleensä löytyy sieltä kotoa. Ei osata, ei jakseta kasvattaa, lapset kukkoilee ja hyppii silmille ja sille haetaan joku muotidiagnoosi, vaikka se muksu vaan tarvis rajat.
Et voisi olla enemmän oikeassa! Hyvin usein asia on juuri näin!
Joskus neurotyypillisten lasten vanhemmat tulevat ylimielisesti tyrkyttämään omia pomminvarmoja kasvatusmenetelmiään, jotka ei nepsylapsella vaan kertakaikkiaan toimi. Sitten ne kuvittelevat olevansa jotain mestarikasvattajia vain siksi, että oman lapsen hermosto sattui toimimaan normaalisti ja synnynnäinen temperamenttikin olemaan helppo. News flash: ei se lapsen neurotyypillisyys sinun omaa ansiotasi ole. Ole nyt vaan kiitollinen että kävi hyvä mäihä ja anna muiden olla.
Vierailija kirjoitti:
Kysymykseen, miksi niitä lapsia tehdään lisää. Minun nuorin oli jo syntynyt silloin kun vanhin alkoi oireilla. Vauva- ja pikkulapsiaikana oli kaikilla helppo. Nyt on sitten 3 ADHD-lasta.
Joko diagnoosin täytyy olla väärä tai et halunnut nähdä heidän ylivilkkauttaan pikkulapsiaikana. Adhd on pysyvä ominaisuus, ei se voi puhjeta myöhemmin, vaan on täytynyt olla jo pikkulapsiaikana.
Koska evoluutio haluaa, että erityislapset eivät kuole sukupuuttoon. Heissä on ilmiselvästi jotain sellaisia tekjöitä, joita kannattaa säilyttää ihmisgeenistössä.
Ihan siitä että leikin lapsena ulkona kun Tsernobylin säteily laskeutui suomeen niin on voi olla että lapsilla sairauksia. Osa syistä on geeneissä mutta siitä ei tiedetty kun lapsi hankittiin. Enemmän olisin huolissani miksi joku synnyttää murhaajia ja raiskaajia ym
Heikommalla aineksella (vait rässä ja tummat) on geeneissä jo ne viat ja nämä ryhmät lisääntyvät eniten.
Ei tätä enää oikein talous eikä hoito/ohjaus/koulutus resurssit kestä, tulokset ovat näkyvissä ja alaspäin mennään!
Jopa 40-80 %:lla adhd-lapsella on uniongelmia, kuten nukahtamisvaikeus, herääminen yöllä tai liian aikaisin herääminen. Lisäksi kielen kehityksen ja motoristen taitojen viivästyminen. Ilmeisesti adhd pystyttäisiin selvittämään jo varsin aikaisin, ainakin sen todennäköisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta perheessä ja tällä otannalla, mitä seurannut sitten lasten kavereita, kasvatusta ja kotioloja, niin kyllä se syy yleensä löytyy sieltä kotoa. Ei osata, ei jakseta kasvattaa, lapset kukkoilee ja hyppii silmille ja sille haetaan joku muotidiagnoosi, vaikka se muksu vaan tarvis rajat.
Ei niitä diagnooseja saa pelkästään huonosta käytöksestä, mistä tällainen luulo kumpuaa, että kasvatuksella voisi poistaa diagnoosin? Aika monella yritysjohtajan lapsista on adhd ja tuo on havaittavissa vanhemman energisyydessä. Eli monesti se "draivi" tai äkkipikaisuus ja nopea päätöksenteko onkin oikeasti adhd:ta, mutta ennen ei diagnooseja saatu.
Nyt vastahan jossain on alettu tutkimaan ensin kotiolot ennen diagnoosia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanoen: huonot geenit. Ja kaippa häilyväisillä kotioloillakin voi joskus olla merkitystä.
Häilyvillä kotioloilla ne diagnoosit usein tulee. Jätetään lapset kasvamatta, kun ei jaksa. Vanhin lapsista on Asperger ja kyllä on väännetty pienestä pitäen, osaa käyttäytyä todella hyvin ei ole mikään epäsosiaalinen möläyttelijä vaan tiedostaa mitä voi sanoa ja miten käyttäydytään
Eli sun lapsi on saanut asperger-diagnoosin teidän häilyvien kotiolojen vuoksi? Olette jättäneet kasvattamatta kun ette jaksa? 🤔
Ei, mutta kun on kolme muutakin lasta ja vain yhdellä diagnoosi. Tajuatko tai osaatko lukea vanhin lapsista ja sana lapsista on monikossa. Eli yhdellä neljästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymykseen, miksi niitä lapsia tehdään lisää. Minun nuorin oli jo syntynyt silloin kun vanhin alkoi oireilla. Vauva- ja pikkulapsiaikana oli kaikilla helppo. Nyt on sitten 3 ADHD-lasta.
Joko diagnoosin täytyy olla väärä tai et halunnut nähdä heidän ylivilkkauttaan pikkulapsiaikana. Adhd on pysyvä ominaisuus, ei se voi puhjeta myöhemmin, vaan on täytynyt olla jo pikkulapsiaikana.
Adhd ei tarkoita aina ylivilkkautta.
Samat ongelmat aiheuttaa vaikeuksia työelämässä ja ihmissuhteissa. Siinä ehtii monen kumppanin kanssa saada erityislapsia, kun on nopeat käänteet.