Ei juma, anoppi on ostanut selkäni takana vaunut ja tulee tänään pitämään jotain luovutusseremoniaa
Mies laittoi äsken viestiä että anoppi tulee iltapäivästä käymään ja kuulemma tuollaisella asialla. Mies on tiennyt että vaunut on ostettu, muttei kuulemma tiedä minkälaisia. Sanoi ettei hennonut kieltää kun äitinsä halusi auttaa. Silti viimeksi eilen puhui kanssani, että mennään viikonloppuna katselemaan (ollaan jo kerran käyty, mutta nyt mentäisiin tekemään päätöstä kaksien väliltä), eli ihan suoraan valehteli.
Olisiko oikeasti liikaa toivottu, että hartaasti toivotulle esikoiselleen saisi vanhemmat valita vaunut, ei anoppi? :( Anopin tuntien sieltä on nyt tulossa jotkut aevan ihaaanat valkonahkaiset prinsessavaunut valtavilla pyörillä ja röyhelöillä, eli just sellaiset, mitä ei missään tapauksessa haluta.
Kommentit (408)
Erikoista porukkaa täällä. Tuohan on melkoista tahdittomuutta ja rajanylitystä anopilta ja mieheltä loukkaavaa käytöstä. MInä en ole ikään turhamainen ihminen, mutta todellakin halusin itse valita ensimmäisen lapseni vaunut, sillä oli mulle itselleni todella paljon merkitystä. Tunneasia. Jonka lisäksi myös käytännön asia. Liikumme paljon, ja jotkut pitsihässäkät olisivat olleet täysin hyödyttömät. Tuollainen anoppi tulee jyräämään ap;n jatkossakin, kun haluaa nuo äidin kokemukset ja ilot itselleen. Ihanaa on jos joku haluaa noin auttaa, mutta silloin myös kunnioitetaan toisen toivetta. Kyllä se ensimmäinen lapsi ja äidiksi tuleminen taitaa olla elämän merkittävimpiä tapahtumia. Eikä siinä pääosassa ole anoppi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Kaverini sai lapsen 90-luvun alussa. Hänen vanhempansa olivat käyneet ostamassa yllätyslahjaksi vaunut ja lähettivät ne monen sadan kilometrin päähän. Kaverini ei ollut yhtään ilahtunut, kun he olivat jo itse ostaneet mieleiset.
Edelleenkin joidenkin on hirveän vaikea tajuta, että jos haluaa auttaa, niin voi aukaista suun ja kysäistä, millaista apua toinen haluaa. Se ei haittaa, jos muutaman eron suuruinen lahja menee pieleen, mutta että monen sadan euron, ihan järjetöntä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Mä en ymmärrä tuommosta käytöstä. Nykyajan nuoret aikuiset on näköjään ihan pilalle hemmoteltuja. Jos 90-luvulla olisi kumman tahansa vanhemmilta saanut vaunut lahjaksi niin se olisi ollut niin iso ja hieno juttu, että oksat pois. Ei tuommosia lahjoja munkaan tuttavapiirissä saaneet kuin varakkaiden vanhempien lapset.
Eikä olis tullut kuuloonkaan, että joku olis alkanut nillittää, että äiti/ anoppi osti väärän väriset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevana anoppina taidan ratkaista tämän ongelman niin, että ostan vaan lahjoja pojalleni. Hän ei kehtaa haukkua eikä nyrpistellä. Niin ei tule aiheutettua pahaa mieltä miniälle. Saa miniä ihan itse edelleenkin ostaa just mitä haluaa.
Ethän sinä siis tiedä, tykkääkö poikasi ostamistasi tavaroista vai harmitteleeko hän, että taas se äiti pisti rahansa ihan turhaan.
Miehet ovat mutkattomia. Jos he eivät tarvitse tai pidä saamastaan lahjasta, he laittavat sen kiertoon tai heittävät roskiin. Eivät kuitenkaan ota henkilökohtaisena loukkauksena tai pidä vallankäyttönä, että saivat ko lahjan.
No mikä järki on pistää rahaa tavaraan, josta vastaanottaja ei tykkää vaan laittaa sen roskiin? Kauppias tykkää, mutta kukaan muu ei.
Itse kyllä kysyn pojiltani, että olen ajatellut tällaista lahjaa, tykkäisitkö? Jos eivät tykkää, niin en hanki sellaista.
No eipä se epämieluisan lahjan saaja ole siihen penninlatia laittanut ja jos anoppi on niin tyhmä että menee omin nokkineen ostelemaan niin näin voi käydä. Kodin isoimmat ja kalliimmat hankinnat niistä neuvotellaan aina niiden käyttäjän kanssa (ei siis vauvan kanssa näsäviisaat). Jos anoppi olisi ollut fiksu ja halunnut pyyteettömästi auttaa hän olisi joko ottanut miniän kaupoille mukaan ja kysynyt millaiset haluat tai vaihtoehtoisesti antanut puhdasta rahaa vaunuja varten. Mitenkäs Ap kävi? Oliko mieluisat vai ihan pskat rattaat? Jos mieluisat niin jes mutta jos ei niin sitten vain myyntiin ja ostat niillä rahoilla sellaiset kuin haluat. Etkä Todellakaan salaa sitä sitten anopiltasi jotta mahdollisesti edes ymmärtää miten toimia jatkossa. Toivotaan kuitenkin että olis käypäset vaunut =)
Omg ap!! En jaksa lukea koko ketjua mutta tuuthan kertomaan että minkälaiset tuli!!!
Törkeä anoppi ja idiootti mies. Myy vaunut pois ja osta mieleisesi. Kun anoppi siitä sitten loukkaantuu niin anna loukkaantua. Hänen oma käytöksensä on epäkunnioittavaa ja itsekästä. Täällä kokoontuu varsinainen läheisriippuvuusfoorumi. Ei eroteta ollenkaan milloin on kyse toisen kunnioittamisesta ja milloin ei.
Täyttä vallankäyttöä. Meillä anoppi saattoi ensin kysyä että minkälaisia laseja haluttaisiin. Sanoin että esimerkiksi tällaista ja tällaista arkilasistoa. Sitten saatiin kalleimmat mahdolliset konjakkilasit. Mitä me niillä? Kumpikaan ei juo konjakkia.
Samaten tunki ruskeaa sisustustavaraa. Toritauluja joissa pelkkää ruskeaa, ruskeita lasimöykkyjä, ruskeita tekstiilejä. Meidän huushollissa ei ole mitään ruskeaa ja olen moneen kertaan sanonut, että se on oikeasti inhokkivärini. Ei, ruskeaa virtasi. Toi verhot, vaikka oltiin sanottu, ettei haluta tekstiiliverhoja, vaan ihan vaan kaihtimet.
Vierailija kirjoitti:
Kamoon! Ole iloinen että anoppisi haluaa maksaa vaunut. Säästyypähän nekin rahat johonkin toiseen juttuun. Voin sanoa, että menoja tulee olemaan kun lapsi syntyy. Jos ei nyt, niin odota teini-ikään.
Loukkaat pahasti lahjan antajaa, jos et ota lahjaa vastaan. Anoppisi on hyvän hyvyyttään halunnut auttaa ja osallistua omalla tavallaan. Hän on innoissaan tulevasta, hartaasti toivotusta vauvasta.
Malttia ja mielenhallintaa. Sitten kun itse olet anoppi ja tuleva mummo jonain päivänä, niin ymmärrät mitä isoäidinkin mielessä myllertää.
Ja mikä ihme siinä on, että vaunujen tulee olla tietynmerkkiset, -väriset, -tyyliset....Jos vaunut ajavat asiansa, niin ota ilolla lahja vastaan.
Maksaa vaunut on eri asia kuin ostaa kysymättä. Mun äitikin osti meille jotkut kieltämättä nätit vaunut, mutta jotka on käytössä ihan umpisurkeat ja lisäksi huterat. Mielestäni se, joka niitä vaunuja siellä loskassa ja kinoksessa joutuu työntämään valitsee ne mieluiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me annoimme anopin ostaa vaunut, kun meille ei ollut mitään väliä millaiset ovat ja käytettynä meinattiin muutenkin ostaa. Tiedostin kyllä, että kuvittelee nyt päässeensä niskan päälle "päättäessään" tällaisen asian. Mies tiedosti saman, mutta kun koitti päteä muissa asioissa (esim. hän oli löytänyt tosi nätin nimen lapselle, kai me se annetaan), hänelle vain todettiin että asia on jo päätetty. Hänen annetaan "kontrolloida" meitä juuri sen verran kuin me annamme. Jos yrittää päättää joitakin muita asioita, ei hänen anneta. Jos tuo esim. jonkun tavaran jota emme halua, otamme sen vastaan jos siitä saa rahaa kun sen myy tai lahjoitamme jollekin, jos taas jäisi nurkkiin pyörimään hänelle sanotaan ettemme tarvitse ja se tavara viedään vaikka itse hänen autoonsa takaisin jos ei itse meinaa viedä. Tai vaihtoehtoisesti voidaan heittää roskiin silmiensä edessä. Kyllä muuten toimii tällainen kylmäkin toimintamalli.
Olet kamala ihminen.
Päinvastoin. Harvinaista että kontrolloivan äidin poika löytää tuollaisen vaimon ja ymmärtää pitää perheensä puolta. Tuon kirjoittaja näyttää anopille rajat. Jännä että sitä pidetään kamaluutena. Toinen vaihtoehtohan olisi, että anoppi itse osaisi kunnioittaa toisen rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Mä en ymmärrä tuommosta käytöstä. Nykyajan nuoret aikuiset on näköjään ihan pilalle hemmoteltuja. Jos 90-luvulla olisi kumman tahansa vanhemmilta saanut vaunut lahjaksi niin se olisi ollut niin iso ja hieno juttu, että oksat pois. Ei tuommosia lahjoja munkaan tuttavapiirissä saaneet kuin varakkaiden vanhempien lapset.
Eikä olis tullut kuuloonkaan, että joku olis alkanut nillittää, että äiti/ anoppi osti väärän väriset.
Niin se maailma muuttuu mutta kaikki ei mahdu kyytiin ja jotkut jää asemalle, toiset jäävät ikuisesti menneeseen. Erittäin säälittävää. Koittakaa nyt herätä 2000 luvulle enää ei käytetä pettua ja sikuria.
Eikö tämä kuulu sinne 1560-luku -keskusteluun.
Anoppi osti selkäni takana uudet vaunut.
Meillä anoppi oli myös ostanut "vaunut".
Kun avasimme ne paketista, niin ne osoittautuivatkin isomman lapsen rattaiksi, 6kk eteenpäin. Olivat muutenkin ihan järkyttävät muovirimpulat ja sanotaan tämäkin, eli minun mielestä tosi rumat, vaikka tässä ulkonäkö asiassa en niin kovin kriittinen ole.
Kyllä oli appivanhemmille sulattamista kun ne heidän ostamat hienot "vaunut" eivät sopinutkaan vastasyntyneelle, vaan jouduttiin ostamaan uudet yhdistelmät. Siis karmeaa rahan tuhlausta tuumas appi.
Myöhemmin kokeiltiin niitä kun lapsi oli isompi, melkein 1v., niin ei niissä voinut kunnolla istua. Niin kapea penkki, siitä liukui pois ja jaloille ei ollut mitään tukea/lautaa.
Vierailija kirjoitti:
Osta sillä tonnilla, minkä säästätte nyt kun vaunuja ei tarvitse ostaa, itsellesi vaikka äitiys- ja imetysvaatteita.
Ymmärrän, että rassaa tuommoinen. Miehesi olisi pitänyt sanoa äidilleen, että hoidatte asian itse. Onko muutenkin aina noin mammanpoika? Äiti jyrää? Tuossahan käy niin helposti, että kohta se anoppi on mukana miettimässä nimeä ja kastepaikkaa ja ulkovaatteita ja turvaistuimia. Vaatii jatkuvasti "mummon aikaa" ja jatkuvia vierailuja. Jokainen korvatulehdus raportoidaan mammalle ja ne kultaiset neuvot.. äiti tietää aina parhaiten.
Entäpä jos se olisikin oma äiti? Silloin ei haittaisi yhtään? Täällä näkee paljonkin haukuttavan anoppia, mutta kun onkin omasta kyse niin ei haittaa vaan mami tietää parhaiten. Paljon enemmän mammantyttöjä näkee, kuin mammanpoikia.
Ap jos vaunut ovat vääränlaiset, voit kyllä anopille kertoa että tarvitset toisenlaiset. Senkin voi sanoa, että on hienoa että hän halusi näin isosti auttaa, mutta että olisit halunnut itsekin olla valitsemassa vaunuja ja toivonut että anoppi ottaisi toiveesi huomioon, kyseessä on sinun lapsesi, arkesi ja vaunusi. MIehen kanssa tuo asia kannattaa käydä myös läpi. Ettei anoppi voi tehdä päätöksiä perheessäänne. MOni mies on pilalle passattu nössö, jota äiti mennen tullen kotrllloi. Kun perustaa oman perheen, niin ei voi enää olla jos haluaa sen kestävän, vaan on AINA oltava vaimonsa puolella. Muussa tapauksessa on lähes varmaa, että perhe hajoaa. Tänä päivänä harva nainen tyytyy jäämään noihin epäterveisiin kuvioihin. Ja anoppi varmaan loukkaantu, mutta ei sillä ole väliä. Hän on myös aikuinen ja vastuussa tekemisistään. Jos hän ei osaa kunnioittaa poikansa perhettä, on luonnollista että pyyhkeitä tulee. Mahdollisuus anopillekin kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Mä en ymmärrä tuommosta käytöstä. Nykyajan nuoret aikuiset on näköjään ihan pilalle hemmoteltuja. Jos 90-luvulla olisi kumman tahansa vanhemmilta saanut vaunut lahjaksi niin se olisi ollut niin iso ja hieno juttu, että oksat pois. Ei tuommosia lahjoja munkaan tuttavapiirissä saaneet kuin varakkaiden vanhempien lapset.
Eikä olis tullut kuuloonkaan, että joku olis alkanut nillittää, että äiti/ anoppi osti väärän väriset.
Niin se maailma muuttuu mutta kaikki ei mahdu kyytiin ja jotkut jää asemalle, toiset jäävät ikuisesti menneeseen. Erittäin säälittävää. Koittakaa nyt herätä 2000 luvulle enää ei käytetä pettua ja sikuria.
En nyt kyllä mitenkään pysty pitämään käytöstapojen rappeutumista hyvänä kehityksenä. Mutta itsepä petinne petaatte. Älkää sitten tulko valittamaan kun sukulaiset ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Mä en ymmärrä tuommosta käytöstä. Nykyajan nuoret aikuiset on näköjään ihan pilalle hemmoteltuja. Jos 90-luvulla olisi kumman tahansa vanhemmilta saanut vaunut lahjaksi niin se olisi ollut niin iso ja hieno juttu, että oksat pois. Ei tuommosia lahjoja munkaan tuttavapiirissä saaneet kuin varakkaiden vanhempien lapset.
Eikä olis tullut kuuloonkaan, että joku olis alkanut nillittää, että äiti/ anoppi osti väärän väriset.
Niin se maailma muuttuu mutta kaikki ei mahdu kyytiin ja jotkut jää asemalle, toiset jäävät ikuisesti menneeseen. Erittäin säälittävää. Koittakaa nyt herätä 2000 luvulle enää ei käytetä pettua ja sikuria.
En nyt kyllä mitenkään pysty pitämään käytöstapojen rappeutumista hyvänä kehityksenä. Mutta itsepä petinne petaatte. Älkää sitten tulko valittamaan kun sukulaiset ei auta.
Ei tuo anopin toiminta ollut auttamista.
T. Mummu, 55 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää tätä nykyajan kiittämättömyyttä. Ennen tuommoinen olis ollut mitä suurin lahja nykyään vaan täyttä paskaa ja näinpoispäin. TEIDÄN ei tarvitse nyt tuhlata penninlatia lastenvaunuihin! Ihan sama, nyt mut varmaan kivitetään koska kukaan ei saa edes yrittää olla kohtelias ja auttaa.
Olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Mä en ymmärrä tuommosta käytöstä. Nykyajan nuoret aikuiset on näköjään ihan pilalle hemmoteltuja. Jos 90-luvulla olisi kumman tahansa vanhemmilta saanut vaunut lahjaksi niin se olisi ollut niin iso ja hieno juttu, että oksat pois. Ei tuommosia lahjoja munkaan tuttavapiirissä saaneet kuin varakkaiden vanhempien lapset.
Eikä olis tullut kuuloonkaan, että joku olis alkanut nillittää, että äiti/ anoppi osti väärän väriset.
Niin se maailma muuttuu mutta kaikki ei mahdu kyytiin ja jotkut jää asemalle, toiset jäävät ikuisesti menneeseen. Erittäin säälittävää. Koittakaa nyt herätä 2000 luvulle enää ei käytetä pettua ja sikuria.
En nyt kyllä mitenkään pysty pitämään käytöstapojen rappeutumista hyvänä kehityksenä. Mutta itsepä petinne petaatte. Älkää sitten tulko valittamaan kun sukulaiset ei auta.
Ei tuo anopin toiminta ollut auttamista.
T. Mummu, 55 vuotta
Nykyaikainen mummu =) peukku siitä.
Minunkin mummoni oli aikoinaan ns.nykyaikainen. Jaksoi liki 90 vuotiaana vielä seurata päivän lehdistä maailman menoa ja 80 vuotiaana kun sai uuden television oikeen kaukosäätimellä jonka toimintaa menin hänelle näyttämään niin totes mulle vain että "höh kyllä mä tän opin kun oon kaiken muunkin tähän ikään oppinut" =D ihan mahtava asenne oli hällä.
Oi vitsi, tulethan ap kertomaan millaiset vaunut tuli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikää minulla on kohta 55v., mutta edelleen ymmärrän, miten tarkkaa se vaunujen valinta on. Kaupungilla näen monenlaisia malleja ja kuoseja ja ymmärrän täysin, että nuoret vanhemmat valitsevat vaunut itse, eikä se varmaan käy hetkessä. Monia vaunujen toimintoja ja ominaisuuksia pitää harkita ja vertailla. Värimaailmakin pitää osua kohdalleen. Korkeus ja säädöt ym. täytyy miettiä. En ikimaailmassa lähtisi ostamaan lapsenlapseni vaunuja ominpäin, johan nyt. Takuulla menisi pieleen. En ihmettele yhtään, ettei ap ole innostunut anoppinsa touhusta.
Toi on tuommosta ylirikkaiden ihmisten kerskakulutusta kun on varaa tuijottaa vaan johonkin väriin. Mä siis suoraan sanottuna vähän halveksin noin typeriä ihmisiä, jotka ei ymmärrä hyvän päälle. Siis sellaisen hyvän, että joku ilmaiseksi antaa sulle jotakin kallista ja kivaa. Mä en omilta appivanhemmiltani saanut aikoinaan kuin pienen pussin rupusia perunoita syksyisin. Olisin itkenyt ilosta jos joku olis tullut toivottamaan onnea tuliterien upouusien vaunujen kanssa.
Kun käy työssä ennen lapsia, eikä elä pummina niin kummasti on rahaa myös laittaa vaunuihin.
Älä kehtaa valittaa. Jos oikeasti haluaisit "yrittää olla kohtelias" niin kysyisit minkälaiset vaunut uudet vanhemmat haluavat.
On äärimmäisen itsekästä itse päättää minkälaiset vaunut hankit ja tunkea ne lahjan saajalle. Oikeasti kohtelias ihminen tarjoutuisi maksamaan vanhempien valitsemat vaunut eikä ostaisi oman mielensä mukaan.