Perintönä köyhyys -dokumentti

Vierailija kirjoitti:

Minusta kaikille köyhille pitäisi maksaa pieni toimeentulo, joka myös mahdollistaisi säästämisen. Maaulma mustenee muuten, jos ei ole mitään mahdollisuutta edes säästämällä yhtään mihinkään, mitä huomaa muilla ympärillä olevan vaivatta.

Jos vaikka saa parkkisakot, niin köyhällä se on puolet työmarkkinatuesta ja hyvätuloisella pikkuraha.

Meillä apulaiskaupunginjohtajan palkkaa nostettiin suuremmalla su.malla, kuin on minun koko työmarkkinatukeni. (Muuta en sitten saakaan, kun on peritty kiinteistö myös.)

Tässä huomaa nämä näkemyserot. Ei sitten hanki niitä parkkisakkoja. Lisäksi jos on varaa ylläpitää edes jonkinlaista nelipyöräistä tämän maan hinnoilla vakuutuksineen ja bensoineen, niin ihan kohtuullisesti jo menee. Mikäli asuu todella syrjässä, on asunnon hinta varmaan kompensoitunut siinä vs. kasvuskeskuksien maksut ja joukkoliikenne.

Vierailija kirjoitti:

Sitä varten on mahdollisuus opintolainaan, että pärjäisi. Yliopistossa opiskelu on Suomessa edullista. Pääsykokeisiin luku käy monelta vihreämmän oksan vesaltakin töiden ohessa. Pitää vaan olla lukupäätä ja ahkera. Valmennuskurssit ovat ylimainostettuja, jos vain takapuolesta löytyy istumakestävyyttä kirjojen ääressä. Aloittaa vaan tarpeeksi ajoissa. Ei se silloin ole kokopäivätyötä.

Mutta jos asenne on valmiiksi tuo, niin ei ihme, jos luovuttaa jo etukäteen.

Eli että jos ei mene yliopistoon, niin on ihan omaa syytään köyhä? Ajattele nyt edes sekunnin verran asiaa pidemmälle. Ei hyvinvoinnin edellytykseksi voida asettaa mitään mikä ei edes lähtökohtaisesti ole mahdollista kaikille. Eihän yliopistossa tai muissakaan korkeakouluissa ole riittävästi aloituspaikkoja, että edes teoriassa kaikki voisivat mennä sinne. Eikä yhteiskunta toimi, jos jokainen käy yliopistokoulutuksen eikä kukaan tee niitä alemman tason töitä. 

Myös niillä, joilla ei ole mahdollisuutta korkeakoulutukseen, pitää olla mahdollisuus hyvinvointiin.

Onpas täällä ristiriitaisia väitteitä. Jos kenellä tahansa on muka mahdollisuus mennä yliopistoon, niin mitä pahaa on siinä, että vaan kouluttamattomat köyhät tekee lapsia ja korkeakoulutetut jättää lisääntymättä? Eikö niillä köyhien kouluttamattomien lapsilla olekaan täsmälleen samoja mahdollisuuksia mennä yliopstoon, menestyä ja tulla tuottaviksi kansalaisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla, käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, väitöstutkimuksen tehny Outi Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta: Hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla.

Tämä on kyllä täyttä roskaa. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että köyhyys ei ole ylisukupolvisen huono-osaisuuden taustalla, vaan arvot, asenteet ja tottumukset.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/koyhyys_ylisukupolvisuus-62438

Tuolla sinun lainaamallasi tutkimuksella ei voisi mitenkään ennustaa sitä, mitä oman perheen lapsista tulee. Vai mitä sanot tilanteesta, jossa maa on täynnä pitkäaikaistyöttömiä tohtoreita? Tällä hetkellä tutkijakoulutuksen saaneet työlistyvät Suomessa kaikkein hitaimmin. Yliopistoleikkausten vuoksi meitä on monta tässä asemassa: välillä on yksittäisiä apurahoja ja pätkätöitä, välissä työttömyyttä. Yli puolet tuttavapiiristäni elää akateemisessa köyhyydessä. Mutta lapset ovat järjestäen hyvissä kouluissa ja kantavat kotiin huippuarvosanoja. Jos haluavat tulevaisuudessa rahaa, osaan kyllä kertoa heille, mitä aloja kannattaa opiskella. Uskon, että tällä koulumenestyksellä pääsevät ihan minne haluavat. Meidän ainoa arvo vain ei ole rahan kerääminen, vaan mielummin tehdään sitä, mikä kiinnostaa, pienemmällä palkalla.

Olen eri, kummankin kanssa osittain samaa mieltä. Minulla ei ole mitään yhteiskunta-alan koulutusta, vaan olen kunnon kannunvalaja, mutta köyhyyden, syrjäytymisen ja perinnöllisyyden pohtiminen kuuluu harrastuksiini. Näen köyhyyden peritymisen käsitteen nimen omaan mainitsemiesi arvojen, tottumusten ja asenteiden periytymistä, köyhien tai rikkaiden sellaisten, sosiaalisella perinnöllä, geneettiselkä perinnöllä ja rahallisella/materiallisella perinnöllä on kaikilla yhdessä vaikutusta omaan ja jälkipolven elämään.

Joku roskakuski, lvi-ammattilainen tai loka-auton kuljettaja tienaa helposti yliopistotutkijaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täyttä paskaa väittää, että Suomen kaltaisessa maassa köyhyys periytyisi, kun täällä nimenomaan se ei periydy.  Tasa-arvoisessa Suomessa köyhälläkin on esimerkiksi mahdollisuus yliopistokoulutukseen, joka on kaikille ilmaista.

Suomen vasurit ja SJW:t tietysti länkyttää samaa shittiä, mitä tämän hetken johtavassa vasuri-ideologian maassa USAssa. Siellä tosin köyhyys aivan oikeasti periytyy.

Mitä Suomen leipäjonoihin tulee, niin lähes tulkoon kenenkään ei halutessaan siellä tarvitsisi oikeasti käydä. Kyse on siitä, että esimerkiksi alkoholistit käyttävät sosurahansa mieluummin viinaan ja hakevat ruoan ilmaisjakelusta. Paljon on myös niitä, jotka vain hakevat lisää jääkaappiin ruokaa, kun kerta ilmaiseksi saa. Tämä on tietysti tabu, mistä ei saisi puhua.

Sinulla on paljon ja vahvoja mielipiteitä, mutta ei tietoa taustoittamaan niitä. Eikä sinua kaiketi oikea tieto kiinnostakaan, lienee kivempi mut-tuntumalla mollata kanssaihmisiä?

Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla, käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, väitöstutkimuksen tehny Outi Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta: Hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla.

"Poliittiset muutokset vaikuttavat eniten siihen, että millaisia muutoksia periytymisessä tulevaisuudessa syntyy”, Sirniö kertoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002918615.html

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutuksia vähätellään Suomessa ”valitettavan usein”.

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/260554-asiantuntija-koyhyyden-…

Väitöskirjojahan tässä maassa tunnetusti sutaistaan vaikka pullonkorkeista tai pikkukivistä.  Humanistisen puolen - eli poliittisesti latautuneen puolen -tutkimukset ja väikkärit ovat  liianmonesti vahvasti ideologian värittämiä, missä mennään haluttu lopputulos tai johtopäätös edellä. Varsin epätieteellistä toimintaa siis, mistä pahimpana esimerkkinä kaikki feminismiin liittyvä "tieteellinen" puuhastelu.

Fakta on jä pysyy: jos syntynyt tässä maassa köyhään perheeseen (köyhyyskin on kovin suhteellinen käsite) mikään ei pidättele pyrkimästä kohti varakkaampaa elämää esimerkiksi koulutuksen kautta. Lähes kaikki on itsestä kiinni. Omista lahjoista, asenteesta, muun muassa. Yhteiskunta ei missään nimessä ole este, vaan nimenomaan päinvastoin, tarjoamalla tarjoaa kaikki edellytykset.

Ettei se olisi nimenomaan asenne, mikä köyhien perheissä periytyy? Henkinen köyhyys?

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä ristiriitaisia väitteitä. Jos kenellä tahansa on muka mahdollisuus mennä yliopistoon, niin mitä pahaa on siinä, että vaan kouluttamattomat köyhät tekee lapsia ja korkeakoulutetut jättää lisääntymättä? Eikö niillä köyhien kouluttamattomien lapsilla olekaan täsmälleen samoja mahdollisuuksia mennä yliopstoon, menestyä ja tulla tuottaviksi kansalaisiksi?

Köyhä saa olla, mutta oma jälkikasvu elätetään itse. Aina voi tulla yllättäviä väliaikaisia käänteitä elämään. Mutta sitten on nämä, jotka tietäen jo riittämättömän taloudellisen tilanteensa hankkivat silti lapsia. Kyllä yhteiskunta hoitaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täyttä paskaa väittää, että Suomen kaltaisessa maassa köyhyys periytyisi, kun täällä nimenomaan se ei periydy.  Tasa-arvoisessa Suomessa köyhälläkin on esimerkiksi mahdollisuus yliopistokoulutukseen, joka on kaikille ilmaista.

Suomen vasurit ja SJW:t tietysti länkyttää samaa shittiä, mitä tämän hetken johtavassa vasuri-ideologian maassa USAssa. Siellä tosin köyhyys aivan oikeasti periytyy.

Mitä Suomen leipäjonoihin tulee, niin lähes tulkoon kenenkään ei halutessaan siellä tarvitsisi oikeasti käydä. Kyse on siitä, että esimerkiksi alkoholistit käyttävät sosurahansa mieluummin viinaan ja hakevat ruoan ilmaisjakelusta. Paljon on myös niitä, jotka vain hakevat lisää jääkaappiin ruokaa, kun kerta ilmaiseksi saa. Tämä on tietysti tabu, mistä ei saisi puhua.

Sinulla on paljon ja vahvoja mielipiteitä, mutta ei tietoa taustoittamaan niitä. Eikä sinua kaiketi oikea tieto kiinnostakaan, lienee kivempi mut-tuntumalla mollata kanssaihmisiä?

Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla, käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, väitöstutkimuksen tehny Outi Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta: Hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla.

"Poliittiset muutokset vaikuttavat eniten siihen, että millaisia muutoksia periytymisessä tulevaisuudessa syntyy”, Sirniö kertoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002918615.html

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutuksia vähätellään Suomessa ”valitettavan usein”.

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/260554-asiantuntija-koyhyyden-…

Väitöskirjojahan tässä maassa tunnetusti sutaistaan vaikka pullonkorkeista tai pikkukivistä.  Humanistisen puolen - eli poliittisesti latautuneen puolen -tutkimukset ja väikkärit ovat  liianmonesti vahvasti ideologian värittämiä, missä mennään haluttu lopputulos tai johtopäätös edellä. Varsin epätieteellistä toimintaa siis, mistä pahimpana esimerkkinä kaikki feminismiin liittyvä "tieteellinen" puuhastelu.

Fakta on jä pysyy: jos syntynyt tässä maassa köyhään perheeseen (köyhyyskin on kovin suhteellinen käsite) mikään ei pidättele pyrkimästä kohti varakkaampaa elämää esimerkiksi koulutuksen kautta. Lähes kaikki on itsestä kiinni. Omista lahjoista, asenteesta, muun muassa. Yhteiskunta ei missään nimessä ole este, vaan nimenomaan päinvastoin, tarjoamalla tarjoaa kaikki edellytykset.

Ettei se olisi nimenomaan asenne, mikä köyhien perheissä periytyy? Henkinen köyhyys?

Nyt puhun rehellisesti mitä ajattelen, lynkatkaa vaan jos koette tarpeelliseksi;

Köyhyys ei periydy Suomessa. Minulla on kok ikänsä työttöminä olleet alkoholistivanhemmat jotka erosivat jo ennen kuin ehdin syntyä. Kumpikin on kaameaa valkoroskaa ja varmaan juuri näitä köyhiä. Itse pääsin pois kotoa varhaisteininä kun minut otettiin huostaan, sain opiskella rauhassa yläasteella hyvät arvosanat turvallisessa ympäristössä ja nykyään olen hyväpalkkaisessa työssä ja minulla on lainalla ostettu omistusasunto (käsirahan säästin itse, olen tehnyt 17-vuotiaasta asti kovasti töitä, parhaimmillaan sekä aamu- että iltatyötä eli kahta työtä yhtä aikaa).

Se mikä periytyy on arvot, käyttäytyminen, moraali ja ylipäätään elämäntavat. Sekä tietysti tyhmyys, enkä tarkoita välttämättä geneettisesti vaan opittua tyhmyyttä. Köyhät jalostavat köyhyyttä eteenpäin omalla käytösmallillaan, älykkyysosamäärä on todennäköisesti tavallista selkeästi alhaisempi eikä tajuta puskea sitä jostain syystä tehtyä lasta tai lapsia kohti parempaa. Minun mielestäni on järkyttävän itsekästä että yhteiskunnan riippakivet lisääntyy vaikka heillä ei olisi taloudellisia eikä kasvatuksellisia eväitä siihen.

Voisin avata sanallista arkkuani enemmän mutta koska tämä on av ja suurin osa mammoista mahdollisesti on juuri tällaisia ihmisiä keiden ei kuuluisi lisääntyä, jätän tämän tähän.

Samaa ieltä. Ei ole myöskään sattumaa, että pitkäaikaistyöttömien lapset oppivat saman mallin. Tai että poliisin lapsesta tulee poliisi, huippututkijan lapsesta sama jne. Tai että sairaalloisen ylipainoisten vanhempien lapset ovat jo nuorena pullukoita.

Vierailija kirjoitti:

Noin se meni jo omassa lapsuudessa ja varmasti sitä aiemmin ja sitä aiemmin. Kyllä luokalla tiedettiin, kenen vanhemmilla ja perheellä on rahaa ja kenen ei. Missä asui, vuokra- vai omistus, millaiset vaatteet jne. Jo ihan pienet lapset ovat hyvinkin tietoisia näistä asioista. Lisäksi kuulevat, mitä kotona puhutaan. Erona vain oli, että sitten ne köyhemmät vain sinnittelivät niissä matalapalkkaduuneissa.

Lapset yllättävän monesti tekevät samoin kuin vanhempansa. Valitsevat saman alan, ammatin ja jakavat samat arvot. No, toisaalta se ei ole mitenkään yllättävää, sillä jo syntymästä lähtien lapsi matkii vanhempiaan.

Yhteiskunta ei ole tulppana köyhän perheen lapselle  hankkiutumasta varakkaaksi esimerkiksi koulutuksen kautta. Suomessa on miljoonia esimerkkejä köyhien tekemistä sosiaalisesta noususta "ryysyistä rikkauksiin". Ei pelkästään 40-50-luvulla syntyneiden keskuudessa, vaan myös 90-luvun lama-Suomeen syntyneistä heitä löytyy pilvin pimein.

Eli köyhät suomalaiset eivät saisi lisääntyä mutta näitä ulkomaalaisia köyhiä oikein haalitaan tänne elämään valtion kustannuksella, lisääntymään ja paikkaamaan siten väestökatoa?!!

Köyhyys ei ole vain oma valinta, jos yhteiskunta ei edes anna mahdollisuutta kaikille päästä kouluun tai saada töitä. se on vaan karu fakta, että osa on köyhiä koska opiskelupaikkoja tai työpaikkoja ei ole riittävästi kaikille. 

Ja on helppo huudella että jos on köyhä, niin ei saa tehdä lapsia, mutta mitä luulette seuraavan siitä jos kasvava joukko ihmisiä on ilman työpaikkaa, rahaa, koulutusta tai perhettä? Ei ne jää vaan itsekseen harmittelemaan, että no hitsi kun en opiskellut riittävästi ja mennyt kouluun. Ne katkeroituu, siirtyy päihteisiin, jengiytyy ja radikalisoituu. Rikollisuus ja turvattomuus lisääntyy. Kaikille muille tulee lisää kuluja oman perheen turvallisuuden huolehtimisesta. Valtiolle tulee lisää kuluja mielenterveyspalveluiden ja vankeinhoidon myötä.

Toine karu fakta on se, että kaikki ihmiset tarvitsevat jotain merkitystä ja sisältöä elämään, ja usealle köyhälle se ainoa merkitys tulee omista lapsista ja perheestä, ja jos tää viedään niiltä pois, niin mitkään positiiviset vaihtoehdot alkaa jäädä vähiin. 

Jos halutaan puhua ainoastaan kustannuksista, niin yhteiskunnalle tulee paljon halvemmaksi hoitaa hyvin köyhien lapsia kuin hoitaa syrjäytymisen ja rikollisuuden kasvua. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä tulikin mieleen toinen pyrkyriryhmä. Välimerellä oli taas hukkunut ihmisiä. En itke. Nuoria afrikkalaisia miehiä. Joiden kontribuutio on Euroopan taloudelle mikä? Kouluttamattomia vielä takuuvarmasti. Noita ei tämä manner kaipaa yhtä ainutta.

Mikä on sun kontribuutio Euroopan taloudelle? Ja turha sanoa, että olet koko ikäsi tehnyt töitä, se ei riitä siihen, mitä kaikkea olet saanut Euroopalta kaikenkaikkiaan.

Afrikkalaiset aikuiset maksavat meille huomattavasti vähemmän kuin se, että sinä olet lapsesta saakka nauttinut verorahoilla tuotettuja palveluita, aiempien sukupolvien rakentamasta infrasta sekä järjestäytyneestä valtiosta, jossa on turvallista. Mikään työ, mitä teet elämäsi aikana, ei tule kattamaan saamiasi asioita.

Sun pitäisi tehdä työurasi ilmaiseksi valtiolle, jotta sulla olisi jonkinlainen kontribuutio tälle taloudelle.

Joo köyhistä oloista ollaan, mutta opiskeltu ollaan kaikki.  Vanhemmat olivat kannustavia.  On ponnistettu sieltä korvesta yliopistoihin. Oma lapsi luki muutaman kuukauden ylippilaskeväänään ja pääsi opiskelemaan yliopistoon.  Mutta opiskelu oli ahkeraa ja jatkuvaa.  Ja on ollut ahkera sen jälkeenkin.  Voidaan olla ylpeitä jälkikasvusta.  

Ymmärrän että jos ei ole kannustusta kotoa on todella vaikeaa ponnistaa köyhistä oloista eteenpäin.  Varsinkin jos vanhemmilla on kotona vaikeaa ja esim. alkoholiongelma.  Vaikka ollaan köyhiä, kun on raitis ja ahkera niin kyllä sitä jotenkin pärjää.

Hei mutta onneksi Turun yliopiston tutkijat on juuri julkaisemassa tästä aiheesta hyvin kattavan kirjan tänä keväänä ja kun teitä kaikkia näemmä näin hirveästi asia kiinnostaa niin tehän aiotte sitten myös varmasti lukea tämän, eikö vaan?

http://www.adlibris.com/fi/kirja/social-inequality-across-the-generations-9781786432551

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys ei ole vain oma valinta, jos yhteiskunta ei edes anna mahdollisuutta kaikille päästä kouluun tai saada töitä. se on vaan karu fakta, että osa on köyhiä koska opiskelupaikkoja tai työpaikkoja ei ole riittävästi kaikille. 

Ja on helppo huudella että jos on köyhä, niin ei saa tehdä lapsia, mutta mitä luulette seuraavan siitä jos kasvava joukko ihmisiä on ilman työpaikkaa, rahaa, koulutusta tai perhettä? Ei ne jää vaan itsekseen harmittelemaan, että no hitsi kun en opiskellut riittävästi ja mennyt kouluun. Ne katkeroituu, siirtyy päihteisiin, jengiytyy ja radikalisoituu. Rikollisuus ja turvattomuus lisääntyy. Kaikille muille tulee lisää kuluja oman perheen turvallisuuden huolehtimisesta. Valtiolle tulee lisää kuluja mielenterveyspalveluiden ja vankeinhoidon myötä.

Toine karu fakta on se, että kaikki ihmiset tarvitsevat jotain merkitystä ja sisältöä elämään, ja usealle köyhälle se ainoa merkitys tulee omista lapsista ja perheestä, ja jos tää viedään niiltä pois, niin mitkään positiiviset vaihtoehdot alkaa jäädä vähiin. 

Jos halutaan puhua ainoastaan kustannuksista, niin yhteiskunnalle tulee paljon halvemmaksi hoitaa hyvin köyhien lapsia kuin hoitaa syrjäytymisen ja rikollisuuden kasvua. 

Minusta tässä on ajatusta. Kyllä minäkin kauhistelen, jos köyhässä perheessä on aivan hirveästi lapsia tai vaikka (kalliita) lemmikkieläimiä, mutta kohtuudella ymmärrän tämän täysin. Ei lasten toivominen johdu siitä, että halutaan kasvattaa tulevia veronmaksajia tms. järkiperäistä, kyllä ne lapset antavat ihmiselle valtavasti merkityksellisyyden tunnetta. Ja jos on joku köyhä perhe, jossa on vaikka koira tai kissa, niin voi olla, että sen eläimen merkitys perheenjäsenten psyykelle on yllättävän iso. Samaten voi olla perusteltua, että köyhän perheen lapsi harrastaa jotain maksullista toimintaa, jos se antaa hänelle todella iloa elämään. Rajansa siis kaikella, mutta lopulta yhteiskunnalle on edullisempaa huolehtia jossain määrin vähäosaisista tarjoamalla myös ns. ylimääräistä hyvää, ei vain peruskauraa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tän dokumentin voi katsoa,Areenassa katseluaika oli mennyt umpeen....

Se on enää ap:n pitkässä muistissa tallessa. Tuli nimittäin ainakin vuosi sitten. Ja onhan näitä heikompiosaisia perheitä paljon. Mihin sosiaalityötä tarvittaisiinkaan, jos kaikki olisivat lähes täydellisiä ja terveitä? Ja kyllä, he hankkivat lapsia. Oman järkeilynsä mukaan eivät ole sen huonompia kuin muutkaan ihmiset. Ja niinhän sen pitäisi ollakin tasa-arvoisessa maassa.

Miettikää syitä miksi tänne tulee porukkaa.  Eikö vika ole siellä johdossa eri valtioissa ja niihin, juuri johtoihin, pitäisi vaikuttaa että heidän väkensä pysyisi omissa maissaan.  Miksi olisi Euroopan velvollisuus elättää diktaattoreiden hallitsemien maiden väkeä.  Miksi Syyriasta riidellään?  Onko syy uskonto? Onkos syy joku muu?  Kertokaa.  Ketkä haluavat repiä Syyrian hajalle ja miksi?  Onko syy jälleen uskonto?  Sitten tullaan Eurooppaan ja tuodaan ne syyt tännekin.  Tavallinen kansa kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitin huomiota dokkarissa siihen, kun lapselle annettiin aamupalaksi valmiiksi pakattu riisipuuro. Senkin puuron kun olisi keittänyt itse... Miten suuri säästö.

Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia valmiuksia pärjätä ja edetä elämässä. Näistäkin ihmisistä näkee, ettei edes tiedosteta/ ymmärretä, että elämänlaatua voisi jotenkin edes yrittää kohentaa.Elämänhallintaa ei ole juuri lainkaan,kun jo kotoa on opittu, että ei tarvitse edes niitä vähäisiä resursseja käyttää, vaan yhteiskunta, eli sossu tai kela rahoittaa. Surullista.