Onko puolison status tärkeää?
Naisen? Miehen? Pitääkö olla hyvä koulutus, ammatti, käydä töissä, olla varallisuutta? Vai riittääkö että tulee toimeen pääomatuloillaan? Saako olla työtön, opiskelija, puolison siivelläeläjä, tuilla eläjä? Onko suvulla merkitystä? Työpaikalla tai edellisillä työpaikoilla?
Kommentit (16)
On se,että pienipalkkaisena ja normiduunarina voi nostaa omaa arvoaan puolison asemalla.Kuvitelkaa meidän asemaa jos me kaikki oltaisiin sinkkuja ja pitäisi päteä vaan omilla avuilla;)
On sillä merkitystä. Valehtelin vuosikaudet itselleni, ettei sillä ole. Seukkasin sitten kaiken maailman matalan statuksen miesten kanssa ja tunsin itseni epämääräisen noloksi, kun niitä piti esitellä tutuille. Nyt en enää jaksa valehdella itselleni. Status merkitsee ja sillä hyvä.
Sarjassa "maailmassa on myös epämukavia totuuksia mutta silti ne ovat totuuksia" -osastoa. Mitä nopeammin tuonkin tajuaa, sen vähemmän vuosia hukkaa elämästään.
Täytyy tunnustaa, että mulle sillä ainakin on merkitystä. Luulenpa, etten minkään sähkömiehen vaimo pystyis olemaan. Todennäköisesti arvo- ja ajatusmaailma sellaisen kanssa olisi aivan erilainen..
Koulutus itsessään ei ole tärkeä, mutta itse halusin ja haluan kumppaniltani älykkyyttä (nokkeluutta, "sosiaalista älykkyyttä", ei vain loogis-analyyttista, jos nyt älykkyys pitää jotenkin perustella), sivistyneisyyttä, samanlaisia kiinnostuksen kohteita ja samanlaista arvomaailmaa. Jos älykäs, lukenut, sivistynyt ihminen viihtyisi roskakuskina (käytän tarkoituksella kärjistettyä esimerkkiä) eikä kokisi sitä ongelmaksi, ettei hänellä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa, tehdä etätöitä tai varaa lähteä kanssani matkoille, niin ei hänen ammattinsa sinänsä olisi este. Ihmettelisin kyllä kovasti, miksei hän tekisi jotain mielekkäämpää ja sellaista työtä, missä olisi enemmän valtaa itse päättää tekemisistään. Elämäntapatyöttömän kanssa en voisi olla, koska meiltä puuttuisi nimenomaan se yhteinen arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet.
Miesystäväni tuloja tai omaisuutta en tiedä, en myöskään pystyisi määrittelemään hänen statustaan, kun koko käsite on minulle aika outo tässä yhteydessä. Ei hän ainakaan julkkis ole eikä päättävässä asemassa eikä mitään kuuluisaa sukua. Ihan tavallinen suomalainen mies, joka harrastaa kulttuuria, katsoo jalkapalloa ja joskus muutakin urheilua, ja tykkää nikkaroida.
Kaikkiin muihin vastaan ei ole merkitystä, mutta siivelläeläjä ei saa olla. Auttaa voin, jos se on vastavuoroista.
Arvostan ja kiinnostun kouluttautuneista miehistä enemmän. Ei sen kummempaa. Sen sijaan ulkonäkö menettää merkitystään mitä vanhemmaksi tulen. Älykkyys ratkaisee.
Ei taida olla yhtään miestä vastaajissa? Miehet? Mielipiteitänne. ap
Jonkinlainen vähintään amk-tutkinto saisi miehellä olla. Työpaikka ja omistusasunto, sopivasti sijoituksia. N48
Mieheni on aika korkean statuksen mies, ja ei siitä ainakaan haittaa ole. Mutta todellisuudessa minä kuten muutkin tuttuni valitsin puolisoni nuorena opiskelijana, jolloin kenellekään ei ollut sen kummempaa statusta, joten ei se valintaan eikä rakastumiseen vaikuttanut.
Eksä on korkean statuksen mies. Hänestä jäi sen verran ikävä maku, että vieläkin sisimmässä tunnen tiettyä vastenmielisyyttä hänen ammattikuntaa kohtaan. Nykyinen on peruskoulupohjainen duunari. Lämmin, miehekäs ja älykäs. Hän on ihan hyvätuloinen ja tehnyt töitä yhtäjaksoisesti nuoresta asti.
Luultavasti elämäntapatyöttömästä en kiinnostuisi. Kaipaan tietyllä tavalla aktiivista miestä, kun itsekin olen. Jonkinlainen liikunnallisuus on myös tärkeää. Ja että olisi joku oma harrastus. Sen sijaan ulkonäkö ei ole tärkeä. Suvulla ei ole merkitystä. Eikä varallisuudellakaan, kunhan tulee omilla rahoilla toimeen.
Tärkeintä on keskinäinen kemia. Sitä on vaikea sanoa, mistä se syntyy. Se menee kuitenkin kaiken muun edelle.
Ollaan oltu lukiosta saakka yhdessä, joten valintaan ei ole vaikuttanut. Mutta täytyy myöntää, että olen ylpeä mieheni saavutuksista, ja siitä että hänellä on korkea koulutus, hyvä palkka ja asema.
Kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa reilu kaksikymmentä vuotta sitten, oli hän aloittanut juuri opiskelun ja minä olin toimistöissä. Mies teki opiskelun ohella töitä. Molemmat asuimme vuokralla ja rahaa ei paljoa ylimääräisiä ollut. Molempien vanhemmat olivat tavallisia duunareita, joilla tosin oli asiat hyvin ja omistusasunnot.
Minun asuntoni oli isompi, peräti 30 m2, joten mieheni muutti luokseni ja elimme muutaman vuoden hyvin säästeliäästi. Mies valmistui, sai hyvän työn, menimme naimisiin, teimme lapsia ja työpaikat ovat muuttuneet molemmilla. Myös rahaa on nyt mukavasti ja oma lainaton koti.
Siivelläeläjää emme olisi kumpikaan ottaneet ja kumpikaan meistä ei sellainen ollut, vaan olemme samanlaisia reippaasti työhön kuin työhön tarttuvia, joilla on terveet samanlaiset arvot. Työttömyyttä on suhteemme aikana ollut muutama kuukausi, mutta se ei merkinnyt mitään. Täysin työtöntä ja laiskaa miestä en olisi edes vilkaissut ja statuksellaan liihotteleva mies olisi jäänyt myös väliin.
Mä oon rakastunut mieheeni, kun hän oli työtön. Insinööri ja halukas töihin kuitenkin. Exäni oli baarimestari. Eli mulle on kelvannut duunari ja työtön. Tärkeämpää kuin tutkinnot on kuitenkin yleissivistys.
Mulla on myös opistoasteen tutkinto, kaksikin ja yli 5 tonnin palkka. Tienaan selvästi miestäni enemmän. Kuulumme selkeästi keskiluokkaan.
Status ei ole tärkeä vaan perhe, ystävät, se että viihtyy omassa elämässään ja on rakentanut siitä itselleen parhaan mahdollisen.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tunnustaa, että mulle sillä ainakin on merkitystä. Luulenpa, etten minkään sähkömiehen vaimo pystyis olemaan. Todennäköisesti arvo- ja ajatusmaailma sellaisen kanssa olisi aivan erilainen..
Näin varmasti on. Sähkömies on sinulle todennäköisesti liian fiksu ja käytännöntaitoisena ihmisenä myös turhautuu tumpeloon akateemikkoon. Arvot nyt eivöt liity ammattiin, vaan ihmiseen itseensä. Tosin moni akateeminen on vähän turhan tärkeä typerys, jonka arvot ovat syvältä ja tekopyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tunnustaa, että mulle sillä ainakin on merkitystä. Luulenpa, etten minkään sähkömiehen vaimo pystyis olemaan. Todennäköisesti arvo- ja ajatusmaailma sellaisen kanssa olisi aivan erilainen..
Millainen on sitten sähkömiesten arvo- ja ajatusmaailma? Mulla ei ole mitään käsitystä.
Ei ole merkitystä, naiset vain sattumalta rakastuvat itseään parempituloisiin miehiin!