Yliopistomaailman käsittämättömyydet

Tästä seuraa varmasti alanuolia, mutta seuratkoot.

Monella yliopisto-opiskelijalla tuntuu olevan käsitys, että alasta riippumatta töihin pitäisi päästä heti. Jos työpaikkaa ei löydy heti valmistumista seuraavalla viikolla, syy on laitoksen henkilökunnan, joka ei ole kertonut, että työllistyminen on vaikeaa. Haloo. Niitä töitä täytyy hakea, aktiivisesti, ja ammattitaitoa ja verkostoja on hyvä kehittää jo opintojen aikana. Opiskelin niin sanottua käsienheilutusalaa, mutta pääsin oman alan töihin ja tienaankin hyvin. Olen kyllä nähnyt vaivaakin työllistymisen eteen. Moni opiskelijatuttu tekee opintoja tahtiin kaksi kurssia per lukukausi, ja ihmettelevät, kun töitä ei tarjota. Tämä on ollut ihan poikkitieteellinen havainto eikä liity pelkästään omaan alaani. Pelkkä maisterin tutkinto ei tee varteenotettavaksi työnhakijaksi nykyisillä työmarkkinoilla. 

Ällistyttää myös kurssi-opintopiste-ration epäsuhtaisuus. Muutaman kirjan kirjatentistä voi saada viisi op:tä, mutta kurssi, johon kuuluu nippu tehtäviä, kaksi esseetä ja kirjallinen loppukoe, on vain kolmen pisteen veroinen. 

Kaksi ihmisryhmää: miehet, jotka valittavat huonoista numeroista, mutta eivät lue kurssin materiaaleja vaan suoltavat tenttipaperiin sivukaupalla "omaa ajattelua", ja naiset, jotka eivät käy tapahtumissa, eivät ota kontaktia keneenkään, ja sitten väittävät, että muut opiskelijat jättävät heidät porukoiden ulkopuolelle. 

.

Moni luennoitsija erittäin avuton ja epävarma tekniikan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä seuraa varmasti alanuolia, mutta seuratkoot.

Monella yliopisto-opiskelijalla tuntuu olevan käsitys, että alasta riippumatta töihin pitäisi päästä heti. Jos työpaikkaa ei löydy heti valmistumista seuraavalla viikolla, syy on laitoksen henkilökunnan, joka ei ole kertonut, että työllistyminen on vaikeaa. Haloo. Niitä töitä täytyy hakea, aktiivisesti, ja ammattitaitoa ja verkostoja on hyvä kehittää jo opintojen aikana. Opiskelin niin sanottua käsienheilutusalaa, mutta pääsin oman alan töihin ja tienaankin hyvin. Olen kyllä nähnyt vaivaakin työllistymisen eteen. Moni opiskelijatuttu tekee opintoja tahtiin kaksi kurssia per lukukausi, ja ihmettelevät, kun töitä ei tarjota. Tämä on ollut ihan poikkitieteellinen havainto eikä liity pelkästään omaan alaani. Pelkkä maisterin tutkinto ei tee varteenotettavaksi työnhakijaksi nykyisillä työmarkkinoilla. 

Ällistyttää myös kurssi-opintopiste-ration epäsuhtaisuus. Muutaman kirjan kirjatentistä voi saada viisi op:tä, mutta kurssi, johon kuuluu nippu tehtäviä, kaksi esseetä ja kirjallinen loppukoe, on vain kolmen pisteen veroinen. 

Aloittelevan yliopisto-opettajan tunnistaa siitä, että teettää opintopisteisiin nähden valtavasti työtä ja mielellään pyrkii reputtamaan. Kokenut opettaja tekee kaikkensa saadakseen jokaisen kurssistaan läpi.

Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?

No kyllä minä ainakin ymmärrän sen miksi tuo on tutkimuksen arvoista..

Marxilaisen dialektiikan päälleliimaus, oli aihe mikä tahansa. Tampereen yliopisto, 70-luvun lopulla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muhun suhtaudutaan niin nihkeästi, tulee tosi ulkopuolinen olo. Varsinkin vapaa-ajan aktiviteeteissa. Oon mielestäni rento ja asiallinen eikä vastaavaa ongelmaa ole muualla. En ymmärrä. Luulisi, että juuri yliopistolla olisi vähiten tämmöstä

Jos et kuulu vihervasemmistoon, olet out.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?

No kyllä minä ainakin ymmärrän sen miksi tuo on tutkimuksen arvoista..

Tämä oli vain esimerkki. Kuten totesin, sosiologiassa käytiin paljon erittäin mielenkiintosia asioita läpi, mutta loppujen lopuks koin etteivät ne olleet esim. syöpätutkimukseen verrattuna mitään tärkeitä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Se et osa käyttäytyi yhä niinkuin yläasteella, muodosti kuppikuntia, juoruili ja jätti toisia ulkopuolelle.

Ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekkään. Ihminen on sosiaalinen eläin ja "orja" sosiaaliselle statukselle / hierarkialle. Niin sanottu "pecking order" on aina läsnä kaikissa ryhmissä. Tätä voi tietenkin yrittää itse mitigoida auttamalla heikompia, mutta meille kaikille on vaikeaa päästä näitten alkukantaisten vaistojen ylitse.

Työelämässä on sama juttu.

Vierailija kirjoitti:

Passiiviset opiskelijat, joista edes innostavat luennoitsijat eivät saaneet mitään irti. Ei mielipiteitä, ei keskustelua. Näin siis vieraissa kielissä.

Minä olin mainitsemasi kaltainen passiivinen opiskelija, en siksi ettei olisi kiinnostanut, vaan siksi koska olin niin kuolettavan ujo ja pelkäsin että jos sanon jotain, niin se on väärin tai kuulostaa tyhmälle. Muutenkin kärsin valtavasta imposter syndroomasta koko opiskelun ajan. Olisi pitänyt mennä vähän vanhempana vasta yliopistoon. 

Miksi henkilökunnaksi haetaan vuoroin pelkkää akateemista suorittamista tehneitä ja vuoroin sosiaalisia lörppiä, jotka ovat olleet jonkun mieleen, mutteivät välttämättä edes valmistu. Miksei niihinkin töihin ole voitu ottaa ahkeria ja päteviä ehdokkaita? Miksi vuosikymmenen työkokemus voidaan sivuuttaa jonkun alle 30-vuotiaan "lupaavuudella" tai "soveltuvuudella" ilman paljonkaan näyttöä?

Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea. 

Vierailija kirjoitti:

Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea. 

Uskallatko kertoa mikä yliopissto? On samoja kokemuksia ja kiinnostaisi onko muissakin yliopistoissa tehty noin.

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?

Kuulostaa kyllä merkilliseltä, että opiskelit sosiologiaa, mutta et ymmärrä lainkaan, miksi sellainen tieteenala on olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opiskelijoiden joukossa oli useita sellaisia, jotka eivät pidä lukemisesta. Se hämmästytti todella. Miksi he halusivat alalle? Kaiken huippu oli mm. yksi tyttö, joka sanoi, että me joudumme opettamaan Kalevalaa ja kaikkea muutakin p*skaa. Haluaisitko lapsellesi tällaisen äikänopen?

Samat kokemukset!! Itse en tosin ollut opettaja- vaan yleislinjalla, mutta samat perus- ja aineopinnot kun itsekin luin kirjallisuutta sivuaineena. Todella moni inhosi lukemista ja monen kymmenen romaanin tenttiin mentiin muutama ohuin teos luettuna ja ehkä pari leffaversiota katseltuna. Mitäh?

Paras oli yksi opelinjalla opiskeleva kaverini, joka jatkuvasti jaksoi narista, miten hänkin haluaisi viestintäpuolen hommiin kuten minä. Silti ei tehnyt asian eteen mitään (opiskellut viestintää, mennyt palkattomiin harkkoihin, kerännyt kokemusta harrastuneisuuden/vapaaehtoisuuden kautta...) ja oli aina kateudesta vihreä minun työpaikoilleni. Olin kyllä iloinen kun yhteiset kurssit oli ohi, mikään ei ikinä ollut hyvin sillä ihmisellä :D Jos lukeminen oli niin hirveää ja muun alan hommat kiinnosti, miten oli edes päätynyt opettajapuolelle?

Ehkä nämä ovat ajatelleet, että haluavat opettaa äidinkieltä, sijamuotoja ja ainekirjoitusta eikä varsinaisesti kirjallisuutta ja sen historiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?

No kyllä minä ainakin ymmärrän sen miksi tuo on tutkimuksen arvoista..

Tämä oli vain esimerkki. Kuten totesin, sosiologiassa käytiin paljon erittäin mielenkiintosia asioita läpi, mutta loppujen lopuks koin etteivät ne olleet esim. syöpätutkimukseen verrattuna mitään tärkeitä juttuja.

Että sinun piti mennä ihan yliopistoon oivaltamaan, että lääketieteellä ja sosiologialla on tieteenaloina hieman erilaiset painotukset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea. 

Uskallatko kertoa mikä yliopissto? On samoja kokemuksia ja kiinnostaisi onko muissakin yliopistoissa tehty noin.

Nyt on myönnettävä etten ole satavarma onko kyseessä nimenomaan vaihto-opiskelija, mutta näin oletin. Oulussa tämä.

Vierailija kirjoitti:

Moni luennoitsija erittäin avuton ja epävarma tekniikan kanssa. 

Onhan se vähän hassua, kun aikuinen ihminen ei osaa käyttää tietokonetta tai mikrofonia. Mutta täytyy muistaa, että moni näistä on ensisijaisesti tutkijoita, ja he opettavat vain koska heidän on pakko. Valitettavasti kaikki eivät jaksa panostaa epämieluisaksi kokemaansa opetukseen edes sen vertaa, että opettelisivat välineiden käytön.