Ollaan puhuttu erosta jo pitkään ja mies on yrittänyt saada minun tekemään sitä päätöstä. Nyt hän sitten jätti minut!
Sanoin, etttä hänen pitää tehdä se päätös. Ja teki. Jätti minut. Nyt ollaan erottu lopullisesti.
En oikein tiedä, miten pääsen tästä eteenpäin. kamala ahdistus ja shokkitila päällä. Ei auta, että mies on aivan saaakelin kylmä mua kohtaan
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tsemppaavia viestejä
Mitä tässä pitäisi tsempata? Parisuhde ollut surkea ja eroa ollut pidemmän aikaan ilmassa. Kumpikaan ei ole halunnut olla se jättäjä, mutta toisen on sitä oltava. Ei se tee miehestä pahaa, ilkeää ja tunnekylmää ihmistä, kun päättää sellaisen asian, joka on ollut jo pitkään tekohengityksellä.
Tietenkin ero sattuu ja on kurjaa ja itkettää. Ap nyt vaan itkee itkunsa, syö litran jäätelöä ja jatkaa sen jälkeen elämäänsä. Kuukauden päästä olo on ihan eri ja sitä tule ihmetelleeksi, että miksi niin hyvä ratkaisu tuntuikin alkuun niin kurjalta. Se on elämää, eikä ihminen tykkää jätetyksi tulemisesta, vaikka sen tiedostaisi olevan paras ratkaisu. Aika, tyttökaverit ja vaikka ällöttävä rakkausdraamaelokuva telkkariin pyörimään, niin alkaa helpottamaan. Tai baariin vetämään kännit ja hakemaan yhden yön panoa, jos se helpottaa.
Mies on kylmä ja tunteeton ja ero sattuu? No ei kai sentään... helpotushan se pitäisi olla.
Opettele lukemaan ja sisäistä lukemasi.
No en ole mitään kortteja vedellyt. Kyllä Mä itse tiedostan että tämä oli oikea päätös. Mutta ei ero tunnu hyvältä joka tapauksessa.
Mä luulen, että miehellä on enemmän ottajia kuin mulla. Mutta ooon sen asian kanssa tullut sinuiksi jo silloin kun aloin eroa miettimään ja kävin kaikki skennaariot läpi.
Onhan tää venäläistä ruletti juu, murtama halusin, että mies tekee sen lopullisen päätöksen. Se on helpompaa mulle! Jälkeen päin ei tarvitse miettiä teinkö itse oikean ratkaisun.
Nyt, kumma kyllä, on jo paljon parempi olo. Näin sen vaan pitää mennä!
Miten te siis olitte puhuneet erosta? Riidan tuoksinnassa "v***ttu mä eroon susta", vai rakentavasti pitkään keskustellen rauhallisesti kahvipöydässä puiden kaikki asiat aasta ööhön?
Tyylejä on monia, myös siinä, kuinka tosissaan ollaan oikeasti siinä eroamisaikeesta.
Millä tavalla mies yritti saada sut tekemään päätöksen? Käyttäytyikö koko ajan kylmästi ja v***ttuili? Ei tehny yhtään kotitöitä? Oli koko ajan koneella / kännykällä? Sulkeutui, ei enää puhunu juuri mitään asioistaan ei edes arkipäivän asioista? Nämä nimittäin ovat nimittäin sanattomia merkkejä, kun mies haluaa, että hänet jätetään.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen miehenä ihan just samassa tilanteessa. Avioliitossa mennyt pitkään huonosti ja kipuillen ja mittani on ollut jo pitkään täysi. Viimeaikoina vaimoni on kuitenkin herännyt siihen todellisuuteen, että minähän voisin todellakin erota hänestä näiden kaikkien vuosien jälkeen, nyt kun lapset on jo isoja. Tämä on sitten muuttanut hänen suhtautumisensa minuun päälaelleen. Yhtäkkiä minä olenkin maailman paras puoliso ja ihana mies. Hassua kun olen kuullut näinä vuosina lähinnä/vain päinvastaisia kommentteja itsestäni. Onhan ne mun tulotkin nykyään tosi hyvät. Vaimoni on tulkinnut oman käytöksni oikein ja nyt pistänyt minut valinnan eteen: eroa tai sitoudu. Taidan valita hänen yllätykseen tuon ensimmäisen.
Vai olisiko vaimo hyväntuulisempi, kun lapset eivät enää kuormita kuten pienempinä.
Miehestä tuli kylmä vasta eropäätöksen jälkeen. Sitä ennen oli empaattinen. Puhuttiin rakentavasti erosta ja sovittiin jo kaikki lasten huoltajuusasiat.
Mut yksi kysymys. Miksi mies haluaa että hänet jätetään? Miksi hän ei jätä?
Vierailija kirjoitti:
No en ole mitään kortteja vedellyt. Kyllä Mä itse tiedostan että tämä oli oikea päätös. Mutta ei ero tunnu hyvältä joka tapauksessa.
Mä luulen, että miehellä on enemmän ottajia kuin mulla. Mutta ooon sen asian kanssa tullut sinuiksi jo silloin kun aloin eroa miettimään ja kävin kaikki skennaariot läpi.
Onhan tää venäläistä ruletti juu, murtama halusin, että mies tekee sen lopullisen päätöksen. Se on helpompaa mulle! Jälkeen päin ei tarvitse miettiä teinkö itse oikean ratkaisun.
Nyt, kumma kyllä, on jo paljon parempi olo. Näin sen vaan pitää mennä!
Uuteen nousuun :)
Kyllä se siitä. Saa olla surullinen, vihainen - ja parempi sitä on purkaa netissä kuin esim. yhteisille kavereille. Eron jälkeen sitä löytää itsestään tosi paljon sellaisia puolia, mitä ei haluaisi itsessään olevan. Sitä onkin itkuinen, säälittävä, ilkeä ja saamaton... Tai yksi mikä minua hävetti oli ollut tavaraan kiintyminen. Eksän lisäksi kaipasin yhdessä ostettua ihanaa sohvaa, joka tietysti jäi hänelle. Isoa telkkaria.
Luota siihen, että näin sen piti mennä, vaikka välillä korpeaisi ja lujaa.
Ei se tee kenestäkään automaattisesti pahaa, vaikka olisi jättäjä. Mies voi vaikuttaa kylmältä, koska hän on varma päätöksestänne (yhteinen se on, jos molemmat ovat siitä puhuneet) koska hän ei halua ruveta veivaamaan asian kanssa. Siihenkin on helppo sortua.
Mutta joo, Kaija Koo soimaan, litra jäätelöä ja punaviiniä. Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Mut yksi kysymys. Miksi mies haluaa että hänet jätetään? Miksi hän ei jätä?
Mieshän on auttamatta sika, jos jättää naisen ja nainen voi hakea empatiaa sukulaisilta, tyttökavereilta ja keskustelupalstoilta. Kun nainen jättää miehen se on rohkea itsenäinen ratkaisu ja nainen saa paljon keuhuja miehen saadessa silkkaa syyllistämistä ja haukkuja sikamaisesta teostaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielummin ollaan huonossa suhteessa kuin yksin.
En vaan voi käsittää!!??
Kuule, monillakaan ei ole mahdollisuutta erota ihan jo taloudellisista syistä, vaikka ns."rakkaus" tms hormonaalinen mahtava tunnetila olisi kuinka kylmennyt.
Eikä tässä maassa ennen erottu ikinä vielä 60 vuotta sitten, vaikka harvalla pariskunnalla sellaista kovin suurta rakkautta olikaan, tehtiin vaan hirveesti töitä ja silti oltiin vaan niin hemmetin köyhiä kaikki silloin, että pakko oli yhdessä olla, jotta edes jotenkin pärjäsi.
Nyt kaikki höpöttää jostain ruusunpunaisesta unelmahötöstä, nimeltä rakkaus, joka ei juuri kenelläkään kestä paria vuotta kauempaa ja sitten erotaan!!! Että Mua risoo!!!
Vierailija kirjoitti:
Mut yksi kysymys. Miksi mies haluaa että hänet jätetään? Miksi hän ei jätä?
Koska jättäminen ei ole kivaa. Ei halua loukata toista, eikä olle se "negatiivinen" osapuoli. Ap:kin kokee miehen kylmäksi, vaikka ei sitä varmasti ole. Se vain on pakko joskus hoitaa kylmästi, kun tulee tunne että muuta reittiä ei ole.
Jokainen, joka on joskus jätetty tietää, ettei se ole mukavaa. Siksi jättäjällä on asiassa omat haasteensa, kun tietää sen tunteen, mikä siitä tulee. Ei se tietenkään kaikilla mene näin. Mutta on ihan normaalia tuntea itsensä kurjaksi, vaikka ero on tiedossa ja väistämätön.
Kukaan ei halua vapaaehtoisesti tehdä likaista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin ollaan huonossa suhteessa kuin yksin.
En vaan voi käsittää!!??
Kuule, monillakaan ei ole mahdollisuutta erota ihan jo taloudellisista syistä, vaikka ns."rakkaus" tms hormonaalinen mahtava tunnetila olisi kuinka kylmennyt.
Eikä tässä maassa ennen erottu ikinä vielä 60 vuotta sitten, vaikka harvalla pariskunnalla sellaista kovin suurta rakkautta olikaan, tehtiin vaan hirveesti töitä ja silti oltiin vaan niin hemmetin köyhiä kaikki silloin, että pakko oli yhdessä olla, jotta edes jotenkin pärjäsi.
Nyt kaikki höpöttää jostain ruusunpunaisesta unelmahötöstä, nimeltä rakkaus, joka ei juuri kenelläkään kestä paria vuotta kauempaa ja sitten erotaan!!! Että Mua risoo!!!
Että mua ärsyttää, kun vedotaan taloudellisiin syihin! Maailma on täynnä yh-huoltajia. Joo ei välttämättä asuta isossa omakotitalossa ja omisteta venettä. Tai pukeuduta pradaan. Silti elämässä pärjätään, lapset saa ruokaa, katon pään päälle ja varmasti onnellisemman lapsuuden, kuin rikkinäisessä, yhdessä asuvana perheenä. Vain lompakkoloinen voi ajatella asiaa rahan kautta.
Mun mielestä se oli vaan hyvä, että mies teki ton päätöksen ja otti vihdoinkin vastuun edes jostakin tässä elämässä! Mies on ollu passiivinen tossukka suhteessamme. Ehkä hän nyt kehittyy ihmisenä. Kyllä Mä tiedän ettei mies ole oikeasti kylmä ihminen. Tiedostan noi kaikki jutut. Nyt taidan lähteä pizzalle. Onneksi olen suhteellisen hyvässä kunnossa oleva nainen, niin voin jatkossakin nauttia miehistä. Nyt ei kyllä tosin pitkään aikaan kiinnosta mitkään uudet ukkelit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tsemppaavia viestejä
Mitä tässä pitäisi tsempata? Parisuhde ollut surkea ja eroa ollut pidemmän aikaan ilmassa. Kumpikaan ei ole halunnut olla se jättäjä, mutta toisen on sitä oltava. Ei se tee miehestä pahaa, ilkeää ja tunnekylmää ihmistä, kun päättää sellaisen asian, joka on ollut jo pitkään tekohengityksellä.
Tietenkin ero sattuu ja on kurjaa ja itkettää. Ap nyt vaan itkee itkunsa, syö litran jäätelöä ja jatkaa sen jälkeen elämäänsä. Kuukauden päästä olo on ihan eri ja sitä tule ihmetelleeksi, että miksi niin hyvä ratkaisu tuntuikin alkuun niin kurjalta. Se on elämää, eikä ihminen tykkää jätetyksi tulemisesta, vaikka sen tiedostaisi olevan paras ratkaisu. Aika, tyttökaverit ja vaikka ällöttävä rakkausdraamaelokuva telkkariin pyörimään, niin alkaa helpottamaan. Tai baariin vetämään kännit ja hakemaan yhden yön panoa, jos se helpottaa.
Mies on kylmä ja tunteeton ja ero sattuu? No ei kai sentään... helpotushan se pitäisi olla.
No täytyy toisen olla oikeasti paha ihminen, jos ei ero muka tunnu missään, koska onhan sitä vietetty pitkiä aikoja yhdessä ja sitten yhtäkkiä tulee hylätyksi ja kokee itsensä täysin epäonnistuneeksi.
Onhan avioero emotionaalisesti hirveän raskas ihmisen psyykeelle, joten kyllä siitä toipuminen vie oman aikansa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen miehenä ihan just samassa tilanteessa. Avioliitossa mennyt pitkään huonosti ja kipuillen ja mittani on ollut jo pitkään täysi. Viimeaikoina vaimoni on kuitenkin herännyt siihen todellisuuteen, että minähän voisin todellakin erota hänestä näiden kaikkien vuosien jälkeen, nyt kun lapset on jo isoja. Tämä on sitten muuttanut hänen suhtautumisensa minuun päälaelleen. Yhtäkkiä minä olenkin maailman paras puoliso ja ihana mies. Hassua kun olen kuullut näinä vuosina lähinnä/vain päinvastaisia kommentteja itsestäni. Onhan ne mun tulotkin nykyään tosi hyvät. Vaimoni on tulkinnut oman käytöksni oikein ja nyt pistänyt minut valinnan eteen: eroa tai sitoudu. Taidan valita hänen yllätykseen tuon ensimmäisen.
Tee se. Vaimosi ansaitsee niin paljon parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se oli vaan hyvä, että mies teki ton päätöksen ja otti vihdoinkin vastuun edes jostakin tässä elämässä! Mies on ollu passiivinen tossukka suhteessamme. Ehkä hän nyt kehittyy ihmisenä. Kyllä Mä tiedän ettei mies ole oikeasti kylmä ihminen. Tiedostan noi kaikki jutut. Nyt taidan lähteä pizzalle. Onneksi olen suhteellisen hyvässä kunnossa oleva nainen, niin voin jatkossakin nauttia miehistä. Nyt ei kyllä tosin pitkään aikaan kiinnosta mitkään uudet ukkelit.
Ap
Nuo kuuluista viimeiset sanat :D Lapsia kierrätetään ties kenellä sukulaisilla, että päästää nauttimaan vapaudesta ja koska on oikeus elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen miehenä ihan just samassa tilanteessa. Avioliitossa mennyt pitkään huonosti ja kipuillen ja mittani on ollut jo pitkään täysi. Viimeaikoina vaimoni on kuitenkin herännyt siihen todellisuuteen, että minähän voisin todellakin erota hänestä näiden kaikkien vuosien jälkeen, nyt kun lapset on jo isoja. Tämä on sitten muuttanut hänen suhtautumisensa minuun päälaelleen. Yhtäkkiä minä olenkin maailman paras puoliso ja ihana mies. Hassua kun olen kuullut näinä vuosina lähinnä/vain päinvastaisia kommentteja itsestäni. Onhan ne mun tulotkin nykyään tosi hyvät. Vaimoni on tulkinnut oman käytöksni oikein ja nyt pistänyt minut valinnan eteen: eroa tai sitoudu. Taidan valita hänen yllätykseen tuon ensimmäisen.
Tee se. Vaimosi ansaitsee niin paljon parempaa.
Niinpä!
Vierailija kirjoitti:
Talvi yllätti autoilijat -materiaalia. Ollaan puhuttu erosta, mutta silti se on shokki. XD
Avioeroa verrataan stressaavuudeltaan ja surultaan kuolemaan ja sitähän se onkin - avioliiton kuolema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se oli vaan hyvä, että mies teki ton päätöksen ja otti vihdoinkin vastuun edes jostakin tässä elämässä! Mies on ollu passiivinen tossukka suhteessamme. Ehkä hän nyt kehittyy ihmisenä. Kyllä Mä tiedän ettei mies ole oikeasti kylmä ihminen. Tiedostan noi kaikki jutut. Nyt taidan lähteä pizzalle. Onneksi olen suhteellisen hyvässä kunnossa oleva nainen, niin voin jatkossakin nauttia miehistä. Nyt ei kyllä tosin pitkään aikaan kiinnosta mitkään uudet ukkelit.
Ap
Nuo kuuluista viimeiset sanat :D Lapsia kierrätetään ties kenellä sukulaisilla, että päästää nauttimaan vapaudesta ja koska on oikeus elää.
niinkö? No sen aika näyttää!
Ensin te pohditte eroa yhdessä ja sitten mies seisoi sanojensa takana jätti sinut? Eli ei kannata manata jatkuvasti erolla näin voi käydä tarpeeksi puhuu eikä tee asian eteen mitään olisi teillä voinut olla mahdollisuuksia kuten parantaa parisuhdetta, että tässä sattui näin. Ei auta itku markkinoilla pääset tästä surun keskeltä eteenpäin tee uusi käännös älä palaa rutisemaan miehen perään se ei tee itsellesi hyvää.
Tiedät että ero ei tapa ja siihen ei voi kuolla. Voit ihan rauhassa surra kyyneleitä ja käydä suru prosesseja läpi. Näin me kaikki olemme tehty ja koettu.
Kai ap vedit esille myös kuinka sinulla on vientiä kortin?