Kirppareiden hinnat

Itse köyhänä kierrän kirppiksiä juuri sen takia, että ostaisin halvalla jo käytettyä tavaraa. Olen moneen otteeseen nähnyt ihan kivoja esim. astioita. Niissä on paljon naarmuja ja joissain pinttymiä ulkopuolella, ei mua haittaisi hirveästi, mutta sitten on laitettu lautasten hinnaksi esim 3e /kpl. Tuolla hinnalla löydän jo kaupastakin ihan uusia lautasia. Sama juttu on kyllä tori.fi. Huonekaluista kamalia hintoja, melkein yhtä kalliita kuin uusinakin, vaikka on pinttymää, halkeamaa tai muuten kulumaa. 

Hinnoittelu on taito laji, mutta ilmeisesti on helpompi hinnoitella yläkanttiin kuin alakanttiin. Mutta monesti -ainakin niillä kippaeilla, joilla itse asioin saattaa myös toisinana, iitse asiassa melko usein löytää hinta -laatu suhteeltaan hyviä ellei peräti erinomaisia löytöjä. -  Toki harvemmin sitä kaikkein kamalinta ääripäätä, jossa myyjällä on mennyt jätastiaan ja kirpputoripöydälle tuodut tavarat sekaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Hinnoittelu on taito laji, mutta ilmeisesti on helpompi hinnoitella yläkanttiin kuin alakanttiin. Mutta monesti -ainakin niillä kippaeilla, joilla itse asioin saattaa myös toisinana, iitse asiassa melko usein löytää hinta -laatu suhteeltaan hyviä ellei peräti erinomaisia löytöjä. -  Toki harvemmin sitä kaikkein kamalinta ääripäätä, jossa myyjällä on mennyt jätastiaan ja kirpputoripöydälle tuodut tavarat sekaisin. 

Olen huomannut että usein yhdistyksien pitämillä kirppareilla jonne ihmiset antaa ilmaiseksi tavaraa on paremmat hinta-laatusuhde, kuin kirppareilla, jossa ihmiset itse hinnoittelee tavaransa. Oli kerran nahkainen laukku, revennyt, likainen, ei sellaista voisi edes käyttää, mutta silti pyydettiin 15e. Tai vielä pahempi oli likaiset, ihan törkeälle haisevat lenkkarit joista pyydettiin 8euroa. 

Tänään kävin kirpputorilla.

Joku myi puoliksi käytettyä Rexonan roll-on -dödöä!

Toinen myi puoliksi käytettyä Palmolive-suihkusaippuaa.

Kolmas oli kerännyt tölkin sinettejä (niitä, joilla tölkki aukaistaan) DIY-hengessä läjäpäin!

Onko kukaan kirpparilla kuullut, että roinaa - etenkin käytettyä koskemetiikkaa - voi laittaa semmoiseen paikkaan kuin roskakori? Onko kirpparismyyjä koskaan kuullut sanaa "JÄRKI"?

Itkisin, jos ei naurattaisi.

Olen myös ihmetellyt hintoja kirpparilla: avattu puolen kilon purupussi (siis lemmikeille käytettävä) 3euroa. Kaupassa ihan avaamaton pussi euron. Likaisia kanien juomapulloja 3euroa kpl, taas saa ihan uusia samaan hintaan. Likaiset ja kuluneet converset 20euroa. Tekonahkatakit tuntuvat myös olevan hinnoissaan, vähän kuluneestakin voi helposti pyytää yli 30euroa.

Ja kun ihmiset kantavat likaisia tavaroita kirpparille niin siellä leijailee sellainen kummallinen haju.

Näistä syistä käyn erittäin harvoin kirppareita kiertämässä.

Vierailija kirjoitti:

Tänään kävin kirpputorilla.

Joku myi puoliksi käytettyä Rexonan roll-on -dödöä!

Toinen myi puoliksi käytettyä Palmolive-suihkusaippuaa.

Kolmas oli kerännyt tölkin sinettejä (niitä, joilla tölkki aukaistaan) DIY-hengessä läjäpäin!

Onko kukaan kirpparilla kuullut, että roinaa - etenkin käytettyä koskemetiikkaa - voi laittaa semmoiseen paikkaan kuin roskakori? Onko kirpparismyyjä koskaan kuullut sanaa "JÄRKI"?

Itkisin, jos ei naurattaisi.

Hyi. Kosmetiikkatuotteet ovat kyllä pahimpia mitä näkee, kun on ollut 'vähänkäytettyjä' huulipunia ym. En kyllä ikinä lähtis itse tuollaisia ostamaan. 

Olisin ostanut tänään Jyskin käyttämättömät lakanat kirppikseltä, mutta hintapyyntö - 25e - oli liikaa. Ne on kirppiskamoja.

Ihmiset ovat äärettömän ahneita. Kuvittelevat että mikä tahansa, millä hinnalla hyvänsä menee kaupaksi.

Itse möin kamaa vastikään 800 e euron edestä. Keino: paljon hyvää tavaraa, etenkin sisustuskamoja, pilkkahinnalla. Hinnat 1-18e. Kauppa kävi kuumana!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnoittelu on taito laji, mutta ilmeisesti on helpompi hinnoitella yläkanttiin kuin alakanttiin. Mutta monesti -ainakin niillä kippaeilla, joilla itse asioin saattaa myös toisinana, iitse asiassa melko usein löytää hinta -laatu suhteeltaan hyviä ellei peräti erinomaisia löytöjä. -  Toki harvemmin sitä kaikkein kamalinta ääripäätä, jossa myyjällä on mennyt jätastiaan ja kirpputoripöydälle tuodut tavarat sekaisin. 

Olen huomannut että usein yhdistyksien pitämillä kirppareilla jonne ihmiset antaa ilmaiseksi tavaraa on paremmat hinta-laatusuhde, kuin kirppareilla, jossa ihmiset itse hinnoittelee tavaransa. Oli kerran nahkainen laukku, revennyt, likainen, ei sellaista voisi edes käyttää, mutta silti pyydettiin 15e. Tai vielä pahempi oli likaiset, ihan törkeälle haisevat lenkkarit joista pyydettiin 8euroa. 

Minusta kertoo yhdityksestä hyvää, jos se ei pyri tekemään lahjoitustavaroilla maksimaalista voiton tavoittelua, vaan tekee hyvää -vai olisko oikeampi sanoa hyväntekeväisyyttä,-  myös niin, että tarjoaa ostettavaksi (vähävariaisille) edullisempia vaihtoehtoja. Toki toinen juttu on, että yhditsys saa oikeasti jonkun super arvokkaan kohteen -sanotaanko vaikka pari arvo taideteosta, niin ei välttämttä ole perusteltua, että ne annettaisiin nimellisellä korvauksella ensin ehtineelle (vähävaraiselle) - vaikka toisaalta puolensa siinäkin.   

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ihmetellyt hintoja kirpparilla: avattu puolen kilon purupussi (siis lemmikeille käytettävä) 3euroa. Kaupassa ihan avaamaton pussi euron. Likaisia kanien juomapulloja 3euroa kpl, taas saa ihan uusia samaan hintaan. Likaiset ja kuluneet converset 20euroa. Tekonahkatakit tuntuvat myös olevan hinnoissaan, vähän kuluneestakin voi helposti pyytää yli 30euroa.

Ja kun ihmiset kantavat likaisia tavaroita kirpparille niin siellä leijailee sellainen kummallinen haju.

Näistä syistä käyn erittäin harvoin kirppareita kiertämässä.

Itse käyn harvoin juuri noilla kirppareilla missä ihmiset myyvät omia tavaroitaan, mutta yhdistyksien järjestämän kirpparit ovat usein siistejä ja he pesevät tavarat ennen kuin laittavat esille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnoittelu on taito laji, mutta ilmeisesti on helpompi hinnoitella yläkanttiin kuin alakanttiin. Mutta monesti -ainakin niillä kippaeilla, joilla itse asioin saattaa myös toisinana, iitse asiassa melko usein löytää hinta -laatu suhteeltaan hyviä ellei peräti erinomaisia löytöjä. -  Toki harvemmin sitä kaikkein kamalinta ääripäätä, jossa myyjällä on mennyt jätastiaan ja kirpputoripöydälle tuodut tavarat sekaisin. 

Olen huomannut että usein yhdistyksien pitämillä kirppareilla jonne ihmiset antaa ilmaiseksi tavaraa on paremmat hinta-laatusuhde, kuin kirppareilla, jossa ihmiset itse hinnoittelee tavaransa. Oli kerran nahkainen laukku, revennyt, likainen, ei sellaista voisi edes käyttää, mutta silti pyydettiin 15e. Tai vielä pahempi oli likaiset, ihan törkeälle haisevat lenkkarit joista pyydettiin 8euroa. 

Minusta kertoo yhdityksestä hyvää, jos se ei pyri tekemään lahjoitustavaroilla maksimaalista voiton tavoittelua, vaan tekee hyvää -vai olisko oikeampi sanoa hyväntekeväisyyttä,-  myös niin, että tarjoaa ostettavaksi (vähävariaisille) edullisempia vaihtoehtoja. Toki toinen juttu on, että yhditsys saa oikeasti jonkun super arvokkaan kohteen -sanotaanko vaikka pari arvo taideteosta, niin ei välttämttä ole perusteltua, että ne annettaisiin nimellisellä korvauksella ensin ehtineelle (vähävaraiselle) - vaikka toisaalta puolensa siinäkin.   

Yleisemmin yhdistykset tietävät mitkä ovat arvokkaampia ja on niillä sitten enemmän hintaakin, esim antiikkihuonekalut ovat aina huomattavasti kalliimpia. 

Hyvä neuvo kirppismyyjille. Pese ja silitä vaatteet. Puhdista myytävät tuotteet. Pidä kaikki siistinä.

Jos oikeaa romua, niin kerää romu - rompe - erilleen siisteistä tavaroista.

Jos on vaikea sisäistää kirpputorin ydintä, "päästä eroon kamoistasi" , niin älä vie tavaroitasi kirpputorille.

Myy kuin halpakauppias ja Vesa Keskinen. Paljon tuotteita pilkkahintaan. Lopputuloksena pääset tavaroistasi eroon, tienaat muutaman rovon. Mikä olikaan tärkeintä: eroon tavaroista...

Mä lopetin kirppisten pitämisen. Törkeää varastamista. Ihan röyhkeää uloskantoa.

Nykyään lahjoitan ylimääräiset kamat suoraan hyväntekeväisyyteen. Ihmettelen suuresti, miksi ihmiset eivät LAHJOITA turhia tavaroitaan kenellekään. Kun kuolet, niin mitään et vie mennessäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetin kirppisten pitämisen. Törkeää varastamista. Ihan röyhkeää uloskantoa.

Nykyään lahjoitan ylimääräiset kamat suoraan hyväntekeväisyyteen. Ihmettelen suuresti, miksi ihmiset eivät LAHJOITA turhia tavaroitaan kenellekään. Kun kuolet, niin mitään et vie mennessäsi.

Kaikesta tavaroista yritetään saada se maksimi määrä rahaa takaisin, on ne sitten missä kunnossa tahansa. 

Kirpputorit ovat epätoivoisia ihmisiä varten. Osa kiertää kirpputoreja, ja harjoittaa reilusti harmaata taloutta. Ostetaan tai varastetaan tavaroita yhdestä pisteestä, viedään kaupungin toiselle kirppikselle myyntiin.

Toisaalta, kirpputoreilta saa kyllä aika edullisesti elämän perustavaroita, jos esim. opiskelijan pitää varustaa kämppäänsä. Ja koska kamat ovat kirpputoreilta, ei niihin synny erityistä omistamisen suhdetta.

Mutta mutta. Mulla jostain syystä tuli mitta täyteen tätä kirppisepätoivoa ja tavaroiden hinnoittelua. Omassa kotona tavarat tuntuivat hienoilta, ainutlaatuisilta, laadukkailta. Kun ne vein kirpputorille, huomasin, että lähes joka pöydässä on samankaltaisia turhia tavaroita.

Mitä opin? Älä osta mitään. Käytä tavaroitasi loppuun asti. Pärjäät vähemmälläkin. Yksi hyvä kuin kymmenen halpaa. Kaikki astiat ovat arkipäivää varten.

Silti kirpputorilla vellonut epätoivo saa minut kääntymään ovella pois. On minäkuvaa ja itsearvostusta heikentävä asia, kun ostaa ja käyttää kirppiskamoja.

Kirppismyynnin lopettamisen jälkeen elämänlaatuni koheni.

Kirppismyynti kiskurihintoineen ei ole kierrätystä. Vaan sitä jo moneen kertaan mainuttua epätoivoa. Ehkä myös köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Yksikään kirppisvaate, jonka muinoin ostin, ei sopinut minulle. Niissä aina oli jotain vikaa.

"Myy kuin halpakauppias ja Vesa Keskinen. Paljon tuotteita pilkkahintaan. Lopputuloksena pääset tavaroistasi eroon, tienaat muutaman rovon. Mikä olikaan tärkeintä: eroon tavaroista..."

Tämä on nykyisin vain osan kirpparilla toimivista tärklein tavoite. - Jos tai  kun on käynyt kirppareilla vähän enemmän niin on saattanut panna merkille, että paitsi kirppispöytiä vuokraavalla niin myös osa muista myyjistä harrastaa enempi -vähempi tuottoisaa businestä ostamalla pilkkahinnalla ja yrittämällä sen jälkeen myydä saman tuotteen (huomattavasti) kalliimmalla.

Itse aikanaan vein kirpparille tavaroita ja vaikka pointtini oli ennen kaikkea päästä tavaroista eroon niin hieman harmitti se, että ennen kuin ehdin laittaa tavaroita kunnolla esille niin paikalle "hyökkäsi" joukko uteliaita, jotka halusivat katsoa ja tutkia tavaroita jo ennen kuin olen niitä saanut kunnolla esille. Ja tämä ei edes riittänyt vaan niitä piti myös isompaan ääneen arvostella ja kertoa kuinka en voi tai saata niitä myymällä rikastua. - Niin rikastumista vartenhan kirppispöydän vuokrasinkin. - Kannattaa muidenkin tehdä, niin miljoona poikineen on tienattu ennen illan koittoa; vai mitä tuohon olisi pitänyt osata sanoa. - Mutta olisivatoa laittaneet tavarat edes siististi takaisin.      

Juu, mullakin sama harmaakauppias -laumojen kokemus. Samat, tietyt tyypit päivystivät paikallisen kirpputorin oven suussa. Jo kaukaa he näkivät uuden "uhrin" eli uuden kirppismyyjän. He syöksyivät tutkimaan tavaroita kuin hyeenalauma. Minunkin tavarakassieni ympärillä pyöri penkomassa parhaimmillaan viisi, kuusi iäkkäämpää naista sekä eräs nuori mies. En ehtinyt laittaa kamoja esille, kun ne hävisivät kasseista ja laatikoista. Eräskin naisihminen otti päällimmäisen tavaran kävellessäni pöytäni ääreen....

Nopeimmat nappasivat kivoimmat esineet, yleensä astiat ja sisustusesineet.  Eräs nuorehko mies, joka hävisi "nopeimmat voittaa" kilpailun, kumartui puoleeni kuiskaamaan: "paljonko tuo kynttilänjalka olisi maksanut, harmi kun en ehtinyt.."

Mitään muuta selitystä tälle kirppishaukkojen harmaalle taloudelle en keksi, että he haalivat halvalla hyvää tavaraa - ja hinnoittelevat kaiken uudelleen toisella kirpputorilla....

Ja nämä samat tyypit pyörivät vuodesta toiseen samoilla kirppiksillä.

Aina se ei ole edes toinen kirppari vaan voi hyvinkin olla se aivan sama kirppari, jolle its olet tullut tavaoittesi kanssa. - Se on jotenkin hämmentävää katsoa omaa vanhaa  tavaraa, jonka hetki sitten myi toiselle eurolla niin hän saattaa myydä sitä viidellä. Mutta kai se on että kauppa se on joka kannattaa. Toisaalta en tiedä pitäiskö osata sääliä; vaikea sanoa kuinka hyvää "businestä" tekevät. (- Sikäli ehkä hyvää, että verottaja tuskin pysyy monestikaan vauhdissa).

  

Kotikaupungissani on useita tasokkaita kirpputoreja, joiden hintataso on pääosin kohtuullinen. SPR:n Kontit, UFFI ja Fida ovat selvästi kalliimpia kuin yksityishenkilöiden pöytävuokrilla toimivat kirpputorit. Yksi keskeisellä paikalla sijaitseva opiskelijoiden suosima pikkukirppis on ajoittain huonolaatuisten vaatteiden "tunkio" ja antaa varmaan huonon käsityksen kirppiksistä niille, jotka eivät ole oikeilla kirpputoreilla käyneet.

Suurin osa myytäväksi tuodusta tavarasta on kunnoltaan ainakin kohtalaista, mutta puolityhjät pesuaine- ja kosmetiikkapakkaukset lähinnä inhottavat. Kirpputoreilla havaitsee, kuinka huonolaatuisia vaatteita nykyään tehdään. Kävin eilen Sokoksen remonttialessa ja näin sielläkin pelkästä rekissä roikkumisesta voimakkaasti nyppyyntyneen puseron. Vintage-vaatteet ovat kirppiksillä edelleen hyväkuntoisia.

Ettekse te tajua että niissä on se tunnearvo ja voi pyytää kaupan hintaa enemmän...tämä oli sitten sarkasmia tai jotain sinne päin. Tätä jotkut oikeasti kuitenkin käyttää. 

Minä myös kokenut tuon, että kun pistänyt lasten vaatteita edullisesti, yksi muori ottaa ne ja vie omaan loosiinsa. Se on bisnestä, josta pitäisi maksaa verot, ei enää normaalia kirppismyyntiä. Tämän muorin kyllä kai joku käräyttikin ja sai kai porttikiellon koko kirpparille valitusten takia. Kun ei ihmiset tavaroitaan toisten bisnestä varten vie, sitä varten jotkut ovat laittaneet osto- ja myyntiliikkeitä laillisesti ja ne voisi myydä sinne. 

Tässä on julkisuusharhaa. Halvat tuotteet häviää kirpparilta heti, kalliit jäävät notkumaan pöydille. Monet myyjäthän ostavat jos huomaavat jonku myyvän halvalla ja pistävät kalliimmalla omaan pöytään myyntiin.